Oikeusturvattomuutta oikeusturvakeskuksesta, kansalaiset, olkaa hyvä!?

Kuvaan tositapauksen oikeusturvakeskuksen tulkinnasta ristikkäisten oikeuksien vallitessa tarkoituksenani informoida kollegoja ja saada muutos oikeusturvakeskuksen menettelytapaan.

Vastine edelliseen: Kömmähdys sattui

Asian esitelleelle ja sen ratkaisseelle virkamiehelle on kummallekin tapahtunut selvä kömmähdys. Olen pyytänyt molemmilta selityksen. He ovat virheensä, sitä pahoitellen, myöntäneet. Olen antanut asian johdosta kummallekin vakavan huomautuksen. Asia ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin taholtani.

Kaali ja mänttikuula

Nimimerkki M. piriformis mainitsi riipaisevassa kirjoituksessaan (SLL 8/93, s. 741) ohimennen pallonpukkaamisen olevan haitallista rinnastaen sen nyrkkeilyyn. Olen tuuminut asian toisin.

Sydämen kuvantaminen eri menetelmillä

Charles B. Higgins on sydämen magneettikuvauksen tunnetuin asiantuntija. Hän toimii San Fran-ciscossa University of Californian radiologian professorina. Kirja on suunniteltu käytettäväksi radiologian apulaislääkäreiden koulutuksessa, ja esipuheen mukaan koulutettavien tulisi lukea ja omaksua kirjan tiedot kuukaudessa.

Toimittanut Timo Klaukka

Ilmestynyt

Allergy: Principles and Practice 2-vols. E Middleton, Jr et al. Mosby 1993, neljäs painos. ISBN 0-8016-6427-6. 1793 sivua, hinta 1 825 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Friends Overseas

'Friends Overseas' on jo 19 vuotta toiminut järjestö, jonka avulla USA:laiset Skandinavian-kävijät voivat tutustua paikallisiin asukkaisiin. Järjestön perusti ja sitä yhä pyörittää New Yorkin osavaltiossa Larry Eisner, joka itse on tehnyt lähes 15 Skandinavian matkaa.

MYÖS KANADA RAJOITTAA ULKOMAALAISTEN LÄÄKÄRIEN KOULUTUSTA

Kuten Yhdysvallat äskettäin, myös Kanada on ryhtynyt rajoittamaan muissa maissa opiskelleiden lääkärien pääsyä erikoistumiskoulutukseen. Ratkaisu perustuu pyrkimykseen pienentää terveydenhuollon kustannuksia lääkärien määrää vähentämällä. Tammikuussa päätettiin pienentää uusien lääketieteen opiskelijoiden määrää 10 %. Mutta koska erikoistumiskoulutukseen pääsyä ei ole rajoitettu, ulkomailla opiskelleet lääkärit voivat täyttää erikoistumispaikat ja näin vesittää uudistuksen.

Englannin hikitauti

Vanhan virsikirjan ajantiedon mukaan Suomessa "W. 1529 Liickui se tarttuwainen tauti, joca cutzuttin Engelandin hiexi." Se oli vakava kulkutauti, joka katosi sittemmin jäljettömiin. Ensimmäinen tunnettu epidemia puhkesi elokuussa 1485 kuningas Henry VII:n sotajoukoissa ja levisi pian Lontooseen. Holinshedin kronikan mukaan tuskin yksi sadasta sairastuneesta selvisi hengissä. Taudille oli ominaista voimakas hikoilu, josta se sai nimen "sudor anglicus" tai "sweating-sickness". Seuraava epidemia ilmaantui vuonna 1507, jolloin kuolleisuus tautiin oli vähäisempää. Kolmas ja taas vaikeampi epidemia sattui vuonna 1517. Silloin kerrottiin, että Oxfordissa, Cambridgessä ja eräissä muissa kaupungeissa puolet asukkaista menehtyi tautiin. Tällä kerralla taudin esiintymisestä saatiin tietoja myös mantereen puolelta Calais'sta ja Antwerpenistä.

Heijastuksia sankareiden silmissä

Kun aika on sellaista että vitsit alkavat olla vähissä, jäävät lohduksi lehtien urheilusivut. Otsikot johtavat harhaan mutta ovat hauskoja.

1.6.1993 Naisen eriarvoisuus kliinisissä tutkimuksissa

Lääketieteellisten Tutkimusjärjestöjen Kansainvälinen Neuvosto (Council for International Organizations of Medical Sciences; CIOMS) ja Maailman Terveysjärjestö (WHO) ovat ajankohtaistaneet ihmiseen kohdistuvan biolääketieteellisen tutkimuksen kansainväliset ohjeet. Maaliskuussa 1993 ilmestyneitä ohjeita on puitu useissa asiantuntijakokouksissa. Lopulta noin 150:n eri kulttuurien olosuhteita tuntevan ja useita asiantuntijatahoja edustavan henkilön konferenssi viimeisteli asiakirjan Genevessä. Konferenssissa oli edustajia sekä teollisuusmaista että kehitysmaista. Ohjeet pureutuvat ratkomaan humaanitutkimuksen keskeisiä uusia ongelmia ja selventävät monia edelliseen vuoden 1982 ohjeistoon sisältyviä vanhoja, osin tulkinnanvaraisia kannanottoja.

1.6.1993 Särbehandling av kvinnor i kliniska prövningar

De medicinska organisationernas internationella råd CIOMS (Council for International Organizations of Medical Sciences) och Världshälsoorganisationen (WHO) har uppdaterat de internationella anvisningarna för biomedicinska studier på människa. Reglerna, som publicerades i mars 1993, har diskuterats vid åtskilliga expertmöten. Under en konferens i Genève, där deltagarna var förtrogna med omkring 150 olika kulturer och representerade flertalet specialområden, lades sista handen vid dokumentet. Vid konferensen var såväl industriländer som utvecklingsländer företrädda. Syftet med bestämmelserna är att bringa reda i centrala, nya frågeställningar relaterade till humanforskning samt att konkretisera äldre, delvis tvetydiga ställningstaganden i reglerna från 1982.

1.6.1993 1.6.1993 Lääkärien erityispätevyysjärjestelmä

Suomalainen erikoislääkärikoulutusjärjestelmä on vuosikymmenien varrella muuttunut moneen kertaan. Alun perin lääkärien omat järjestöt myönsivät erikoislääkärinoikeudet ja valvoivat koulutusta. Useissa Euroopan maissa erikoistumisjärjestelmä on edelleen lääkärijärjestöjen tai lääkärikamarien valvonnassa. Suomessa oikeuksien myöntäminen siirtyi jo vuosikymmeniä sitten viranomaisille - lääkintöhallitukselle ja sen alaiselle spesialiteettineuvottelukunnalle. 1980-luvulla siirryttiin yliopistolliseen järjestelmään, jossa erikoisalojen nimikkeet määrätään tutkintoasetuksella.

Insulinooma - edelleen vaikeasti tunnistettava sairaus

Insulinooman oireet ovat monimuotoiset ja ensi oireista diagnoosiin kuluu edelleen varsin pitkä aika. HYKS:ssa vuosina 1974-89 hoidetuista 26 insulinoomapotilaasta valtaosalla oli hypoglykemia ja siihen nähden korkea seerumin insuliinipitoisuus oli todettavissa jo 12 tunnin paaston jälkeen. Ennen leikkausta kasvaimen sijainti kyettiin osoittamaan vain noin puolella potilaista, mutta siitä huolimatta suurin osa kasvaimista löydettiin ja poistettiin. Valtaosa potilaista paranee pysyvästi leikkauksen ansiosta.

Kaisa Ellä Timo Sane Kauko Huikuri Risto Pelkonen

Kipu vai depressio - diagnostinen ja hoidollinen ongelma

Krooninen kipu ja depressio esiintyvät usein yhtä aikaa samalla potilaalla. Diagnostisesti on tärkeää selvittää, onko kipupotilas myös masentunut vai ei. Lääkehoidon kannalta tilanne on helpompi, koska trisykliset depressiolääkkeet tehoavat sekä depressioon että krooniseen kipuun; depressioon mielialaa kohottavan vaikutuksensa kautta, kipuun analgeettisen vaikutuksensa kautta. Nämä vaikutukset ovat toisistaan riippumattomia. Etenkin potilaat, joilla on pään alueen kipua, hyötyvät depressiolääkityksestä. Myös neuralgioissa, neuropatioissa ja fibromyalgioissa antidepressiiviset lääkkeet ovat tehokkaita. Depressiolääkkeistä erityisesti amitriptyliini ja doksepiini ovat tehokkaita kroonisen kivun hoidossa. Myös käyttäytymisterapeuttisilla hoitomuodoilla, kuten pari- ja ryhmäterapialla, on todettu olevan tehoa etenkin kipuun liittyvän ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden hoidossa.

Simo Saarijärvi Matti Joukamaa

Nenäilmapallosta apua lasten välikorvan ilmastointiin

Vaikka välikorvan pitkäaikaisen lukkiutumisen perushoito on edelleenkin toistuvien hengitystietulehdusten ehkäisy ja hoito, kitarisaleikkaus ja ilmastointiputket, voidaan ilmastointihoidolla vähentää leikkaushoitoa tarvitsevien lasten määrää. Putkien asennukseen jonottaneiden 40 lapsen hoitokokeilussa lukkiutuneen välikorvan avaaminen nenäilmapallolla onnistui hyvin. Sekretorinen korvatulehdus parani noin puolella lapsista, ja eritteettömien, mutta alipaineisten välikorvien hoitotulokset olivat vieläkin paremmat.

Jouko Suonpää Reidar Grénman

Lisäävätkö ilmansaasteet keuhkosyöpää Helsingissä?

Helsingissä todettiin vuosina 1975-86 kaikkiaan 3 204 keuhkosyöpätapausta. Keuhkosyövän vakioidut ilmaantuvuussuhteet laskettiin erikseen Helsingin eri alueille. Alueiden välillä havaitut suuretkin erot selittyivät lähes kokonaan alueiden asukkaiden keskimääräisen koulutustason eroilla - koulutustasonhan tiedetään kuvaavan samalla myös tupakoinnin yleisyyttä. Sen sijaan ilmansaasteilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä keuhkosyöpään. Keuhkosyövän ilmaantuvuus vilkasliikenteisten katujen varsilla ei ollut yhteydessä liikennemääriin.

Antti Pönkä Eero Pukkala Timo Hakulinen

Herkistyminen kemikaaliroiskahduksesta

Työperäinen kosketusallergia vaatii kehittyäkseen yleensä kuukausien tai vuosien altistumisen. Voimakkaasti allergisoivat aineet voivat kuitenkin herkistää jo kerta-altistumisesta. Tällaisia superallergeeneja ovat mm. isotiatsolinonit. Myös epoksihartsit ja akrylaatit ovat voimakkaasti herkistäviä yhdisteitä. Jos kemikaaleja pääsee roiskahtamaan suojavaatteille, vaatteet tulisi vaihtaa välittömästi ja iho pestä huolellisesti, jotta allergeenia jäisi iholle mahdollisimman lyhytaikaisesti.

Anne Pinola Timo Leino Tuula Estlander Riitta Jolanki Kyllikki Tarvainen Lasse Kanerva

Korva-, nenä- ja kurkkutautilöydökset suomalaisilla koululaisilla

Koululaisilla korva-, nenä- ja kurkkutautien alaan kuuluvat, etenkin infektioperäiset sairaudet ovat suhteellisen yleisiä. Tämän erikoisalan sairastavuudesta suomalaisten koululaisten keskuudessa ei kuitenkaan ole ollut kattavaa tietoa käytettävissä, vaikka erilaisia kuulon seulontaan perustuvia koululaistutkimuksia on julkaistu useita sen jälkeen, kun Siirala vuonna 1939 julkaisi ensimmäisen tätä aihetta käsittelevän tutkimuksen.

Normaalin ja atooppisen ihon hikoilu

Kolinergisen ja adrenergisen stimulaation aiheuttamaa hikoilua tutkittiin atooppista dermatiittia (AD) sairastavien affisioitumattomalla iholla, ei-atooppista ihottumaa sairastavilla potilailla ja terveihoisilla käyttäen sekä evaporimetristä että gravimetristä mittausmenetelmää. Myös lämmön vaikutusta hikoiluun tutkittiin. Evaporimetrinen menetelmä osoittautui soveliaaksi pienten hikimäärien mittaamiseen, kun taas gravimetrinen menetelmä osoittautui paremmaksi mitattaessa suurempia hikimääriä tai kun hikoilu kesti pitkään.

Nimityksiä

Tampereen aluetyöterveyslaitoksen apulaislääkärin määräaikaiseen koulutustoimeen LL Outi Järvinen 1.4.93 lähtien (hakijoita 7) ja työlääketieteen jaoksen ylilääkärin toimeen LT Jukka Uitti 1.5.93 lähtien.