POSTLUDIUM
Ja vesilintu kulahti kuin vesi itse … ja kaksinkertaistui: ylempi hahmo selkeänä ilmaa vasten … ja alla toinen, hämärämpi, ylösalaisin kuin kuollut, vedessä hiljaa väreillen, välillä kivi, sekin kahdentunut. Soikea pitkä siemen, itämätön vielä. Vaan äkillinen kaisla, jonkin ärsyttämä, hiljaiseen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
