Professori Matti O. Huttunen: Hiljainenkin kapina on parempi kuin alistuminen
Demokraattisissa yhteiskunnissa kapinointi nähdään usein vain nuoruuteen kuuluvaksi vaiheeksi. Nuoret sanovatkin mielipiteensä reippaasti, tunteella ja monasti aggressiivisestikin.
- Nuorelle voi olla hyvinkin tervettä kapinoida, koska sen kautta hän itsenäistyy vanhemmistaan ja löytää itsensä, mitä ikinä onkin. Kyky olla rauhallisesti omaa mieltä kehittyy iän myötä. Kapinointi on osa kehitystä, sanoo psykiatri, professori Matti O. Huttunen.
Hänestä ei kuitenkaan ole hyvä, jos me vanhetessamme menetämme kykymme kapinoida. Tuloksena voi olla itsenäistymisen pysähtyminen puolitiehen. Vanhemmallakin iällä voi toki olla aihetta kapinaan.
Kun kysyimme netissä lehden keskustelutaululla lääkäreiltä esimerkkejä arjen kapinasta, vastaan heitettiin kysymys, saako lääkäri kapinoida. Kysymys ehkä kertoo jotain lääkärin roolikuvasta. - Voi olla että lääkärien on vaikeaa kapinoida, vaikka olisi syytäkin. Ehkä lääkärit katsovat, että…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
