• Kollega Salokankaalle

    COVID-19-pandemia on ihmiselle uudenlaisen viruksen aiheuttama pandemia. Alkuvaiheessa viruksen luonteesta, taudin tartuntaherkkyydestä, hoidosta ja riskiryhmistä oli erittäin vähän tutkittua tietoa.

    Kati Myllymäki

    Keskus­telua ‐ 12.6.2020 ‐ 24-33/2020 ‐ Kommentteja

  • Kohdunpoiston jälkeinen alavatsakipu

    Täydentäisin professori Jorma Paavosen tämän vuoden alussa julkaistua katsausta (SLL 1–2/2020) (1) yhdellä asialla.

    Eero Saarela

    Keskus­telua ‐ 12.6.2020 ‐ 24-33/2020 ‐ Kommentteja

  • Ikä ja koronakuolleisuus – pari lisäkysymystä

    Kollega Timo Muhonen esitti avoimessa kirjeessä (SLL 21/2020) useita yksilöityjä kysymyksiä, joihin THL ei tosin vastannut selkeästi (1,2).

    Raimo K. R. Salokangas

    Keskus­telua ‐ 12.6.2020 ‐ 24-33/2020 ‐ Kommentteja

  • Laumaimmuniteetista tai rokotteestako ratkaisu COVID-19-tautiin?

    COVID-19-epidemia on hiipunut jo viikkokausia. Loitontautumisesta ja hyvästä käsihygieniasta on ilmiselvästi ollut apua. Koska ne ovat täsmätoimintaa missä tahansa hengitystieinfektiossa, tavallista rinovirusepidemiaa myöten, niiden toivoisi jäävän pysyväksi käytännöksi myös COVID-19:n jälkeen. Massiivisten rajaustoimien teho sen sijaan on tuoreiden tutkimusten (1 vielä vertaisarvioimaton, 2) mukaan jäänyt vähäiseksi, joskaan ei ehkä aivan olemattomaksi (3).

    Heikki Peltola

    Keskus­telua ‐ 5.6.2020 ‐ 23/2020 ‐ Kommentteja

  • Yliopistosairaalat ovat kliinisen tutkimuksen edelläkävijöitä

    Yliopistosairaaloiden johtajat kiinnittävät huomiota Lääkärilehdessä siihen, että yliopistosairaalan asema on turvattava lainsäädännöllä uudessa sote-lainsäädännössä (1).

    Tarja Laitinen, Anne Pitkäranta, Päivi Rautava, Miia Turpeinen, Esko Vanninen

    Keskus­telua ‐ 5.6.2020 ‐ 23/2020 ‐ Kommentteja

  • ”Märkä rätti kasvoille”

    Otsikon sanoin kuvaili eräs kollega tuntojaan saatuaan kuulla HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan päätöksestä muuttaa päivystystä tukevat lisätyöt päivystyksiksi.

    Risto Avela

    Keskus­telua ‐ 5.6.2020 ‐ 23/2020 ‐ Kommentteja

  • Masennuslääkkeiden vieroitusoireista tarvitaan keskustelua, koulutusta ja tutkimusta

    Olen iloinen, että keskustelu masennuslääkkeiden vieroitusoireista on yltänyt sanomalehtien sivuilta myös Lääkärilehteen (SLL 19/2020) (1,2). Haluan kommentoida keskustelua ammattilaisen ja potilaan kaksoisroolista.

    Kirsi Hallikainen

    Keskus­telua ‐ 29.5.2020 ‐ 22/2020 ‐ Kommentteja

  • Erikoisaloille jakautuminen juontaa juurensa valintakokeisiin

    Lääkärilehdessä 19/2020 käsiteltiin erikoislääkärien koulutustarvetta juuri valmistuneen selvityksen valossa (1). Artikkelissa todettiin, että erikoistuvia lääkäreitä tarvitaan enemmän muun muassa psykiatrian aloille, keuhkosairauksiin ja fysiatriaan, kun taas kirurgisille aloille haluavista on ylitarjontaa. Samassa numerossa uutisoitiin myös koronapandemian vuoksi lääketieteellisten valintakokeisiin tehdyistä muutoksista (2), joiden seurauksena 65 % aloituspaikoista varataan nyt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ja 75 % paikoista ratkaistaan todistusvalinnan perusteella.

    Anu Raevuori

    Keskus­telua ‐ 29.5.2020 ‐ 22/2020 ‐ Kommentteja

  • Jättisoluarteriitin uusi lääke pitää saada korvattavaksi suomalaispotilaillekin

    Jättisoluarteriitti on isojen valtimoiden verisuonitulehdus, joka voi aiheuttaa vakavia ja peruuttamattomia komplikaatioita. Tulehdusta voi esiintyä yhdellä tai usealla valtimoalueella, tyypillisimmin ohimovaltimoissa ja silmiin verta vievissä suonissa, mutta myös aortassa ja sen haaroissa. Jokseenkin kaikki sairastuneet ovat yli 50-vuotiaita, ja keskimääräinen sairastumisikä on noin 70 vuotta.

    Markku Kauppi, Aulikki Kononoff, Kari Puolakka, Heikki Valleala, Tom Pettersson, Tuulikki Sokka-Isler

    Keskus­telua ‐ 29.5.2020 ‐ 22/2020 ‐ Kommentteja

  • Näyttöön perustuvaa konservatiivista hoitoa akillesjännerepeämään jo 20 vuotta

    Kirurgi Hannu Paajanen referoi UKSTAR-akillesjännerepeämätutkimusta Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 17–18/2020) (1). Tutkimuksessa 266 potilasta satunnaistettiin konservatiiviseen hoitoon umpikipsillä ja 274 potilasta konservatiiviseen hoitoon ns. toiminnallisella eli pois otettavalla lastalla. Merkittävin ero on, että jälkimmäisen immobilisaatiohoidon aikana sallitaan alaraajalle varaaminen sekä nilkan ja varpaiden varhainen liike.

    Aleksi Reito, Heidi Haapasalo, Juha Paloneva, Iikka Lantto, Ville Mattila

    Keskus­telua ‐ 22.5.2020 ‐ 21/2020 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.