2619 osumaa
Terveyskeskuslääkärien työpaineista ja terveyskeskusten resurssipulasta ja pitkistä hoitojonoista keskustellaan jälleen. Työpaineiden lisäksi kiireen on esitetty aiheuttavan lääkärille myös eettistä tuskaa, kun potilaita ei voi hoitaa niin hyvin kuin omatunto vaatii. Syntipukin rooliin on nostettu esimiehet ja terveyskeskuksen johto, jotka vaativat hosumaan työssä.
Keskustelua ‐ 15.11.2019 ‐ 46/2019 ‐ Kommentteja
Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) viime vuoden koulutuspaikkakyselyn tulos oli HUS:lle hyytävää luettavaa. On kouluttajalle vakava peiliin katsomisen paikka, jos omat erikoistuvat eivät halua suositella koulutuspaikkaansa kollegoilleen.
Priorisoinnin hampaattomuutta pohditaan aina välillä, ja silloin syyttävä sormi yleensä kohdistuu poliitikkoihin (1,2). Vähemmälle ovat jääneet huomiot terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien vaikutuksesta poliittiseen päätöksentekoon.
Dientamoeba fragiliksen aiheuttamista tautitapauksista julkaistun suomalaistutkimuksen (1) jälkeen aihe puhuttaa nyt mediassa. Myös Lääkärilehti käsitteli aihetta (2).
Keskustelua ‐ 1.11.2019 ‐ 44/2019 ‐ Kommentteja
Yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Mantila ehdotti Lääkärilehden verkkosivulla (1) 16.10. julkaistussa kommenttikirjoituksessaan muutosta reseptien uusimiskäytäntöön.
Lääkärilehdessä 42/2019 uutisoitiin lokakuisesta Terveysfoorumi-tilaisuudesta, jossa keskusteltiin terveyden ja sairauden rajasta (1). Kuten tilaisuudessa todettiin, ylidiagnostiikka on turhaa. Mutta ovatko toimenpiteet, jolla pyritään ehkäisemään yhä kalliimpaa sairauksien hoitoa, tosiaan myös turhia?
ETM Johanna Kaipiainen kommentoi artikkeliamme (1) ja kritisoi (2) suomalaisia D-vitamiinisuosituksia. D-vitamiinisuosituksia tarkasteltaessa on ehdottoman tärkeää huomioida, onko laskelmissa oletuksena auringonvaloaltistusta.
Keskustelua ‐ 18.10.2019 ‐ 42/2019 ‐ Kommentteja
ETT, dosentti Suvi T. Itkonen ym. käsittelivät artikkelissaan Lääkärilehdessä 38/2019 (1) D-vitamiinitilannetta ja saantisuosituksia Suomessa.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni toteaa pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 38/2019 (1), että lääkärin palkkakehitys uran edetessä on turvattava ja että kokeneiden ja motivoituneiden lääkäreiden pitäminen julkisessa terveydenhoidossa on kaikkien etu. Se on nimenomaan myös erikoistuvien lääkäreiden etu. Kuka heitä opettaa, jos suuri osa kokeneista lääkäreistä lähtee yksityispuolelle?
Keskustelua ‐ 4.10.2019 ‐ 40/2019 ‐ Kommentteja
Työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen kirjoitti Lääkärilehdessä 35/2019 kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista (1). Asia on tärkeä ja siihen on puututtu Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti (2). Suomessa on tiukka työ- ja terveydensuojelulainsäädäntö, joka antaa mahdollisuudet ehkäistä ympäristöömme liittyviä pieniäkin riskejä. Lainsäädäntöä tukevat monet kansalliset ohjeet, kuten Käypä hoito -suositus, lähtevätkin siitä, että kosteusvauriot tulee pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan (3).
Keskustelua ‐ 20.9.2019 ‐ 38/2019 ‐ Kommentteja
Hyvinvointitalouden arvioidaan nostavan ihmiset politiikan keskiöön.
Naistentautien emeritusprofessori Paavonen on yksi siteeratuimpia suomalaisia tutkijalääkäreitä.
Depression Käypä hoito -suosituksen uusi versio julkaistaan tammikuun alussa.
Kilpatasolla juoksua harrastava 15-vuotias nuorukainen tuli vastaanotolle kolme viikkoa jatkuneen tiukan yskän vuoksi.
Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt tunnetaan jo varsin perusteellisesti, terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien osuus on edelleen suuri.
Terveys on talouskasvun edellytys, muistutetaan hyvinvointitalousseminaarissa.
