2767 osumaa
Kardiologikollegani Juhani Partanen kertoi Lääkärilehdessä 24/2015 (1) Nyt on pakko kysyä -palstalla kunnostautuneensa reseptikustannussäästäjänä: vain 26 euroa/resepti vuonna 2014, kun muiden kardiologien reseptikustannukset olivat 46 euroa/resepti. Omaa 27 euroa/resepti -saavutustani selvitellessäni huomasin, että kysymyksessä oli suurimmaksi osaksi ns. tilastoharha.
Keskustelua ‐ 14.8.2015 ‐ 33/2015 ‐ Kommentteja
Viime kuukausina on moitiskeltu suomalaisia sairauslomakäytäntöjä liian lepsuiksi. Sairauslomat ovat kansainvälisissä vertailuissa ylettömän pitkiä, vaikka sairastavuus ei ole sen suurempi kuin muissa maissa ja on vähenemässä. Erityisesti on mainittu masennus ja muut mielenterveyden ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Pitkä sairausloma voi vaikeuttaa työhön paluuta ja lisätä työttömyyden riskiä. Sairauslomien kustannukset ovat suuremmat kuin sairauksien hoidot, minkä varsinkin erikoissairaanhoidon kalleutta valittavat kunnallispoliitikot helposti unohtavat.
Keskustelua ‐ 21.8.2015 ‐ 34/2015 ‐ Kommentteja
Olipa sykähdyttävää lukea Lääkärilehdestä 33/2015 Pekka Louhialan pääkirjoitusta Mitä kuuluu, EBM? (1). Itse koin ensi kertaa ehkä 15 vuotta sitten, että elämänaikaisen opiskelun ja kokemuksen tuomaa ammattitaitoa ei enää arvostettukaan hoitolinjoja suositeltaessa.
Keskustelua ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja
Lääkärilehdessä 33/2015 käsiteltiin Kanta-palvelun heinäkuista käyttökatkosta ja todettiin, että häiriön aikana potilaat saavat e-reseptillä kirjoitetut lääkkeensä apteekista, jos heillä on potilasohje mukanaan (1). Apteekista ei kuitenkaan voi toimittaa e-reseptillä kirjoitettuja lääkkeitä pelkän potilasohjeen perusteella, mikäli yhteyttä reseptikeskukseen ei ole. Emme voi apteekista tällöin mitenkään varmistaa, onko lääkemääräys jo esimerkiksi käytetty kokonaan, emmekä voi kirjata reseptikeskukseen lääkettä toimitetuksi.
Kollegat Luoto, Öhman ja Honkaniemi korostivat pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 25/2015 (1) tarvetta kirjata lievänkin aivovamman löydökset tarkasti. Olen täysin samaa mieltä.
Keskustelua ‐ 11.9.2015 ‐ 37/2015 ‐ Kommentteja
Kiitämme dosentti Tenovuota hänen antamastaan arvokkaasta palautteesta. Aivovammojen diagnostiikkaa pyritään kehittämään kansainvälisesti (1). Tulevaisuudessa meillä on toivottavasti käytössä objektiivisia mittareita diagnostiikan eri vaiheisiin ja osa-alueisiin. Useiden vuosien ajan olemme kuitenkin aiempien diagnostisten parametrien varassa.
Lääkärilehdessä 36/2015 uutisoitiin, että tutkijat haluavat säännöt leikkaussalien musiikkiin (1). Pohjana olleessa tutkimuksessa (2) esitettiin, että musiikki voi vaikuttaa leikkaustiimin kommunikaatioon.
Keskustelua ‐ 18.9.2015 ‐ 38/2015 ‐ Kommentteja
Kiitos kollegoille Huttunen, Syrjänen ja Vuento Lääkärilehdessä 34/2015 julkaistusta valaisevasta katsauksesta antibioottihoitoihin (1). Haluaisin vielä kommentoida Mycoplasma pneumoniae -infektioiden diagnostiikkaa ja hoitoa. Nämä taudit ovat usein pitkällisiä ja potilaat tahtovat uupua oireisiin. Tavallisimmin kyse on pitkittyneestä yskästä.
Keskustelua ‐ 25.9.2015 ‐ 39/2015 ‐ Kommentteja
Kiitämme dosentti Petteri Carlsonia artikkelimme (1) herättämistä ajatuksista. Olemme samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä, että Mycoplasma pneumoniae -vasta-aineiden määrittäminen on useimmiten hyödytöntä.
Lääkärilehdessä on käsitelty leikkaussaleissa soitettavaa musiikkia. Ensin referoitiin (1) Lontoossa tehtyä tutkimusta (2), jonka mukaan äänekäs musiikki kiristää leikkaussalin ilmapiiriä. Tämän jälkeen kirurgikollega Hannu Savolainen esitti perustellun ja vastakkaisen näkemyksen todeten, ettei voisi kuvitella toimivansa pääleikkaajana ilman musiikkia (3).
Keskustelua ‐ 9.10.2015 ‐ 41/2015 ‐ Kommentteja
Apotin Maisa-sovellus on ensisijainen vaihtoehto etävastaanotolle.
Henkilöstön riittävyyttä ei kuitenkaan arvioida pelkästään taulukon tuottaman tiedon perusteella eikä tietoa tulkita kategorisesti.
Keuhkopodcastissa kysytään muun muassa mitä tehdä, kun astman tavanomaiset hoitokeinot eivät riitä?
Soite siirtyi pikavauhtia Euroopan parhaasta koronatilanteesta leviämisvaiheeseen.
Erityisesti laskua näkyi ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla.
Suuri osa työpaikoilla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin.
