2609 osumaa
Lääkärilehdessä 34/2019 käsiteltiin kansalaisten omaa terveyden mittaamista ja siitä kertyvän tiedon hyödyntämistä (1).
Keskustelua ‐ 13.9.2019 ‐ 37/2019 ‐ Kommentteja
Potilaiden ääntä ei kuulla kosteusvaurioita selviteltäessä. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomissa 26.5.2019 julkaistusta homesairauksia käsitelleestä artikkelista, jossa haastateltu asiantuntija toteaa, ettei mikrobitoksiineista ole tullut potilaille myrkytysoireita (1).
Keskustelua ‐ 30.8.2019 ‐ 35/2019 ‐ Kommentteja
LT Heidi Wikström kirjoittaa Lääkärilehden verkkosivulla (1), että sukupuolidysforian hoidossa tarvitaan malttia ja että lääkärin työssä on toimittava vastuullisesti, tutkimustietoon ja asiantuntijoiden näkemyksiin nojaten. Olemme Setan ylläpitämässä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa samaa mieltä ja mielestämme World professional association for transgender health -järjestön (WPATH) Hyvän hoidon suositus -oppaan (2) soveltaminen Suomessa on juuri tätä.
Keskustelua ‐ 23.8.2019 ‐ 34/2019 ‐ Kommentteja
Terhokodin eläkkeelle jäänyt ylilääkäri Juha Hänninen totesi keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 32/2019 (1), että saattohoidon alennustila on häpeä. Hänninen ei kirjoittanut mielipidettä Terhokodin nimissä, eikä se edusta Terhokodin käsitystä saattohoidosta Suomessa.
Tieto lääkkeiden saatavuudesta tulee vuoden vaihteessa osaksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkehakupalvelua.
Ajankohtaissivujen uutisessa saattohoitokotien ahdingosta Lääkärilehdessä 24–31/2019 (1) Suomen neljää saattohoitokotia nimitettiin yksityisiksi saattohoitokodeiksi. Suomalaiset saattohoitokodit edustavat kolmatta sektoria ja ovat syöpäjärjestöjen toimintaa.
Keskustelua ‐ 9.8.2019 ‐ 32/2019 ‐ Kommentteja
Erikoistuvien lääkärien vakansseja tarvitaan lisää, tai Itä- ja Pohjois-Suomessa ei saada koulutettua tarvittavaa erikoislääkärimäärää, kirjoittaa Heikki Koskela.
Vastaavan päätoimittajan Pekka Nykäsen pääkirjoitus Ylipainon kimppuun (1) Lääkärilehdessä 22/2019 on hieno avaus. Terveydenhuollon potilaista suurin osa on ylipainoisia, ja lihavuuden aiheuttamat sairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa tavattomasti. Meitä lääkäreitä edustava liitto voi osaltaan vaikuttaa siihen, että maassamme tosissaan ryhdytään ehkäisemään ylipainoa.
Keskustelua ‐ 14.6.2019 ‐ 24-31/2019 ‐ Kommentteja
Päätoimittaja Pekka Nykänen kirjoitti Lääkärilehdessä 22/2019, kuinka tärkeää kansanterveyden kannalta on käydä ylipainon kimppuun (1). Tarvittavat toimenpiteet erityisesti ravintoasioissa vaativat, kuten kaikessa kasvatuksessa, sekä keppiä että porkkanaa. Porkkanaa eli valistusta ja ohjausta ei saa unohtaa.
Kela on lähettänyt oksikodonia tai fentanyyliä muuhun kuin syöpäkipuun määränneille lääkäreille henkilökohtaisen kirjeen. Sama teksti julkaistiin stilisoituna Lääkärilehdessä 23/2019 (1). Pyysin Kelalta myös paimenkirjeen luettavaksi, koska opioidilääkkeiden merkitys on tärkeä ja "oikea" käyttö altis monille mielipiteille.
Hakijoiden joukossa on ainakin kolme lääkäriä.
Verenkierron molekyylit voivat tarjota uusia mahdollisuuksia taudin varhaiseen ennakointiin.
Menetelmä perustuu autofluoresenssiin.
Opiskelusta pitävät etenkin ammattioppilaitosten pojat, kertoo Kouluterveyskysely.
Business Finlandin rahoittaman hankkeen tavoite on luoda valmius tuotteistaa uudenlainen teknologia, joka mahdollistaisi hoidon yksilöllisen suunnittelun esimerkiksi nivelvaurioon.
Älylääkekaapit yleistyvät sairaaloissa.
