• Eettisyyttä on myös työhön sitoutuminen

    Terveyskeskuslääkärien työpaineista ja terveyskeskusten resurssipulasta ja pitkistä hoitojonoista keskustellaan jälleen. Työpaineiden lisäksi kiireen on esitetty aiheuttavan lääkärille myös eettistä tuskaa, kun potilaita ei voi hoitaa niin hyvin kuin omatunto vaatii. Syntipukin rooliin on nostettu esimiehet ja terveyskeskuksen johto, jotka vaativat hosumaan työssä.

    Timo Teinonen

    Keskus­telua ‐ 15.11.2019 ‐ 46/2019 ‐ Kommentteja

  • Palaute muuttaa toimintatapoja HUS:ssa

    Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) viime vuoden koulutuspaikkakyselyn tulos oli HUS:lle hyytävää luettavaa. On kouluttajalle vakava peiliin katsomisen paikka, jos omat erikoistuvat eivät halua suositella koulutuspaikkaansa kollegoilleen.

    Elina Palovuori, Anne Pitkäranta

    Keskus­telua ‐ 15.11.2019 ‐ 46/2019 ‐ Kommentteja

  • Biomedisiinan ei pidä hallita priorisointia

    Priorisoinnin hampaattomuutta pohditaan aina välillä, ja silloin syyttävä sormi yleensä kohdistuu poliitikkoihin (1,2). Vähemmälle ovat jääneet huomiot terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien vaikutuksesta poliittiseen päätöksentekoon.

    Eero Raittio, Lauri Raittio

    Keskus­telua ‐ 15.11.2019 ‐ 46/2019 ‐ Kommentteja

  • Dientamoeban rooli lasten vatsavaivoissa on epäselvä

    Dientamoeba fragiliksen aiheuttamista tautitapauksista julkaistun suomalaistutkimuksen (1) jälkeen aihe puhuttaa nyt mediassa. Myös Lääkärilehti käsitteli aihetta (2).

    Satu Kekomäki, Laura Merras-Salmio, Tea Nieminen, Tuula Pelkonen, Eeva Salo, Harri Saxén, Svetlana Vakkilainen

    Keskus­telua ‐ 1.11.2019 ‐ 44/2019 ‐ Kommentteja

  • Omakanta ohjaa, mutta kansalainen valitsee

    Yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Mantila ehdotti Lääkärilehden verkkosivulla (1) 16.10. julkaistussa kommenttikirjoituksessaan muutosta reseptien uusimiskäytäntöön.

    Outi Lehtokari

    Keskus­telua ‐ 1.11.2019 ‐ 44/2019 ‐ Kommentteja

  • Verenpaineen tavoitteet tiedettiin jo sata vuotta sitten

    Lääkärilehdessä 42/2019 uutisoitiin lokakuisesta Terveysfoorumi-tilaisuudesta, jossa keskusteltiin terveyden ja sairauden rajasta (1). Kuten tilaisuudessa todettiin, ylidiagnostiikka on turhaa. Mutta ovatko toimenpiteet, jolla pyritään ehkäisemään yhä kalliimpaa sairauksien hoitoa, tosiaan myös turhia?

    Timo Strandberg

    Keskus­telua ‐ 1.11.2019 ‐ 44/2019 ‐ Kommentteja

  • Tieteellinen näyttö on arvioitu systemaattisesti

    ETM Johanna Kaipiainen kommentoi artikkeliamme (1) ja kritisoi (2) suomalaisia D-vitamiinisuosituksia. D-vitamiinisuosituksia tarkasteltaessa on ehdottoman tärkeää huomioida, onko laskelmissa oletuksena auringonvaloaltistusta.

    Suvi T. Itkonen, Maijaliisa Erkkola, Christel Lamberg-Allardt

    Keskus­telua ‐ 18.10.2019 ‐ 42/2019 ‐ Kommentteja

  • Suositeltu D-vitamiinimäärä on liian pieni

    ETT, dosentti Suvi T. Itkonen ym. käsittelivät artikkelissaan Lääkärilehdessä 38/2019 (1) D-vitamiinitilannetta ja saantisuosituksia Suomessa.

    Johanna Kaipiainen

    Keskus­telua ‐ 18.10.2019 ‐ 42/2019 ‐ Kommentteja

  • Palkankorotukset prosentteina vai euroina?

    Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni toteaa pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 38/2019 (1), että lääkärin palkkakehitys uran edetessä on turvattava ja että kokeneiden ja motivoituneiden lääkäreiden pitäminen julkisessa terveydenhoidossa on kaikkien etu. Se on nimenomaan myös erikoistuvien lääkäreiden etu. Kuka heitä opettaa, jos suuri osa kokeneista lääkäreistä lähtee yksityispuolelle?

    Kirsi Waahtera

    Keskus­telua ‐ 4.10.2019 ‐ 40/2019 ‐ Kommentteja

  • Parhaiten potilaan terveyttä suojellaan tutkitun tiedon pohjalta

    Työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen kirjoitti Lääkärilehdessä 35/2019 kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista (1). Asia on tärkeä ja siihen on puututtu Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti (2). Suomessa on tiukka työ- ja terveydensuojelulainsäädäntö, joka antaa mahdollisuudet ehkäistä ympäristöömme liittyviä pieniäkin riskejä. Lainsäädäntöä tukevat monet kansalliset ohjeet, kuten Käypä hoito -suositus, lähtevätkin siitä, että kosteusvauriot tulee pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan (3).

    Jussi Lampi, Ulla Brusila-Relas, Terttu Harju, Pirjo Jokela, Hannele Kallio, Jussi Karjalainen, Paula Kauppi, Maritta Kilpeläinen, Marjaana Saarela, Markku Sainio, Marjo Sinokki, Hille Suojalehto, Tuula Vasankari, Juha Pekkanen

    Keskus­telua ‐ 20.9.2019 ‐ 38/2019 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomen EU-aloite sai tukea Euroopan lääkäreiltä

Hyvinvointitalouden arvioidaan nostavan ihmiset politiikan keskiöön.

Ajassa
Konrad ReijoWaara -palkinnon sai Jorma Paavonen

Naistentautien emeritusprofessori Paavonen on yksi siteeratuimpia suomalaisia tutkijalääkäreitä.

Ajassa
Masennussuositus päivitetään

Depression Käypä hoito -suosituksen uusi versio julkaistaan tammikuun alussa.

Työssä
Urheilijapojan hankala yskä – tapauksen ratkaisu

Kilpatasolla juoksua harrastava 15-vuotias nuorukainen tuli vastaanotolle kolme viikkoa jatkuneen tiukan yskän vuoksi.

Tiedepääkirjoitus
Liikunta toimii lääkkeenä moneen vaivaan

Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt tunnetaan jo varsin perusteellisesti, terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien osuus on edelleen suuri.

Ajassa
Ilmastonmuutos puhuttaa Euroopan lääkäreitä Helsingissä

Terveys on talouskasvun edellytys, muistutetaan hyvinvointitalousseminaarissa.