2684 osumaa
COVID-19-pandemia on ihmiselle uudenlaisen viruksen aiheuttama pandemia. Alkuvaiheessa viruksen luonteesta, taudin tartuntaherkkyydestä, hoidosta ja riskiryhmistä oli erittäin vähän tutkittua tietoa.
Keskustelua ‐ 12.6.2020 ‐ 24-33/2020 ‐ Kommentteja
Täydentäisin professori Jorma Paavosen tämän vuoden alussa julkaistua katsausta (SLL 1–2/2020) (1) yhdellä asialla.
Kollega Timo Muhonen esitti avoimessa kirjeessä (SLL 21/2020) useita yksilöityjä kysymyksiä, joihin THL ei tosin vastannut selkeästi (1,2).
COVID-19-epidemia on hiipunut jo viikkokausia. Loitontautumisesta ja hyvästä käsihygieniasta on ilmiselvästi ollut apua. Koska ne ovat täsmätoimintaa missä tahansa hengitystieinfektiossa, tavallista rinovirusepidemiaa myöten, niiden toivoisi jäävän pysyväksi käytännöksi myös COVID-19:n jälkeen. Massiivisten rajaustoimien teho sen sijaan on tuoreiden tutkimusten (1 vielä vertaisarvioimaton, 2) mukaan jäänyt vähäiseksi, joskaan ei ehkä aivan olemattomaksi (3).
Keskustelua ‐ 5.6.2020 ‐ 23/2020 ‐ Kommentteja
Yliopistosairaaloiden johtajat kiinnittävät huomiota Lääkärilehdessä siihen, että yliopistosairaalan asema on turvattava lainsäädännöllä uudessa sote-lainsäädännössä (1).
Otsikon sanoin kuvaili eräs kollega tuntojaan saatuaan kuulla HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan päätöksestä muuttaa päivystystä tukevat lisätyöt päivystyksiksi.
Olen iloinen, että keskustelu masennuslääkkeiden vieroitusoireista on yltänyt sanomalehtien sivuilta myös Lääkärilehteen (SLL 19/2020) (1,2). Haluan kommentoida keskustelua ammattilaisen ja potilaan kaksoisroolista.
Keskustelua ‐ 29.5.2020 ‐ 22/2020 ‐ Kommentteja
Lääkärilehdessä 19/2020 käsiteltiin erikoislääkärien koulutustarvetta juuri valmistuneen selvityksen valossa (1). Artikkelissa todettiin, että erikoistuvia lääkäreitä tarvitaan enemmän muun muassa psykiatrian aloille, keuhkosairauksiin ja fysiatriaan, kun taas kirurgisille aloille haluavista on ylitarjontaa. Samassa numerossa uutisoitiin myös koronapandemian vuoksi lääketieteellisten valintakokeisiin tehdyistä muutoksista (2), joiden seurauksena 65 % aloituspaikoista varataan nyt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ja 75 % paikoista ratkaistaan todistusvalinnan perusteella.
Jättisoluarteriitti on isojen valtimoiden verisuonitulehdus, joka voi aiheuttaa vakavia ja peruuttamattomia komplikaatioita. Tulehdusta voi esiintyä yhdellä tai usealla valtimoalueella, tyypillisimmin ohimovaltimoissa ja silmiin verta vievissä suonissa, mutta myös aortassa ja sen haaroissa. Jokseenkin kaikki sairastuneet ovat yli 50-vuotiaita, ja keskimääräinen sairastumisikä on noin 70 vuotta.
Kirurgi Hannu Paajanen referoi UKSTAR-akillesjännerepeämätutkimusta Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 17–18/2020) (1). Tutkimuksessa 266 potilasta satunnaistettiin konservatiiviseen hoitoon umpikipsillä ja 274 potilasta konservatiiviseen hoitoon ns. toiminnallisella eli pois otettavalla lastalla. Merkittävin ero on, että jälkimmäisen immobilisaatiohoidon aikana sallitaan alaraajalle varaaminen sekä nilkan ja varpaiden varhainen liike.
Keskustelua ‐ 22.5.2020 ‐ 21/2020 ‐ Kommentteja
Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.
Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.
Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.
Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.
Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.
HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.
