71779 osumaa

Lihavuus - ratkaisematon ongelma

Liikapainoisuus on Suomessa lähes normaalia. Jonkin aikaa sitten Kansanterveys-lehdessä (1/1997) kerrottiin, että puolet väestöstä kantaa mukanaan liikakiloja, joka kuudes on merkittävästi lihava ja kansallinen kumulatiivinen rasvaylimäärä on 16 miljoonaa kiloa. Tähän yleiseen ongelmaan ja sen hoitoon esittää selityksiä ja ratkaisumalleja tunnettujen asiantuntijoiden toimittama uusi oppikirja. Toimittajien lisäksi kirjoittajina ovat Paula Hakala, Johanna Kaartinen, Raimo Lappalainen ja Outi Nuutinen.

Antti Aro

Psykopatia - suojeltu biotooppi vai -tyyppi?

Psykopatia - suojeltu biotooppi vai -tyyppi? Psykopatia-sana on hajautunut mielipide-, diagnostiikka- ja lakitekstitasoilla. Psykopaattiklubien sinkoralleissa vahingoittuvat sivullisetkin, huume-, huora- ja väkivaltaviihteensä tuhoaa välittömään tyydytykseen inklinoituneet. Kehä lainsäädäntö-oikeuslaitos-kriminaalipsykiatria-poliisi-vankeinhoito jännittyy. Turhauttavat tulokset altistavat projektiiviseen puheeseen, instituutiot syyttelevät toisiaan ja viilaavat pilkkua termistä. Ei ihme, että Belgia kiehuu surusta ja raivosta ja syyttää poliisia tehottomuudesta - aiheetta tai ei. Pimeyden ytimestä, pedofiliasta, on pitkä taival aggressiiviseen rajatilaan - ja yhä ollaan tappajien reviirillä.

Pisara

Suomen lääketiedettä ja terveydenhuoltoa 1830-luvulta nykypäivään

Tämä Suomen Lääkärilehden 75-vuotisjuhlan merkeissä julkaistava katsaus alkaa 1830-luvulta, joka oli varsinkin maamme lääkärikunnan kehitystä ajatellen merkittävää aikaa. Koulutuksen kannalta ratkaiseva parannus oli ensimmäisen yliopistosairaalan eli Kliinisen instituutin avaaminen Helsingissä vuonna 1833. Toinen tärkeä tapahtuma oli ensimmäisen pysyväksi jääneen lääkäriseuran, Finska Läkaresällskapetin (Suomen lääkäriseura), perustaminen vuonna 1835. Tämä pääosin tieteellinen yhdistys sai toimia myös ammatillisena yhdyssiteenä, vuodesta 1881 alkaen rinnakkain Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kanssa, kunnes Suomen Lääkäriliitto perustettiin vuonna 1910. Tämä katsaus on pakostakin valikoiva ja siinä tarkastellaan lääketieteen ja terveydenhuollon kehitystä lähinnä käytännön toiminnan kannalta.

Arno Forsius

Suomen arkkiatrit kautta aikojen

Arvonimi arkkiatri on tunnustus lääkäreille hyvin suoritetusta työstä parantavan, ehkäisevän tai tutkivan lääketieteen eri osa-alueilla. Korkeatasoinen yhteiskunta- ja ammattietiikka on arvonimen saannin perusedellytys. Voitaneen sanoa, että arkkiatrin arvon myöntämisellä on aina haluttu poimia esiin mallilääkäreitä. Arkkiatrien antaman hyvän esimerkin on toivottu heijastuvan koko ammattikuntaan. Suomessa arkkiatrin arvonimiä on annettu vuodesta 1817 alkaen. Arvonimen on tähän mennessä saanut 12 suomalaista lääkäriä. Suomen Lääkärilehti on halunnut kunnioittaa arkkiatriemme arvokasta työtä esittelemällä heidät juhlanumerossaan.

Kauko Kouvalainen

Lääketiede tieteenä

Mies tuli pellolle reppu selässä ja kuoli. Mitä repussa oli? Jos tällaiseen kysymykseen odotetaan vastausta, on vastaaja puolestaan oikeutettu olettamaan, että repun sisällön, pellolle tulemisen ja kuoleman välillä on luontevasti selittyvä yhteys. Tällaista vastausta on kuitenkin suhteellisen vaikea keksiä. Kun meille kerrotaan, että repussa oli laskuvarjo, voimme havahtua huomaamaan, että olimme tiedottomasti ottaneet huomioon vain sellaisia mahdollisuuksien pelitiloja, joissa pellolle tullaan maata pitkin. Eräiden vaihtoehtojen poissulkeminen esti annetun ratkaisun löytämistä.

Pentti Alanen

Psykoanalyyttinen psykoterapia nykypäivän lääketieteessä

Psykiatrisessa tutkimuksessa ja hoidossa on viime vuosina painottunut biologinen suuntaus sitä edeltäneen psykodynaamisen korostuksen sijasta. Missä määrin tämä on yhteydessä psykiatrian viitekehyksen kaksijakoisuuteen ja sekä yleisön että psykiatrien omiin epärealistisiin odotuksiin? Ollaanko psyykkisen kokemusmaailman empiirinen ensisijaisuus kieltämässä? Ollaanko selvillä eroista mielen sisältöjä kuvaavan ymmärtävän tiedon ja todellisuuden aineellisina tavoitettavia aspekteja koskevan selittävän tiedon välillä? Ymmärretäänkö perustavanlaatuiset eroavuudet analyyttisen psykoterapian ja somaattisen hoidon päämäärissä ja tuloksellisuuden kriteereissä? Mikä merkitys psykiatrialle ja koko lääketieteelle olisi psykoanalyyttisen psykoterapian menettämisestä ainoana spesifisenä siltana potilaan kokemusmaailman ymmärtämiseen ja hoitamiseen? Mitä seurauksia kokemusmaailman sivuuttamisesta olisi lääketieteen ihmiskuvan tieteelliselle uskottavuudelle ja lääkärin ammatin tarkoituksenmukaiselle harjoittamiselle?

Veikko Tähkä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030