• Johdoton rytmihäiriötahdistin toimii

    Laskimoteitse asennettavat tahdistinjohdot ovat nykyaikaisen tahdistinhoidon ongelmakohta. Johdot voivat tukkia solislaskimoa, johtaa tulehduksen tahdistintaskusta sydämeen, ja varsinkin rytmihäiriötahdistimen johdot ovat alttiita eristevaurioille pitkäaikaisseurannassa. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on kehitetty uusia ratkaisuja. Nyt on raportoitu ensimmäiset lupaavat kokemukset "johdottomasta" rytmihäiriötahdistimesta, jossa sokkielektrodi tunneloidaan rintakehän ihon alle.

    Juhani Airaksinen

    Lääke­tieteen maailma­sta ‐ 14.8.2015 ‐ 33/2015 ‐ Kommentteja

  • Tyttöjen HPV-rokotus pienentää miesten virusperäisten syöpien riskiä

    Seksikontaktissa tarttuvat papilloomavirukset voivat aiheuttaa miehillekin syöpäkasvaimia. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä HPV-rokotus annetaan tytöille hyvissä ajoin ennen papilloomavirukselle altistumista, mieluiten 9-14 vuoden iässä ennen sukupuolisen kanssakäymisen alkua. Tyttöjen rokottamisesta hyötyvät epäsuorasti myös miehet, sillä rokote suojaa heitä sukupuoliteitse leviävien papilloomavirusten 16 ja 18 aiheuttamilta anaalialueen, peniksen ja suunielun karsinoomilta.

    Ossi Lindell

    Lääke­tieteen maailma­sta ‐ 14.8.2015 ‐ 33/2015 ‐ Kommentteja

  • Imeväisen ravitsemuksen merkitys lihavuuden kehittymisessä

    Lihavuus on monitasoinen ongelma jo lapsuudessa. Siihen puuttuminen on otollista jo imeväisiästä lähtien, sillä varhaisvaiheen ravitsemuksella on vaikutus lapsen myöhempään sairastumisriskiin.

    Sari Laine, Ursula Schwab, Seppo Salminen, Erika Isolauri

    Katsaus­artikkeli ‐ 14.8.2015 ‐ 33/2015 ‐ Kommentteja

  • Paikallisen munuaissyövän seuranta

    Paikallisen munuaissyövän ennusteeseen vaikuttavat merkittävästi kliiniset perustekijät: paikallinen levinneisyys, histologinen aggressiivisuus ja potilaan yleistila. Näiden perusteella potilaat voidaan jakaa vähäisen, kohtalaisen ja suuren uusiutumisriskin ryhmiin.

    Jukka Kallio

    Katsaus­artikkeli ‐ 14.8.2015 ‐ 33/2015 ‐ Kommentteja

  • HbA1c-tulokset yhdenmukaisiksi

    Suomen kliinisen kemian yhdistys esittää, että tulostason yhdenmukaistamiseksi HbA1c-tulokset vastataan vuoden 2016 alusta vain yksiköissä mmol/mol. Tähän on siirrytty jo monessa muussakin maassa.

    Ilkka Penttilä, Petra Anttila, Auni Collings, Hannes Hägglund, Päivi Holm, Esa Hämäläinen, Päivi Laitinen, Pia Leino, Harri Laitinen

    Rapor­tit ja käytän­nöt ‐ 14.8.2015 ‐ 33/2015 ‐ Kommentteja

  • Edunvalvontaa tarvitaan sote-uudistuksessa

    Vaiherikas sote-uudistus kaatui keväällä, mutta nykyinen hallitus on ottanut tehtäväkseen saattaa sen loppuun. Hallitusohjelmassa on linjattu, että järjestämisvastuu annetaan enintään 19 järjestäjätaholle. Lukumäärä vastaa nykyisten sairaanhoitopiirien määrää. Tämän lisäksi tavoitteena on terveydenhuollon täydellinen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio, joka toivottavasti johtaa nykyistä paremmin toimivaan terveydenhuoltoon. Tämä lienee kaikkien osapuolten yhteinen toive.

    Jarkko Kirjavainen

    Edun­valvoja ‐ 14.8.2015 ‐ 33/2015 ‐ Kommentteja

  • Nimityksiä

    Vaasan keskussairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäriksi LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kristina Forsman 1.5.2015 lähtien.

    Jäseni­stö ‐ 14.8.2015 ‐ 33/2015 ‐ Kommentteja

  • Viikon jäsen: Simo Granat

    Oli luonnollista lähteä hakemaan kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyttä, kertoo kehitysyhteistyöhankkeissa pitkään työskennellyt Simo Granat.

    Ulla Toikkanen

    Jäseni­stö ‐ 14.8.2015 ‐ 33/2015 ‐ Kommentteja

  • Lääketutkimuksen rahoitus on ekonomistin painajainen

    Lääkeyhtiöiden menoista huomattava osa kuluu uusien lääkkeiden kehittämiseen. Jotta tähän uhratut rahat saataisiin takaisin, uuden lääkkeen kehittänyt saa patenttisuojan turvin noin kymmenen vuoden monopolin kyseiseen molekyyliin. Tästä seuraa taloustieteessä tuttuja monopolihinnoittelun ongelmia:

    Osmo Soininvaara

    Kolum­ni ‐ 14.8.2015 ‐ 33/2015 ‐ Kommentteja

  • Pitkä tutkimussarja tuottaa tietoa lääkäreistä

    Lääkäriliiton sekä Tampereen ja Itä-Suomen (aiemmin Kuopion) yliopistojen tutkijat ovat vuodesta 1988 alkaen arvioineet lääkärien mielipiteitä laajalla tutkimuksella viiden vuoden välein. Kyselyissä on selvitetty muun muassa tyytyväisyyttä saatuun koulutukseen, koettua arvostusta ja arvomaailmaa, ammatti-identiteettiä sekä tyytyväisyyttä ammatinvalintaan. Tutkimuksista uusin, eli Lääkäri 2013, on nyt valmistunut. Sen nuoria lääkäreitä eli vuosina 2002-2011 valmistuneita lääkäreitä koskeva raportti julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarjassa huhtikuussa 2015 (1).

    Hannu Halila, Markku Sumanen, Harri Hyppölä

    Pääkirjoitus ‐ 21.8.2015 ‐ 34/2015 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.