Järki voitti - EVO-rahat takaisin

Valtioneuvoston budjettiriihessä karsittiin kesällä yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuksia (EVO-rahoja) 110 miljoonalla markalla. Vastuullisen ministerin (Huttu-Juntusen) kommentti oli, että ratkaisu oli poliittisesti helpoin. Lääkäriliitto järjesti yhdessä Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa tiedotustilaisuuden tästä järjettömyydestä ja asiasta neuvoteltiin myös lukuisien kansanedustajien kanssa ja kirjelmöitiin myös eduskuntaryhmille ja eduskunnan valiokunnille. Lääketieteellisten tiedekuntien dekaanit ja sairaanhoitopiirien johto olivat myös aktiivisia.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton seminaarissa pohdittiin: Auttaisiko laki potilaan hoitoon pääsyä?

Lehdistössä on viime aikoina ollut kohu-uutisia terveydenhuollon säästöistä ja niihin liittyvistä hoidon ongelmista. Lääkäriliitto puuttui ajankohtaiseen aiheeseen järjestämällä tiedotusvälineiden edustajille seminaarin, jossa käsiteltiin potilaan oikeuksia saada ja yhteiskunnan velvollisuuksia järjestää terveyspalveluja. Yhtenä keinona potilaan hoitoon pääsyn turvaamiseksi pohdittiin mahdollisuutta säätää terveydenhuoltoa koskevat perusoikeudet laissa.

Marit Henriksson

Viitasalo liittokokouksessa: AKAVA valmis EMU:n kolmanteen vaiheeseen

EMU:n kolmannen vaiheen toteutuminen vuodenvaihteessa muuttaa suomalaisten ammattijärjestöjen toimintaympäristöä, totesi AKAVAn puheenjohtaja Mikko Viitasalon keskusjärjestön liittokokouksessa 30.11.98. Mahdollisuudet kansallisiin talouspoliittisiin ratkaisuihin supistuvat samalla kun yhteinen valuutta yhdenmukaistaa eurooppalaisia työmarkkinoita ja niihin liittyviä minimisäännöksiä. Amsterdamin sopimus velvoittaa EU-komissiota laajentamaan yhteistyötään työmarkkinajärjestöjen kanssa.

uutiskirje Yhdysvalloista

Syyskuun alussa julkaistiin JAMAssa tutkimus vuonna 1996 valmistuneiden lääkärien sijoittumisesta työhön. Kysessä on AMA:n ja Association of American Medical Colleges -järjestön jo kolmatta kertaa tekemä vuosittainen selvitys.

Tuula Fabrizio

Antroposofia, lääketiede ja tutkimus

Gyllenbergin säätiön XV symposiumi Research in anthroposophical medicine järjestettiin Hanasaaressa 29.-31.10. Kysymyksessä oli kaikkien aikojen ensimmäinen englanninkielinen kokous, jonka aiheena oli tieteellinen tutkimus antroposofisessa lääketieteessä. Saksankielellä samoja asioita on käsitelty aikaisemminkin antroposofian vahvoilla alueilla Sveitsissä ja Saksassa. Nyt pidetyn symposiumin tarkoituksena oli tuoda antroposofisen lääketieteen ja koululääketieteen edustajia yhteen pohtimaan sitä, onko tavanomainen tutkimustyö ylipäänsä mahdollista antroposofisen lääketieteen menetelmien suhteen, ja jos se on mahdollista, miten sitä tulisi toteuttaa.

Pekka Louhiala

Oma tietokonefarmi?

Tieteentekoon tarvitaan nopeita koneita. Edullisin tapa saada huokeaa laskuvoimaa on perustaa tietokonefarmi.

Erkki Karjalainen

Kuoleminen on halpaa

Kuoleminen on halpaa, mutta eläminen kallista. Etenkin parantumattomien syöpäpotilaiden kohdalla kunnallistaloudesta vastaavien keskuudessa näyttää olevan näkemys, jonka mukaan mahdollisimman pikainen kuolema olisi suotavaa, kirjoittaa Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen

Juha Hänninen

Raskausajan alaraajan laskimotukos - miksi ei trombolyysi?

Olen onkologi, olen eläkkeellä, mutta aikoinaan päivystin. Prenataali-osastolta löysin tuoreen, syvän laskimotukoksen 26-vuotiaalta tulevalta äidiltä, jonka raskaus oli 35-37. viikolla. Vuodeosastolle hänet oli otettu lievän verenpaineen nousun takia.

Matti Väyrynen

Vastaus Martti Väyryselle

Raskauden aikainen syvä laskimotulppa on joskus sitkeä hoidettava, sillä hyperkoagulatiivisen tilan murtaminen voi vaatia suuriakin hepariiniannoksia. Trombolyysihoito voisi olla yksi hoitovaihtoehto, kuten kollega Väyrynen ehdottaa. Tähän hoitoon liittyy kuitenkin niin suuret vuotoriskit, etten voi sitä suositella kuin tarkoin harkittuihin tilanteisiin.

Risto Kaaja

Saattohoito - mitä, missä, milloin ja miten?

Suomessa on viime vuosina käynnistetty monenlaisia projekteja kuolevien potilaiden hoidon kehittämiseksi. Monet erikoissairaanhoidon, avohoidon ja kansalaisjärjestöjen organisaatiot ilmoittavat hoitavansa kuolevia potilaita. Myös kotisairaalatoimintaa on innostuttu kehittämään. Yleensä nämäkin ilmoittavat hoitavansa saattohoitopotilaita. Suomen Lääkärilehdessä on useampaan otteeseen käsitelty syöpäpotilaiden - myös parantavien hoitojen ulkopuolella olevien potilaiden - hoitoa sekä erikoissairaanhoidossa että avohoidossa. Myös näissä kirjoituksissa on tuotu esille saattohoidossa olevien potilaiden mahdollisuus ja oikeus hyvään kotihoitoon.

Eero Vuorinen