73021 osumaa

Hoitopalvelut säilyvät kun toimeen tartutaan

Terveydenhuollon kokonaismenot ovat Suomessa tällä hetkellä noin 7,5 % kansantuotteesta. Tämä on OECD-maiden keskitasoa. Menot ovat keskitasoa myös asukasta kohden laskettuna. OECD:n Suomea koskevassa maa-arviossa tämän vuoden elokuulta voidaan todeta, että terveyspalveluiden osalta ei todellakaan voida puhua kustannuskriisistä. Raportin perusteella sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa kansainvälisesti arvioiden tasokkaita. Henkilökunta on hyvin koulutettua ja motivoitua. Väestö arvostaa saamiaan palveluita. Suomalaiset ovat EU-maita koskeneen selvityksen mukaan lisäksi yhdessä tanskalaisten kanssa tyytyväisimpiä terveyspalveluihinsa ja vaativat vähiten muutoksia palvelujärjestelmään.

Rauno Saari

Kuopion yliopistossa tutkittiin mielipiteitä eutanasiasta

Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos tutki suomalaisten mielipiteitä eutanasiasta kolmesta satunnaisotannalla valitusta aineistosta. Mielipiteitä kysyttiin 800 lääkäriltä, 800 hoitajalta ja 1 000 tavalliselta kansalaiselta. Lääkäreistä kyselyyn vastasi 62 %, hoitajista 73 % ja muusta väestöstä 59 %. Tutkimusryhmään kuuluivat terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas, yleislääketieteen dosentti Olli-Pekka Ryynänen, kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Heino ja ylilääkäri Markku Virén.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 36/1998 Kommentteja

Eläkeiän nostamisesta uskallettava keskustella

Kun Bismarckin aikoina vanhuuseläkeiäksi asetettiin 65 vuotta, väestön keskimääräinen elinikä oli runsaat 40 vuotta. Nyt se on lähes kaksinkertainen, kirjoittaa ylijohtaja Kari Välimäki sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Sosiaaliturvan suunta 1998-1999 -raportin esipuheessa. Välimäen mukaan olisikin uskallettava keskustella siitä, onko nykyinen vanhuuseläkkeen ikäraja paikallaan.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 36/1998 Kommentteja

Maud Kuistilan palkinto professori Jouko Lönnqvistille

Maud Kuistilan Muistosäätiö jakaa vuosittain 50 000 markan palkinnon ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Palkinnon tarkoituksena on korostaa korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimusperinteen säilyttämistä ja edistämistä Suomessa. Palkinnon ovat aikaisemmin saaneet professori Ilmo Hassinen (1994), professori Gunnar Myllylä (1995-96), professori Sirpa Jalkanen (1997) ja professori Heikki Vapaatalo (1998).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 36/1998 Kommentteja

Väestön terveydentila taantuu Venäjällä

Venäläisten odotettavissa oleva elinikä on noin kymmenen vuotta lyhyempi kuin EU-maiden kansalaisten; se on samaa luokkaa kuin Aasian kehittymättömien maiden kansalaisilla. Venäläisten miesten odotettavissa oleva elinikä on 59 vuotta ja naisten 72 vuotta. Karjalan tasavallassa mies kuolee noin 14 vuotta nuorempana kuin suomalainen mies. Venäläisten tärkeimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä onnettomuudet. Useat aikaisemmin hallinnassa olleet tartuntataudit ovat lisääntyneet 1990-luvulla _ tällä hetkellä ongelmallisimpia ovat sukupuolitaudit ja tuberkuloosi.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 36/1998 Kommentteja

Terveyskeskuslääkärien sairaaloissa tapahtuvan kliinisen täydennyskoulutuksen tarve ja siihen liittyvät tekijät

Tutkimme Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueen terveyskeskuksissa työskentelevien terveyskeskuslääkärien sairaaloissa tapahtuvan kliinisen täydennyskoulutuksen tarvetta, mikä on tärkeä osa terveyskeskuslääkärien täydennyskoulutusta. Tiedot kerättiin alueen 550 lääkärille osoitettuina postikyselyinä. Vastaukset saatiin 369 lääkäriltä, joista 270 (73 %) ilmaisi halunsa tehdä kliinistä työtä sairaalassa. Tarve tehdä kliinistä työtä sairaalassa oli yhteydessä naissukupuoleen, lyhyeen työhistoriaan, terveyskeskustyön koettuun huonoon arvostukseen, koettuun ammattitaidon taantumiseen omassa työssä, haasteettomaksi koettuun työhön, riittämättömiin mahdollisuuksiin kehittää omaa työtään, huonoon työhön perehdytykseen ja siihen, että arvioija katsoi työsidonnaisuuden olevan esteenä sairaalatyöhön pääsylle. Tarve tehdä kliinistä sairaalatyötä ei ollut yhteydessä arvioon oman koulutuksen suhteellisesta riittävyydestä omiin työtehtäviin.

Heikki Luukinen, Sirkka-Liisa Kivelä, Keijo Koski, Hanna Mäkäräinen, Lauri Nuutinen

Työikäisen väestön alkoholihaittojen ehkäisy terveyskeskuksessa

Alkoholihaittojen sekundääriprevention on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa olevan tehokas ja kustannus-vaikuttavuudeltaan edullinen tapa vähentää alkoholinkulutusta. Sisä-Savon terveyskeskuksessa kartoitettiin alkoholiongelmaisten tunnistamista ja tehtyjä toimenpiteitä terveyskertomusmerkintöjen pohjalta. Alkoholin käyttömäärien kirjaaminen oli yleisempää työterveyshoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotoilla kuin lääkärin vastaanotoilla. Kuitenkin merkinnät käyttöä vähentämään pyrkivistä toimenpiteistä olivat vähäiset kaikissa toimipisteissä. Lyhyen, henkilökunnalle suunnatun kyselyn perusteella suurimpana alkoholinkäytön kirjaamisen esteenä näytti olevan henkilökunnan asenteet. Tutkimus oli osa Stakesin Laadukas terveyskeskus -projektia. Kartoituksen avulla suunniteltiin toimintaa tehostavia toimenpiteitä.

Marja Aira, Tarja Kotilainen

Kolmostien tilaajarengas hakee neuvotteluvoimaa suuresta väestöpohjasta

Kuusi pirkanmaalaista kuntaa on tilannut erikoissairaanhoidon palvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä yhtenäisenä tilaajarenkaana. Kolmostien tilaajarengas teki ensi vuodeksi noin 124 miljoonan markan yhteistilauksen, josta ei ole lainkaan eroteltavissa kuntakohtaisia tilauksia. Renkaaseen kuuluvien kuntien keskinäiseen kustannusten jakoon etsitään vielä lopullista mallia. Ensi vuoden ennakkolaskutus aiotaan jakaa kuntien kesken samansuuruisiin osuuksiin kuin kolmen edellisen vuoden palvelujen käytön keskiarvo. Vuoden kuluttua rengas saa tasauslaskun, jonka jakotavasta ei ole vielä sovittu.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030