72908 osumaa

Olkahermopunosvaurion leikkaushoidon pitkäaikaistulokset

Lapsen olkahermopunos voi vaurioitua synnytyksen yhteydessä, jos hermorakenteisiin kohdistuu liiallinen venytys lapsen hartioiden ja äidin synnytyskanavan epäsuhteen seurauksena. Olkahermopunoksen syntymävauriota kutsutaan usein Erbin pareesiksi, osin virheellisesti, sillä Erbin pareesissa on kyse olkahermopunoksen yläosan vauriosta eikä laajemmasta C5-C7 juurten tai ns. totaalivauriosta (C5-C8/Th1). Vaurio voidaan lisäksi luokitella yksittäisen hermon lievästä venyttymästä aina sen irtirepeytymiseen selkäytimestä. Vaikeammat hermon repeytymät aiheuttavat pysyviä muutoksia hartian ja yläraajan lihasten toimintaan ja raajan tuntoon. Lihastoiminnan epätasapaino johtaa nivelten liikerajoituksiin ja virheasentoihin. Joillakin potilailla esiintyy myös kipuja yläraajassa.

Mikko Kirjavainen

Haimatulehdus ja hyytymisjärjestelmä

Suurin osa akuuteista haimatulehduksista on lieviä, mutta noin 20-30 % tapauksista on vaikeita ja näistä potilaista joka toiselle kehittyy elinvaurio. Vaikean akuutin haimatulehduksen patofysiologia muistuttaa muita tiloja, joihin liittyy elinvaurio, kuten sepsis tai monivamma. Näissä tiloissa systeeminen kontrolloimaton tulehdussolujen ja välittäjäaineiden aktivaatio tapahtuu samanaikaisesti hyytymisjärjestelmän ja komplementtijärjestelmän aktivoitumisen kanssa ja johtaa edelleen elinvaurioon. Akuutin haimatulehduksen nykyhoito perustuu pääasiassa oireenmukaiseen ja elinjärjestelmiä tukevaan hoitoon eikä mitään erityistä haimatulehduksen lääkehoitoa ole.

Outi Lindström

Pikkukeskosten synnytykset tulisi keskittää

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin syntymäsairaalan ja syntymäajan yhteyttä pikkukeskosten kuolleisuuteen ja viisivuotisennusteeseen Suomessa. Kuolleisuus oli yliopistosairaaloissa pienempi kuin keskussairaaloissa syntyneillä pikkukeskosilla, kun sairaaloiden potilaiston erot otettiin huomioon. Kuolleisuus vaihteli myös syntymäsairaalan yliopistosairaanhoitopiirin mukaan. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin viitteitä pienemmästä kuolleisuudesta virka-aikana syntyneillä pikkukeskosilla verrattuna päivystysaikana syntyneisiin.

Liisi Rautava

Nuorten aivoinfarktipotilaiden riskitekijät ja löydökset

Aivoverenkiertohäiriöt ovat toiseksi tappavin tautiryhmä ja johtava vammautumisen syy maailmassa. Kaikista aivoverenkiertohäiriöistä 80-85 % on iskeemisiä, pääsääntöisesti valtimotukoksesta aiheutuvia aivoinfarkteja. Näistä vajaa 10 % sattuu nuorille, alle 45- tai 50-vuotiaille. Tietämys nuorten potilaiden aivoverenkiertohäiriöistä on perustunut lähinnä pieniin heterogeenisiin potilasaineistoihin. Aivoinfarktin ainoan ennustetta todistetusti parantavan akuuttihoidon, laskimonsisäisen liuotushoidon, käytöstä nuorilla potilailla on myös ollut hyvin puutteellisesti tietoa. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin monipuolisesti tähän asti suurimmasta potilasaineistosta nuorten aivoinfarktipotilaiden demografisia piirteitä, riskitekijöitä ja radiologisia löydöksiä.

Jukka Putaala

Tehohoitopotilaiden uudet ennustetekijät

Kriittisen sairauden vaikeusasteen ja kuolleisuuden arvioimiseksi on kehitetty pisteytysjärjestelmiä, joiden ennustearvo on hyvä laajoissa potilasjoukoissa mutta riittämätön yksittäisen potilaan kohdalla. Hoitopäätösten tueksi tarvitaan uusia apuvälineitä. Monet tehohoitotutkimukset ovat selvittäneet erilaisten biologisten merkkiaineiden, kuten tulehduksen välittäjäaineiden, ennustearvoa, mutta niiden tarkkuus ei ole ollut riittävä kliiniseen käyttöön. Hoitoviive on todettu myös tärkeäksi, sillä varhaisen antibiootti- ja nestehoidon on todettu parantavan sepsispotilaiden ennustetta.

Katri Saukkonen

Raju kertajuominen lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa

Alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset ovat nousseet viime vuosina työikäisten miesten ja naisten yhdeksi suureksi kuolemansyyryhmäksi Suomessa. Alkoholin runsaan kulutuksen tiedetään altistavan lukuisille onnettomuuksille ja sairauksille, kuten tietyille syöpä- ja maksasairauksille. Toisaalta tiedetään, että alkoholin vähäiseen tai kohtuulliseen käyttöön liittyy vähäisempi riski sairastua tai kuolla sepelvaltimotautiin ja siihen liittyvään sydänkohtaukseen.

Laura Sundell

Mitä lähetteet kertovat aikuisen astmapotilaan hoidosta?

Pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukaisen käytön edellytyksenä on oikea-aikainen ja -sisältöinen tiedonkulku. Astma on yleinen pitkäaikaissairaus, jota hoidetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Kansallisen astmaohjelman (1994-2004) tavoitteena oli varhentaa astman toteamista ja siirtää päävastuu hoidosta perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollossa on valmiudet astmapotilaiden tutkimukseen ja hoitoon, mutta tietyissä tilanteissa potilas on lähetettävä erikoislääkärin arvioon. Lähetteen sisältämät potilastiedot ovat tärkeitä hoitovastuun hetkellisesti siirtyessä erikoissairaanhoitoon. Lähetetiedot myös kuvastavat perusterveydenhuollon toimintaa; potilaan oireiden arviointia ja kirjaamista sekä tehtyjä tutkimuksia.

Leena Tuomisto

Lihavan potilaan vatsakivut - tapauksen ratkaisu

50-vuotiaan sihteerin paino oli noussut vähitellen yli 150 kiloon (BMI yli 50) (1). Paino oli noussut syömisen ja liikkumattomuuden vuoksi. Potilas söi paljon. Pääruoka oli iltaisin ja lounaan korvasivat voileivät. Potilas saattoi kuitenkin ahmia suklaata. Hän teki istumatyötä eikä harrastanut liikuntaa säännöllisesti, koska polvet ja nilkat kipeytyivät herkästi. Suvussa hänen äidillään ja sisarellaan oli tyypin 2 diabetes ja veli oli kuollut nuorena sydänveritulppaan. Paniikkihäiriöitä naisella oli ollut jo nuoresta mutta nykyisin mieliala oli tasaisempi.

Raili Kauppinen, Tom Scheinin, Tapio Vehmas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030