• Vastaavatko lääkiksen opintopisteet työmäärää?

    Yksi opintopiste vastaa noin 27:ää tuntia opiskelijan työtä. Jos opiskeltavaa tuntuu olevan aivan liikaa, voi mieleen tulla jopa, ettei sovi lääketieteelliseen tiedekuntaan.

    Maria van der Meer

    Ajan­kohtai­sta ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja

  • Mitä kertoa genomitestin tehneelle potilaalle?

    Helsingin yliopiston ensimmäisellä henkilökohtaisen lääketieteen ja genomiikan erikoiskurssilla pohdittiin, miten räätälöidään kullekin potilaalle soveltuvia hoitoja tulevaisuudessa.

    Ulla Toikkanen

    Ajan­kohtai­sta ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja

  • Pakkopullaa vai huippunisua?

    Yliopistot pyrkivät yhteistyöllä saamaan syventävät opinnot sujumaan jouhevammin. Motivointia kaipaavat niin opiskelijat kuin ohjaajatkin.

    Hertta Vierula

    Ajan­kohtai­sta ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja

  • Uusi allergiaohjelma muuttaa asenteita

    Uuden Kansallisen allergiaohjelman merkittävin tulos on asennemuutos. Näin arvioi emeritusprofessori Tari Haahtela puolivälissä olevaa ohjelmaa.

    Miia Soininen

    Ajan­kohtai­sta ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja

  • Kokemus stressistä auttaa myös lääkisläisiä sitoutumaan opintoihin

    Kasvatustieteen maisteri Topi Litmanen havaitsi väitöskirjassaan, että stressi voi auttaa korkeakouluopiskelijoita menestymään opiskelussa. Stressi ja kokemus kuormituksesta ovat osa opiskeluihin sitoutumista. Tutkittavat olivat muun muassa tulevia lääkäreitä, opettajia ja teologeja.

    Ulla Toikkanen

    Ajan­kohtai­sta ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja

  • EBM yrittää puskea kokemuksen syrjään

    Olipa sykähdyttävää lukea Lääkärilehdestä 33/2015 Pekka Louhialan pääkirjoitusta Mitä kuuluu, EBM? (1). Itse koin ensi kertaa ehkä 15 vuotta sitten, että elämänaikaisen opiskelun ja kokemuksen tuomaa ammattitaitoa ei enää arvostettukaan hoitolinjoja suositeltaessa.

    Martti Vastamäki

    Keskus­telua ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja

  • Potilasohje ei riitä lääkkeen toimittamiseen

    Lääkärilehdessä 33/2015 käsiteltiin Kanta-palvelun heinäkuista käyttökatkosta ja todettiin, että häiriön aikana potilaat saavat e-reseptillä kirjoitetut lääkkeensä apteekista, jos heillä on potilasohje mukanaan (1). Apteekista ei kuitenkaan voi toimittaa e-reseptillä kirjoitettuja lääkkeitä pelkän potilasohjeen perusteella, mikäli yhteyttä reseptikeskukseen ei ole. Emme voi apteekista tällöin mitenkään varmistaa, onko lääkemääräys jo esimerkiksi käytetty kokonaan, emmekä voi kirjata reseptikeskukseen lääkettä toimitetuksi.

    Maria Taipaleenmäki

    Keskus­telua ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja

  • Naisten seksipilleri hyväksyttiin Yhdysvalloissa

    Flibanseriinia on tutkittu naisten seksuaalisen haluttomuuden hoitovaihtoehtona lähes kymmenen vuoden ajan. Alkukesästä FDA:n neuvoa antava paneeli hyväksyi äänin 18-6 suosituksen, että valmiste tulisi hyväksyä naisten hypoaktiivisen seksuaalihaluttomuushäiriön (HSDD) lääkehoitovalmisteeksi. Nyt lääke on hyväksytty lopullisessa käsittelyssä, ja myyntiin tulee ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa ei-hormonaalinen valmiste tähän vaivaan.

    Pertti Kirkinen

    Lääke­tieteen maailma­sta ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja

  • Virtsanjohdinkiven poistumista edistävän lääkkeen etsintä jatkuu

    Sileää lihasta relaksoivien lääkkeiden, alfasalpaaja tamsulosiinin ja kalsiumantagonisti nifedipiinin, on meta-analyysien perusteella todettu edistävän virtsanjohdinkivien spontaania poistumista. Näiden lääkevalmisteiden myyntiluvasta poikkeavalla käytöllä tähän tarkoitukseen on arveltu voitavan vähentää virtsanjohtimeen toimenpiteiden tarvetta. Alfasalpaajat sisältyvät myös Euroopan ja Amerikan urologiyhdistysten hoitosuosituksiin. Satunnaistettu, kontrolloitu monikeskustutkimus osoittaa kuitenkin toiveet harhoiksi: tamsulosiini ja nifedipiini eivät ole lumetta tehokkaampia vähentämään kiveen kohdistuvien interventioiden tarvetta koliikin jälkeisten 4 viikon aikana.

    Ossi Lindell

    Lääke­tieteen maailma­sta ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja

  • Hyödyttääkö luuydinnäytteen tutkimus lymfoomapotilasta?

    Imusolmukesyöpien diagnostiikan rutiineihin kuuluu luuydinnäytteen tutkimus. Positiivinen löydös nostaa taudin levinneisyysasteen ylimpään luokkaan ja voi vaikuttaa ennusteeseen, hoitolinjaan tai esimerkiksi keskushermoston suojaksi käytettävän hoidon antamiseen. Tutkimuksen mukaan vastauksen merkitys jää kuitenkin ainakin joissakin tautimuodoissa hyvin vähäiseksi.

    Marko Vesanen

    Lääke­tieteen maailma­sta ‐ 28.8.2015 ‐ 35/2015 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.