Korvattavien lääkkeiden hintakehitys on ollut maltillista

Vuosien 1994-97 välillä lääkkeiden tukkuhinnat ovat nousseet keskimäärin 1,7 %, ilmenee Lääketeollisuusliiton Tilastokeskukselta tilaamasta uudesta hintaindeksistä. Kehitys on kuitenkin vaihdellut lääkeryhmittäin suuresti (kuvio). Korvattavien reseptilääkkeiden hintakehitys on ollut jopa lievästi negatiivista. Tämä johtuu toisaalta siitä, että tämän ryhmän lääkkeet kuuluvat edelleen hintasääntelyn piiriin ja hinnankorotuksia on haettu ja myönnetty vähän. Lisäksi mm. antibioottien, tulehduskipulääkkeiden ja viimeksi depressiolääkkeiden rinnakkaisvalmisteiden erihintaisuus on synnyttänyt hintakilpailua, mikä näkyy erityisesti peruskorvausluokan reseptilääkkeiden negatiivisena hintakehityksenä.

Terveyskeskuslääkäreille koulutusta syöpäkivun hoidosta

Terveyskeskuslääkäreitä ryhdytään kouluttamaan syöpäkivun hoitoon. Syöpäsäätiön järjestämällä valtakunnallisella koulutuksella pyritään kouluttamaan terveyskeskuslääkäreitä hallitsemaan syöpään liittyvien oireiden hoito entistä paremmin.

Konrad ReijoWaaran palkinto Matti Vapalahdelle

Neurokirurgian professori Matti Vapalahti palkittiin Duodecim-seuran vuosipäivänä tämänvuotisella Konrad ReijoWaaran palkinnolla. Vapalahti on vuosikausia rakentanut Kuopion yliopiston neurokirurgian yksikköä, alkuun miltei vuorotta itse leikaten ja päivystäen.

Opas lääkäreille päihderiippuvuuden arvioinnista ajokorttitarkastuksissa

Ajokorttitodistuksia koskeva EU-direktiivi kieltää ajokortin myöntämisen tai uusimisen, jos hakija on riippuvainen päihteistä tai hän ei pysty olemaan ajamatta päihteiden vaikutuksen alaisena. Päihteisiin rinnastetaan myös psyykenlääkkeiden väärinkäyttö.

Oulu ohitti Helsingin terveydenhuollon kustannuksissa

Terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden olivat Oulussa viime vuonna korkeammat kuin maan muissa suurissa kaupungeissa. Oulun kustannukset olivat nousseet edellisvuodesta selvästi keskimääräistä enemmän, ja edellisessä vertailussa kalleimmaksi osoittautunut Helsinki jäi kakkoseksi. Helsingin kustannukset olivat pysyneet muuttumattomina edellisvuodesta, ja vertailun kolmanneksi kallein kaupunki, Kuopio, oli pienentänyt kustannuksiaan. Kaikilla muilla vertailussa mukana olleilla kaupungeilla kustannukset olivat nousussa.

Gro Harlem Brundtland julkisti WHO:n uuden organisaation

Kolmessa kuukaudessa toteutettu WHO:n organisaatiomuutos on valmistunut ja esitelty jäsenmaiden edustajille. Tavoitteena on ollut vähentää byrokratiaa ja päällekkäisyyttä maailmanjärjestön toiminnassa. 50 erilaista ohjelmaa on nyt niputettu 9 hallinnollisen klusterin alaisuuteen, jotka kukin toteuttavat omaa tehtäväänsä. Uudistuksella pyritään mm. edistämään toimihenkilöiden liikkuvuutta ja urakiertoa järjestön eri toimipisteissä ja lisäämään naisten määrää järjestön johtavilla paikoilla.

Varautuminen vuoden 2000 tietojärjestelmäongelmiin heikointa kunnissa

Vuosituhannen vaihtumisen aiheuttamia muutostarpeita tietojärjestelmiin on suomalaisyrityksissä ja julkishallinnossa kyllä melko paljon kartoitettu, mutta suunnitelmat muutostöistä puuttuvat monilta. Kattavimmin vuosilukumerkinnöistä johtuvia ongelmia ovat selvittäneet suuret yritykset, heikoimmin kunnat.

Tahdosta riippumattoman hoidon eettisistä ongelmista

Potilaan ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon seuraa aina joukko lääketieteellisiä, juridisia ja eettisiä kysymyksiä. Lääkärin on osattava perustella, miksi hoito vaatii potilaan vapauden riistämistä. Yleensä pakkohoitoon ottamisen kriteerinä on potilaan tilasta johtuva hoidontarve tai vaarallisuus itselle tai muille. Pakkohoitoa vastustavien mielestä pakkohoito on yksinomaan vallankäytön ja alistamisen muoto ja potilaan tahdon ohittaminen on vaarallinen ja haitallinen teko. Yleisemmin kuitenkin ajatellaan pakkohoito keinoksi auttaa potilasta, joka itse ei kykene apua hakemaan. Päättäessään potilaan pakkohoidosta lääkärin kannattaa käyttää hetki eettisten ongelmien pohtimiseen, sillä se saattaa auttaa ratkaisujen teossa, niiden perustelemisessa ja vaihtoehtojen etsimisessä.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Kouluterveydenhuolto hoitoketjussa

Puberteetin aikaistuminen, nuorten pidentynyt itsenäistymisvaihe sekä yhteiskunnan muutokset ovat viime vuosikymmeninä muokanneet voimakkaasti kouluterveydenhuoltoa. Työn painopiste on siirtynyt psykosomaattisten sairauksien ja mielenterveydellisten ongelmien hoidon suuntaan. Koululääkärin vastaanotolle tulevan oppilaan ongelmat heijastelevat usein myös hänen perheensä vaikeuksia. Viime aikojen säästötoimet monissa kunnissa ovat supistaneet sekä ehkäisevää työtä että erikoissairaanhoidon käyttöä. Siksi koululaisten hoitoketjuun on saattanut tulla aukkoja, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle yksilön elämään. Kuitenkin hyvällä hoitoketjulla voidaan saada aikaan huomattavia säästöjä.

Juhani Laakso

Lääkkeiden tukkuhintojen tarkistamisesta kärhämä

Lääkkeiden tukkuhintojen tarkistus on aiheuttanut kärhämöintiä. Lääkkeiden hintalautakunta on saanut valmiiksi päätökset järjestyksessä jo toisesta lääkeryhmästä, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä. Lääketeollisuusliiton jäsenyritykset ovat erittäin tyytymättömiä lautakunnan toimintatapaan ja syyttävät lautakunnan päätösten perusteluja mielivaltaisiksi.

Suvi Sariola