• Monitieteinen tajunnantutkimus on osa kognitiivista neurotiedettä

    Lauri Rauhala kritisoi näkökulmakirjoituksessaan teknotieteellistä ihmistutkimusta (SLL 3/97). Antti Revonsuo ja Heikki A. Lang jatkavat keskustelua tieteen mahdollisuudesta ymmärtää ja tutkia ihmisen tajunnan luonnetta.

    Antti Revonsuo, Heikki A. Lang

    Näkö­kulma ‐ 1.3.1997 ‐ 7/1997 ‐ Kommentteja

  • Diabeetikko asevelvollisena?

    Useimmissa maissa diabeetikko ei voi suorittaa asevelvollisuutta - ei myöskään Suomessa. Kirjoittajat ehdottavat, että puolustusvoimissa käynnistettäisiin kokeilu, jossa myös vapaaehtoisille diabeetikkonuorille tarjottaisiin mahdollisuus tämän kansalaisvelvollisuuden täyttämiseen.

    Timo Korhonen, Timo Sane, Heimo Koskela

    Näkö­kulma ‐ 10.3.1997 ‐ 8/1997 ‐ Kommentteja

  • Yksityisen sydänleikkauksia suorittavan sairaalan oikeustapaus osoittanut ongelmia lääkärin oikeusturvassa

    "Lääkärin oikeusturvasta pitäisi keskustella enemmän julkisuudessa ja siten saada muutoksia lainsäädäntöön ja viranomaisten menettelytapoihin", kirjoittaa Johan Åkermarck.

    Johan Åkermarck

    Näkö­kulma ‐ 10.4.1997 ‐ 11/1997 ‐ Kommentteja

  • Oikeusturvakeskus ja lääkärin ammattitaidon selvittäminen

    "Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) toiminta on saanut huolestuttavia piirteitä maassamme. Siitä on tullut uhka lääkäreiden oikeusturvalle ja este eräiden lääketieteellisten hoitomuotojen kehittymiselle", kirjoittaa Pentti Karvonen.

    Pentti Karvonen

    Näkö­kulma ‐ 10.4.1997 ‐ 11/1997 ‐ Kommentteja

  • Tasa-arvo terveydenhuollossa - poliittista tarkoituksenmukaisuuttako?

    Käsitteitä tasa-arvo ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on käytetty niiden sisältöä määrittelemättä. Ranskan vallankumouksesta lähtien nuo maagiset sanat ovat vedonneet ihmisiin ja tulleet ikään kuin itsestään selviksi. Rohkenemme kuitenkin käydä näiden käsitteiden kriittiseen tarkasteluun ja liitämme samalla keskustelun syvemmällä käyvään argumentointiin yhteiskunnan kehityksestä. Mielestämme näiden käsitteiden käyttöön liittyy poliittista tarkoituksenmukaisuutta, joka itseasiassa on saattanut johtaa epätasa-arvoon ja epäoikeudenmukaisuuteen. Keskusteltaessa tasa-arvosta unohdetaan usein, että saattaa olla paljon tärkeämpiäkin ja syvemmälle meneviä arvoja kuin tasa-arvo. Tasa-arvon puolestapuhujat eli egalitaristit haluavat unohtaa tämän tosiasian.

    Näkö­kulma ‐ 20.7.1992 ‐ 21/1992 ‐ Kommentteja

  • Yrittäjyys - julkisen terveydenhuollon henkinen rakennemuutos

    Hyvinvointivaltio Suomi on ajautunut huonon taloudellisen tilansa vuoksi uudelleen arvioinnin vaiheeseen. Sanomalehtien palstoilta voimme löytää hyvinvointivaltioon kohdistetun kritiikin, jonka esimerkiksi Karisto ja Takala tunnistivat jo aikaisemmin (1). Sosiaalipolitiikkaa pidetään liian kalliina, se rasittaa kilpailukykyämme ja korkean verotuksen kautta se vähentää yrittämisen halua. Valtio vie kansalaisilta vapauden puuttumalla heidän elämäänsä, samalla katoaa ihmisten oma aloitekyky ja omakohtainen auttamisen halu. Sosiaalietuuksia väitetään käytettävän väärin ja kritiikkiä kohdistetaan myös raskaaseen ja kalseaan byrokratiaan.

    Näkö­kulma ‐ 1.10.1992 ‐ 28/1992 ‐ Kommentteja

  • Innovatiivisuus terveydenhuollon läpäisevänä normina

    Olemme aikaisemmissa kolumneissamme esittäneet, että kilpailu markkinoilla on keksivä, uutta luova prosessi ja että kilpailun kieltäminen riistää kuluttajilta kilpailun tuottamat, kenenkään edeltä ennakoimattomat uudet ideat ja hyödyt. Mielestämme väite, jonka mukaan tasa-arvon edistämiseksi julkisen terveydenhuollon on toimittava kaikkialla samalla tavoin, on kestämätön eikä se palvele enää suomalaisten perimmäisiä intressejä. Suomalaiset ansaitsevat tulla nykyistä paremmin kohdelluiksi.

    Risto Harisalo Timo Korhonen

    Näkö­kulma ‐ 1.11.1992 ‐ 31/1992 ‐ Kommentteja

  • Järjestelmistä kansalaisyhteiskuntaan

    Tässä artikkelissa tarkastelemme kahta toisilleen vastakkaista tapaa jäsentää yhteiskuntaa. Kutsumme niitä järjestelmämalliksi ja kansalaismalliksi. Järjestelmämalli edustaa nykyistä tapaa järjestää julkinen valta ja sen suhde yhteiskuntaan. Kansalaismalli kyseenalaistaa entisen ja on uusi tapa järjestää julkisen vallan ja yhteiskunnan suhteet. Näiden mallien analysointi on tärkeätä valitessamme yhteiskunnan kehittymisen suunnan.

    Timo Korhonen Risto Harisalo

    Näkö­kulma ‐ 20.12.1992 ‐ 36/1992 ‐ Kommentteja

  • Teknotieteellisen ihmistutkimuksen harhoista

    Teknotieteellisen ihmistutkimuksen perusharha on siinä, että se yrittää kieltää ihmistajunnan erikoisaseman todellisuudessa, kirjoittaa Lauri Rauhala. Hänen mielestään teknotieteiden esittämät utopiat eivät tule koskaan poistamaan tarvetta tutkia ihmisen olemassaoloa myös humanististen tieteiden avulla.

    Lauri Rauhala

    Näkö­kulma ‐ 20.1.1997 ‐ 3/1997 ‐ Kommentteja

  • Onko itsemurhien ehkäisy mahdollista? Itsemurhien ehkäisyprojektin tavoitteet ja toteutus

    Suomessa tehdään paljon itsemurhia, ja ne ovat tärkeä syy suomalaisten miesten suureen ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Itsemurhien määrä on meillä kasvanut jatkuvasti kuluvan vuosisadan aikana. Kasvu oli suurin 1930-luvun alun pulavuosina. Sotien aikana itsemurhat vähenivät, mikä on yleinen ilmiö. Viime aikoina itsemurhan on tilastojen mukaan tehnyt vuosittain noin 1 400 suomalaista.

    Markku Myllykangas, Pekka Ruohonen, Olli-Pekka Ryynänen

    Näkö­kulma ‐ 10.8.1997 ‐ 22-23/1997 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona on vienyt raskaana olevia sektion vaatineeseen tehohoitoon

Kaikki tehohoitoon joutuneet odottajat ovat olleet rokottamattomia.

Ajassa
Sote-uudistus purkaa paikalliset sopimukset

Muutoksia voi tulla myös esimerkiksi palkkaan, työnkuvaan ja työaikaan.

Tieteessä
Ruokavalion kontrollointi ja syömishäiriöt yhteydessä vammariskiin naisurheilijoilla

Rajoittunut syömiskäyttäytyminen, syömishäiriö ja kuukautiskierron häiriöt olivat yleisempiä lajeissa, joissa paino tai ulkonäkö on keskeisessä asemassa.

Ajassa
Arkkiatri Risto Pelkosen lahjakeräys tuotti merkittävän summan

Lahjarahaston tuotto suunnataan nuorten tutkijoiden kliiniseen lääketieteelliseen ja hammaslääketieteelliseen tutkimustyöhön.

Tieteessä
Viruslääke paransi haimasolumallissa enterovirusten aiheuttaman kroonisen infektion

Viruslääkkeistä uusia mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn?

Ajassa
Husissa tehdään taas keuhkovaltimoiden puhdistusleikkauksia

Ensisijainen hoito silloin, kun akuutti keuhkoveritulppa ei liukene, vaan muuttuu krooniseksi keuhkovaltimoita ahtauttavaksi arpikudokseksi.