• Pre-eklampsian ja HELLP-oireyhtymän toipumisvaihe

    Raskauteen liittyvän komplikaation, pre-eklampsian, etiologiaa ja patogeneesiä on tutkittu tiiviisti jo vuosikymmenien ajan, mutta siitä toipumista ei ole tutkittu läheskään yhtä paljon. Kartoittaaksemme vaikean pre-eklampsian toipumisvaihetta tutkimme 100 potilaan hoitotulokset ja vertasimme niitä erään pre-eklampsian erikoisryhmän - HELLP-oireyhtymän - hoitotuloksiin. Kaikkien elinjärjestelmien toipuminen oli nopeaa eikä välitön toipumisnopeus synnytyksen jälkeen eronnut näiden ryhmien välillä. Useimmat poikkeavat arvot normalisoituivat ensimmäisen viikon aikana ja noin neljäsosalla ne säilyivät lievästi suurentuneina vielä kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä Viime aikoina julkaistujen tutkimustulosten perusteella on syytä olettaa, että nämä potilaat voivat olla iskeemisen sydäntaudin riskiryhmää, erityisesti myöhemmin menopaussin jälkeen.

    Nonna Makkonen, Pertti Kirkinen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.2.1997 ‐ 5/1997 ‐ Kommentteja

  • Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 1993-1995

    Myrkytyskuolemien kehitykselle on muutamana viime vuotena ollut leimallista myrkytysten kokonaismäärän kasvu. Suurimmaksi osaksi syynä olivat alkoholimyrkytykset. Lääkeainemyrkytysten kasvu oli vähäisempää ja painottui pääasiassa masennuslääkkeiden ja opioidien osalle. Tärkein yksittäinen lääkeaine oli dekstropropoksifeeni, joka on johtanut myrkytyskuolematilastoa koko 1990-luvun ajan.

    Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Ilpo Rasanen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.2.1997 ‐ 5/1997 ‐ Kommentteja

  • Pakkotoimet ja rajoitukset psykiatrisessa sairaalahoidossa

    Kautta vuosisatojen mielisairaisiin on kohdistettu pakkotoimia ja rajoituksia, joiden tarkoituksena on kontrolloida heidän käyttäytymistään ja auttaa sairastunutta. Viime vuosikymmeninä kiinnostus mielisairaiden oikeuksiin on johtanut pakon ja rajoitusten käytön voimakkaaseen vähentämiseen lainsäädännön kautta. Mielenkiinto on kohdistunut etupäässä tahdosta riippumattomaan hoitoon, kun taas hoidonaikaiset pakkotoimet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tutkittiin pakkotoimien ja rajoitusten toteutumista työikäisen väestön psykiatrisessa sairaalahoidossa. 44 % potilaista oli joutunut pakkotoimien ja rajoitusten kohteeksi. Kansainvälisessä vertailussa luvut vaikuttavat suurilta ja antavat aihetta etsiä tapoja pakon käytön vähentämiseksi.

    Riittakerttu Kaltiala-Heino, Pekka Laippala

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.2.1997 ‐ 5/1997 ‐ Kommentteja

  • Suomalaisen aikuisväestön koettu terveys vuosina 1979-95

    Suomalaisen aikuisväestön sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on pienentynyt voimakkaasti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana (1,2). Lisäksi esimerkiksi keuhkosyöpäkuolleisuus on vähentynyt (3) ja yleinen elinikä pidentynyt. Etenkin naisten (4) ja molemmissa sukupuoliryhmissä yli 55-vuotiaiden (5,6) koettu yleinen terveydentila on parantunut selvästi.

    Sami Heistaro, Satu Helakorpi, Antti Uutela, Pekka Puska

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.2.1997 ‐ 6/1997 ‐ Kommentteja

  • Tautiluokitus vaihtui - muuttuiko käytäntö psykiatriassa?

    ICD-10-tautiluokitus otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1996 alussa. Psykiatrian alalla tämä oli lyhyehkössä ajassa toinen tilastollisen diagnostisen järjestelmän vaihdos. Valmistautumisaika oli varsin lyhyt ja viranomaisohjeet niukat. OYS:n psykiatrian klinikassa muutokseen valmistauduttiin työstämällä käytännön tarpeisiin yksinkertainen muuntotaulukko. Muutoksesta selviytymistä arvioitiin vertaamalla joulukuussa 1995 tehtyjä diagnooseja tammikuussa 1996 tehtyihin diagnooseihin. Tulosten mukaan diagnostiset käytännöt eivät tautiluokituksen vaihtuessa muuttuneet ratkaisevasti. Muutoksesta selviydyttiin OYS:n psykiatrian klinikassa hyvin, suureksi osaksi yksinkertaisen sisäisen ohjeen ansiosta.

    Kristian Läksy, Sami Räsänen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.3.1997 ‐ 7/1997 ‐ Kommentteja

  • Pölypunkki - höyhenten tärkein allergeeni

    Höyhenten aiheuttamat limakalvo-oireet ovat harvinaisia, mikäli tyynyissä ja peitoissa on käytetty puhdistettuja höyheniä. Sen sijaan vanhat höyhentuotteet sisältävät runsaasti pölypunkkeja, jotka saavat aikaan höyhenallergiaksi luullut oireet. Pölypunkkiallergeeneja on myös höyhenallergiatutkimuksissa käytetyissä valmisteissa aiheuttamassa vääriä positiivisia tuloksia ihopistokokeissa.

    Katriina Kilpiö, Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela, Matti Hannuksela

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.3.1997 ‐ 8/1997 ‐ Kommentteja

  • Pohjanlahden rannikon suomenruotsalaiset säilyvät työkykyisinä

    Kelan eläketilastojen mukaan Pohjanlahden rannikon ruotsinkielisten kuntien asukkaita siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle merkitsevästi vähemmän kuin saman alueen suomenkielisten kuntien asukkaita. Erityisen selvänä näkyy ero tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen vuoksi myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Ruotsinkielisissä kunnissa miesten aktiiviaika on keskimäärin kaksi vuotta pitempi kuin suomenkielisissä, naisilla ero on vuoden verran. Kieliryhmien terveyserojen syyt eivät tavanomaisia taustatekijöitä tarkastelemalla avaudu, vaan tarvittaisiin perusteellista paneutumista kielivähemmistön kulttuuri- ja elämäntapakysymyksiin.

    Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.3.1997 ‐ 8/1997 ‐ Kommentteja

  • Mihin kuntoutuksen tulisi kohdistua? Helsinkiläisten ikäihmisten kuntoutustarvekartoitus

    Kuntoutuskustannusten kurissapitämisen eräs tapa on toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan kohteeseen. Yksilön kokemat päivittäistä selviytymistä haittaavat tekijät tulisi tunnistaa ja asettaa tärkeysjärjestykseen. Tämän jälkeen voidaan määritellä kynnyshaitta, eli keskeisin toimintakykyä haittaava tekijä. Asiantuntijoista koottu ryhmä arvioi kynnyshaitan laadun ja määrän ja kuntoutuksen tarpeen.

    Tom Candolin, Sirpa Granö, Irja Turumäki, Erkki J. Valtonen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.3.1997 ‐ 8/1997 ‐ Kommentteja

  • Vankomysiiniresistentit enterokokit HYKS:ssä vuosina 1992 - 1996

    Vielä 1980-luvun alkupuoliskolla kliinisesti tärkeimmät enterokokit (Enterococcus faecalis, E. faecium) olivat säännönmukaisesti herkkiä vankomysiinille. 1980-luvun lopulta lähtien alkoi Englantiin, Keski-Eurooppaan ja USA:han ilmaantua vankomysiinille resistenttejä kantoja (VRE) (1). USA:ssa vuosina 1989-93 VRE:n osuus kaikista enterokokkien aiheuttamista sairaalainfektioista kasvoi 0,3 %:sta 7,9 %:iin (2). VRE näyttää keskittyvän USA:ssa suuriin yliopistosairaaloihin ja erityisesti niiden teho-osastoille (3). Riski näyttää olevan erityisen suuri thorax- ja vatsaelinkirurgisilla, onkologisilla ja transplantaatiopotilailla sekä niillä, joiden sairaalahoito on pitkittynyt tai jotka ovat saaneet pitkään useita mikrobilääkkeitä (3,4). Vankomysiinin ja kefalosporiinien käytön on havaittu olevan VRE:n leviämiselle altistava tekijä (3,5). Ruotsissa on löydetty tähän mennessä viisi "kotimaista" VRE:tä (6).

    Esa Rintala, Maarit Kokki, Aulikki Sivonen, Suvi-Sirkku Kaukoranta-Tolvanen, Juhana Suppola, Martti Vaara

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.3.1997 ‐ 9/1997 ‐ Kommentteja

  • Kupan uusi tuleminen

    Kuppatauti on pitkän hiljaisen vaiheen jälkeen lisääntymässä Suomessa. Tapausten määrä on noin nelinkertainen 1992 lukuihin verrattuna. Suurin osa tartunnoista tuodaan Venäjälle ja Baltian maihin suuntautuvien liikematkojen tuliaisina. Noin kolmannes ulkomailla kuppataudin saaneista miehistä on saanut tartunnan prostituoidulta. Taudin harvinaisuuden ja oireiden moninaisuuden vuoksi ei tartunnan saanut eikä häntä hoitava lääkäri aina heti osaa epäillä kuppaa. Tartuntaketjun alkupää on useimmissa tapauksissa Venäjällä, jossa esim. Pietarin alueella taudin ilmaantuvuus on noin satakertainen Suomeen verrattuna.

    Eija Hiltunen-Back, Annikki Vaalasti, Olli Haikala, Timo Reunala

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.3.1997 ‐ 9/1997 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Valtaosa lapsista voi hyvin kuuden kuukauden kuluttua korona-altistuksesta

Lisätietoa koronataudin mahdollisista pitkäaikaishaitoista lapsille ja nuorille tarvitaan, kirjoittaa Mika Rämet.

Ajassa
Hyväntekeväisyyttä vuorikiipeilemällä

Lääkäri Jaana Rauhansalo kerää vapaaehtoisena varoja Bosnian vammaisjärjestöille.

Tieteessä
15 uutta dementian biomarkkeria tunnistettiin

Biomarkkerit ennustavat taudin kehittymistä jo 20 vuotta ennen diagnoosia.

Ajassa
USA:n lääkeviranomainen saa lisää kritiikkiä

Nopeutetussa hyväksynnässä laiminlyöntejä - jatkotutkimuksia jää tekemättä.

Tieteessä
Siedätyshoito tepsii kananmuna-allergiaan

Ruokasiedätys on toistaiseksi kokeellista hoitoa, jota ei pidä kokeilla omin päin.

Tieteessä
Delta-variantin levitessä sairaalaepidemian vaara on olemassa

Ennen riittävää rokotekattavuutta terveydenhuollossa on oltava varuillaan, arvioi Kanta-Hämeen sairaalaepidemian kokenut Iivo Hetemäki.