Säästötoimet kansanterveystyössä

Kunnat ja kuntainliitot säästävät tinkimällä mm. sijaisten käytöstä sekä laite- ja tarvikemenoista, ilmenee sosiaali- ja terveyshallituksen suorittamasta tiedustelusta. Suhteellisesti eniten on karsittu avohoidosta ja sen sisällä työterveydenhuollosta, terveyskasvatuksesta ja -neuvonnasta sekä hammashoidosta. Vaikka säästöt ovat lopulta olleet suhteellisen vähäisiä, on niillä vaikutuksia kuntalaisten kannalta. Kuntien tavoitteena on edelleen nykyisten palvelujen määrän ja tason turvaaminen. Tämä merkitsee jatkossa menojen karsinnan lisäksi asiakasmaksujen korotuksia ja uusien maksujen käyttöönottoa.

Tuire Sihvo

Uusi säteilylaki voimaan 1.1.1992

Uusi säteilylaki tuo muutoksia säteilyannosrajoihin, sädelomakäytäntöön ja säteilylle altistavaa työtä tekevien henkilöiden terveyden tarkkailuun. Työ- ja potilasturvallisuutta tehostetaan säteilylaitteiden pakollisella laadunvalvonnalla ja tyyppitarkastuksilla. Naisten sädetutkimuksissa noudatetun 10 päivän säännön korvaa uusi menettelytapa.

Olavi Pukkila

Elvytyksestä yleinen kansalaistaito - SPR:n kampanja lähtenyt käyntiin

Suomen Punaisen Ristin kampanja suomalaisten elvytystaidon parantamiseksi on lähtenyt alkuun. SPR:n järjestämiä kursseja on pidetty jo kymmeniä eri puolilla maata. Kampanjaa tukevat Suomen Kardiologinen seura ja Sydäntautiliitto, ja siihen osallistuvat monet kansalaisjärjestöt, mm. Lions-yhdistys on ottanut elvytyskurssit tämänvuotiseen ohjelmaansa. Käytännön järjestelyistä vastaavat SPR:n 650 paikallisosastoa. Raha-automaattiyhdistykseltä on saatu varoja mm. kurssien materiaalihankintoihin.

Eeva Pekari

Kuntien terveyspalvelut uuteen järjestykseen

Terveydenhuollon toimintaperiaatteiksi ovat lisääntyvässä määrin muodostumassa tulosvastuu ja palvelujen tuottajien välinen kilpailu. Kirjoittaja esittää vision, jossa kuntien luottamushenkilöiden tehtävänä on määritellä palvelujen käyttäjien tarpeet sekä rajata niiden tyydyttämiseen käytettävät varat ja virkamiehille kuuluu sen jälkeen etsiä kuntalaisten etua parhaiten palvelevat ratkaisut. Palvelut hankitaan sieltä, mistä ne edullisimmalla hinta-laatusuhteella saadaan. Palvelujen tuottamisvastuun sijasta kunta ottaisi niiden järjestämis- ja kilpailuttamisvastuun.

Kalevi Lauslahti

Kiinnostaako Eurooppaa terveys?

Koska terveyteen liittyvät ongelmat Euroopan alueella ovat monelta osin yhteisiä, voisi kuvitella, että niiden ratkaisemiseksi tehtäisiin paljon yhteistyötä eri maiden kesken. Yhteistyötä tehdäänkin, mutta foorumista riippuen varsin erilaisista lähtökohdista ja erilaisin painotuksin. Terveyttä koskevaa asiantuntemusta lienee eniten Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimistolla, arvoihin ja oikeuksiin voi vaikuttaa Euroopan neuvoston kautta, mutta Euroopan yhteisön anti terveyteen liittyvissä kysymyksissä on toistaiseksi ollut melko vähäinen.

Harri Vertio

Enscheden psykiatrian klinikka osoittaa: keskisuuri sairaala voidaan tehdä ihmisen mittakaavaan

Mielisairaaloiden rakentaminen ei ole ollut viime vuosikymmeninä juurikaan muotia. Entisistäkin on päinvastoin pyritty pääsemään eroon joko sulkemalla mielisairaalat ja siirtymällä kokonaan avohoitoon, kuten Italiassa, tai luomalla hajasijoitettuja pienyksiköitä, kuten Tanskassa. Suomessa on päädytty vanhojen sairaaloiden voimaperäiseen saneeraukseen. Enschedessä Hollannissa on kuitenkin tehty toisin. Sinne rakennettiin 1980-luvulla kokonaan uusi, keskisuuri sairaala.

Jouko K. Salminen

Brittiläinen terveydenhuolto muuttuu - hoidon laadunvarmistus kiinnostuksen kohteena

Kansallinen terveyspalvelu eli NHS on Britanniassa jälleen muuttunut radikaalisti. Hoidon laadunvarmistus on nykyisen uudistuksen tärkeimpiä kiinnostuksen kohteita. Hoitokäytäntöjen parantamiseen tähtäävää tutkimusta ja toimenpiteitä on käynnissä paljon. Moni näistä asioista on tärkeä Suomessakin.

Terhi Hermanson

Lääkärit laadunvarmistuksen avainryhmä terveydenhuollossa

Terveydenhuollon laadusta keskusteltaessa lähtökohtana on paitsi hoidon tasokkuus myös kustannus-hyötysuhde. Laadunvarmistusta on käynnistetty eri maissa laadun osatekijöitä hiukan eri tavoin painottaen. Pohjoismaissa laadunvarmistukseen on kiinnostusta, mutta sitä ei toistaiseksi ole systemaattisesti kehitetty. Laadunvarmistukseen liittyvää työtä on Suomessakin käynnissä monella taholla, mutta struktuuri puuttuu, totesi puheenjohtaja Kale Juva Lääkäriliiton järjestämässä laadunvarmistuskysymyksiä pohtineessa kutsuseminaarissa joulukuun alussa. Lääkäriliitto on selvittänyt projektityönä terveydenhuollon laadunvarmistuksen kehittämistä Suomessa.

Marianne Jansson

Valtionosuusuudistus jakaa kunnat menestyjiin ja häviäjiin

Valtionosuusuudistuksen edetessä huoli sen vaikutuksista kunnallisten terveyspalvelujen laatuun ja ylipäätään terveydenhuollon asemaan kunnissa kasvaa. Päämääränä on kannustaa kuntia säästämään ja hidastaa niiden menojen kasvua, ja tässä myös uskotaan onnistuttavan. Koska uudistus kuitenkin koettelee monen pienen kunnan taloutta, se saattaa johtaa lukuisiin kuntaliitoksiin ajan mittaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet pienenevät lähes kaikissa kunnissa, tuntuvimmin köyhimmissä. Kunnasta itsestään riippuu, paikkaako se terveystoimen rahoitusvajetta yleisestä valtionosuudesta vai aletaanko palveluja supistaa. Kuntien epäillään karsivan menojaan ja kohdistavan säästötoimensa siten, että eniten joutuvat kärsimään jo muutenkin huonoimmassa asemassa olevat, esimerkiksi kehitysvammaiset ja mielenterveyspotilaat. Valtionosuusmarkkojen uusjaon yhteydessä reivattaisiin myös muuta lainsäädäntöä. Esimerkiksi kansanterveyslain muutoksen arvioidaan purkavan terveydenhuollon kuntainliittoja.

Suvi Sariola

Lääkäri työyhteisön jäsenenä I Tutkimuksen tausta ja perusvalinnat

Tutkimus Lääkäri työyhteisönsä jäsenenä sisältyy Kuopion yliopistollisen sairaalan laajaan kehittämisohjelmaan, jossa sairaalan toimintaa pyritään arvioimaan politiikan, hallinnon, talouden ja sosiologian näkökulmista. Lähtökohtana on, että lääketieteellisen asiantuntemuksen hyödyntämistä rajoittavat tekijät tulevat usein näiltä aloilta.

Risto Harisalo Timo Korhonen