• Kalliiden lääkkeiden korvaaminen

    Sosiaali- ja terveysministeriön lääkekustannustyöryhmä teki viime vuonna toimeksiantoonsa pohjautuen joukon ehdotuksia, jotka tähtäsivät lääkekustannusten kasvun hillitsemiseen niin, että samalla huolehditaan väestön mahdollisuudesta saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Pääosa ehdotuksista on toteutettu. Lähinnä verotuksen ja muiden vähittäishintoihin vaikuttavien kertaluonteisten muutosten myötä potilaiden ja sairausvakuutuksen maksamien lääkekustannusten kasvu hidastuu ennakkoarvion mukaan tänä vuonna selvästi aiempien vuosien kymmenen prosentin kasvu-uralta.

    Santero Kujala

    Pääkirjoitus ‐ 1.12.1998 ‐ 34/1998 ‐ Kommentteja

  • Kaataako burn-out Suomen terveydenhuollon?

    Viime kuukausina käyty suomalaista sairaanhoitoa koskeva julkinen keskustelu ei ole ollut järin mairittelevaa. Vanhustenhoidon laadusta huolta kantanut naisryhmä sai mediassa runsaasti huomiota taannoin. Sama ryhmä luovutti päättäjille adressinsa, jonka vaatimuksiin allekirjoituksillaan yhtyi pitkälle toistasataa tuhatta suomalaista. Tämä ilmeisesti edelleen provosoi eduskunnassa välikysymyksen istuvalle hallitukselle. Taistelupari HYKS-Helsinki väänsi julkisuudessa kättä loppuvuoden helsinkiläispotilaiden leikkaustoiminnasta HYKS:ssa. Viimeksi julkisuudessa on riepoteltu aivokasvaimeen sairastuneen helsinkiläislapsen hidasta hoitoonpääsyä ja lääkärien hutilointia ko. potilastapauksessa. Näiden tiedotuspiikkien lomassa niin lääkärit kuin hoitajat ovat valittaneet julkisuudessa työuupumustaan kaikkine siihen liittyvine seurauksineen. Syyksi on useimmiten nimetty kuntien erityisesti erikoissairaanhoidossa toteuttamat säästötoimenpiteet.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 10.12.1998 ‐ 35/1998 ‐ Kommentteja

  • Lääkehoidon monet kasvot

    Lääkkeet ja lääkehoito tuntuvat asioilta, jotka helposti nostavat esiin voimakkaita ja jyrkkiä mielipiteitä. Kaikilla näyttää näissä asioissa olevan oma totuutensa. Eräällä tapaa tämän ymmärtää, kun ottaa huomioon lääkkeisiin liittyvät moninaiset odotukset ja uskomukset. Joillekin potilaille lääkkeet ovat välttämättömyys, joillekin helpotus ja joillekin pako todellisuudesta. Lääkäreille lääkkeet ovat yleisessä käytössä oleva hoitomuoto, johon käytännön työssä liittyy hyvinkin erilaisia odotuksia. Lääkeviranomaisille tämä alue on olemassaolon kenttä, rahoittajille pakollinen kustannus ja tuottajille ansainnan väline. Moninaisuus on siis ymmärrettävää, mutta julkisen keskustelun yksitotisuus ei.

    Santero Kujala

    Pääkirjoitus ‐ 20.12.1998 ‐ 36/1998 ‐ Kommentteja

  • Lääkärien täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen - terveydenhuollon elinehto

    Lääkäripäivät 2002 on suomalaisten lääkärien merkittävin ja laajin jatko- ja täydennyskoulutustapahtuma. Täydennyskoulutus on monella tavalla erittäin ajankohtainen teema. Kolme suomalaista lääkärijärjestöä ovat päättäneet perustaa Lääkärien ammatillisen kehittymisen arviointineuvoston, jonka toiminta käynnistyy alkuvuodesta 2002. Täydennyskoulutuskysymykset ovat keskeisesti esillä myös parhaillaan käynnissä olevassa kansallisessa terveysprojektissa. Täydennyskoulutus on ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen ohella hyvin merkittävä tekijä myös lääkärien työssä jaksamisessa. Keskeinen huoli on koulutuksen puutteellinen rahoitus ja riittämättömät osallistumismahdollisuudet.

    Hannu Halila, Heikki Pälve

    Pääkirjoitus ‐ 4.1.2002 ‐ 1/2002 ‐ Kommentteja

  • Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet on uusittu

    Lääketieteellisen tiedon julkaiseminen on saanut viime vuosina uusia, erityisesti elektronisia muotoja. Samalla tutkimuseettisiä pelisääntöjä on hiottu. Esimerkiksi tutkimukseen altistettavien potilaiden määrä tulee arvioida ennakolta tilastollisen voiman analyysien perusteella: määrä ei saa liian suuri eikä liian pieni, jotta asetettuun hypoteesiin saadaan luotettava vastaus. Toisaalta merkittävä eettinen kannanotto saatiin tuoreimmassa Helsingin julistuksessa (1): lääketutkimuksessa vertailukohteena voidaan käyttää lumehoitoa vain silloin, kun sairauteen ei ole näyttöön perustuvaa hoitomuotoa, muulloin uutta hoitoa on verrattava parhaaseen ennestään käytössä olevaan hoitoon. Lumehoidon eettinen käytäntö vaatii lisäksi myös, että tutkimushenkilö todella tietää, että hän saattaakin joutua lumelääkeryhmään (1). Riippumattoman eettisen toimikunnan on hyväksyttävä tutkimusasetelma (1). Suomen Lääkärilehti edellyttää, että alkuperäistutkimusten on noudatettava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsingin julistuksen ohjeita (2,3).

    Pekka Leinonen

    Pääkirjoitus ‐ 4.1.2002 ‐ 1/2002 ‐ Kommentteja

  • Uusi hoitosuositus pyrkii tehostamaan nuoruustyypin diabeteksen hoitoa

    Sairastuvuus nuoruustyypin diabetekseen on Suomessa suurin maailmassa ja tautia sairastavia arvioidaan olevan maassamme 30 000. Valtion sokeritautitoimikunnan mietinnössä vuodelta 1976 pyrittiin ensimmäinen kerran valtakunnallisesti järjestämään nuoruustyypin diabeteksen hoitoa (1). Tämän jälkeen Diabetesliitto on julkaissut yhteensä 11 diabetekseen liittyvää hoitosuositusta, lisäksi keskussairaalapiirien alueelliset diabetesryhmät ovat laatineet paikallisia diabeteksen hoito-ohjeita.

    Timo Sane

    Pääkirjoitus ‐ 11.1.2002 ‐ 2/2002 ‐ Kommentteja

  • Bioteknologiayritys - tieteen käenpoika vai rahasampo?

    Parin viime vuosikymmenen aikana monesta biolääketieteen tiedemiehestä on sukeutunut pörssikursseja, talouslehtiä ja sijoitusyhtiöitä tutkiva liikemies. Ajatusmaailma on yleisestikin avartunut: biologinen tieto on lisääntynyt suunnattomasti, joistakin bioteknologian tuotteista on tullut huikeita myyntimenestyksiä, rahamaailman kiinnostus bioteknologiaan on ollut verratonta (1).

    Pekka Leinonen

    Pääkirjoitus ‐ 11.1.2002 ‐ 2/2002 ‐ Kommentteja

  • Hyvä näkö ja vakaa käsi

    Näillä kahdella perustaidolla varustettu sairaanhoitaja voisi Lääkäripäivien avajaisissa puhuneen peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran mukaan hoitaa ainakin osan nykyisin lääkärien tehtävänä olevia toimenpiteitä. Ministeri Soininvaaralla oli epäilemättä tuossa puheensa kohdassa pieni pilke silmäkulmassaan. Tästä huolimatta ministeri pitänee asiaa tärkeänä, koskapa palasi arvovaltaisessa tilaisuudessa pidetyssä puheessa samaan teemaan, jota piti esillä jo keväällä lääkärilakon aikana. Kysymys hoitajien ja lääkärien välisestä työnjaosta ei tietenkään ole mikään tabu, josta ei saisi tai ei pitäisi keskustella, jos siihen arvellaan liittyvän merkittäviä ongelmia.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 18.1.2002 ‐ 3/2002 ‐ Kommentteja

  • Nuoren selkä on tärkeä

    Selkäkipu, useimmiten alaselkäkipu, ilmaantuu ainakin ohimenevästi kiusaksi lähes jokaiselle jossakin elämän vaiheessa. Osalla kipu kroonistuu ja haittaa monella tavalla päivittäistä selviämistä usein parhaassa työiässä. Kivun tausta on monimuotoinen, ja se voi sisältää mm. vaikeita, joskin onneksi harvinaisia tauteja. Toisaalta tunnetaan riskitekijöitä, joihin ainakin teoriassa voidaan vaikuttaa selän hyvinvointia edistävästi. Erityisesti lannerangan rappeumamuutosten osuutta selkäkivun aiheuttajana on ollut vaikea arvioida.

    Jouko J. Salminen

    Pääkirjoitus ‐ 18.1.2002 ‐ 3/2002 ‐ Kommentteja

  • Kansallisessa terveysprojektissa esillä runsas 70 ehdotusta

    Valtioneuvoston asettaman terveydenhuoltomme tulevaisuuden turvaamisprojektin selvityshenkilöt ovat jättäneet raporttinsa projektin johtoryhmälle. Kansliapäällikkö Markku Lehdon vetämä johtoryhmä työstää tästä materiaalista lopulliset ehdotukset maaliskuun puoleenväliin mennessä. Johtoryhmällä on edessä selvä runsaudenpulaongelma. Viidessä väliraportissa tehdään kaikkiaan 74 erilaista ja ennen kaikkea eritasoista ehdotusta.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 25.1.2002 ‐ 4/2002 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.