2815 osumaa

Mihin lääkäri voi sitoutua?

Koulutussopimukset ovat varsin uusi asia, joka tuottaa päänvaivaa paitsi juristeille, myös lääkäreille. Tavallisimpia ne ovat yhteistyössä kaupallisten toimijoiden, kuten lääketeollisuuden kanssa. Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry. (Pro Medico) ja Lääkäriliitto ovat linjanneet (1,2) lääkärikunnan kannan lääkärien ja kaupallisten tahojen välisistä suhteista. Keskeisintä on huolehtia lääkärien riippumattomuuden ja ammatillisen autonomian säilymisestä (3).

Kristiina Patja, Hannu Halila

Pitkälle edennyttä dementiaa sairastavista on uutta tutkimustietoa

Kollega Heikki Aho kyselee Pekka Lanton puolustajien perään (SLL 44/2009, s. 3741). Tunsimme tässä kyllä geriatreina piston sydämessämme. Jo mainitun lehtitietojen varassa olemisen lisäksi hiljaisuuden selitys voi olla se, että loppuvaiheen dementiasta ja sen komplikaatioista on ollut käytettävissä vain vähän tutkimustietoa. Mutta nyt on enemmän.

Timo Strandberg, Riitta Antikainen

Mistä Pekka Lanttoa lopulta ryöpytetään?

Lääkärilehdessä ja muissa tiedotusvälineissä on ilmestynyt varsin niukasti lääkäreiden mielipiteitä Pekka Lanton toiminnasta Joroisten terveyskeskuslääkärinä. Syynä saattaa olla koulutuksessa ammattikuntaan istutettu kriittisyys ja varovaisuus. Kun asiasta ei riittävästi tiedetä, ollaan mieluummin hiljaa. Hyvä näin, mutta julkinen sana ei ole tätä linjaa aina malttanut noudattaa. Sillä taholla nimittelyskaala on vaihdellut potilaan heitteillejättäjästä "murhaajalääkäriin". Mutta mitenkähän asia mahtaa olla?

Juha Karvonen

Ne heräävät, jotka ovat jo valveilla

Kirjoitin Pekka Lanton asiasta Lääkärilehdessä 44/2009 (s. 3741), ja vaikken maininnut mitään saattohoitoväestä, Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen reagoi (SLL 45/2009, s. 3823). Kivunhoidon vaikutuksesta terminaalisen elämän pituuteen näytimme olevan eri mieltä. Sekin lienee näennäistä ja riippuu siitä, mitä verrataan mihin. Kun Terhokodin väen tai muiden saattohoitoon paneutuneiden antamaa hoitoa verrataan siihen, että potilas kuolisi pahojen kipujen uuvuttamana, olen jyrkästi samaa mieltä.

Heikki Aho

Migreenipotilaan tutkimisessa tarvitaan myös silmälääkäriä

Miten sinä hoitaisit? -palstalla Lääkärilehdessä 44/2009 (s. 3778-80) julkaistuun pienen koululaisen pahoinvointia käsitelleeseen artikkeliin liittyen haluan tuoda esiin silmälääkärin näkökulman asiaan. Ikään katsomatta jokaisen migreenipotilaan tutkiminen pitäisi aloittaa hallitulla taittovirheen määrityksellä. Näin selvitetään pluslasien tarve akkommodaatiorasituksen keventämiseksi.

Kaisu Viikari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030