• Koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoajatukset

    Koulukiusaaminen koetaan vakavaksi ongelmaksi, vaikka sen olemuksesta ja syistä kiistelläänkin. Kouluterveys 1997 -kyselyssä tutkittiin koulukiusaamisen yleisyyttä peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Pirkanmaan ja Vaasan lääneissä. Kyselyssä ilmeni, että koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoisuus olivat voimakkaassa yhteydessä toisiinsa. Masentuneisuus oli kiusaajilla yhtä yleistä kuin uhreilla, ja sitä esiintyi eniten kiusaaja-uhreilla. Itsetuhoisia ajatuksia oli eniten niillä, jotka itse kiusasivat muita.

    Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen, Arja Rimpelä

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.8.1998 ‐ 24/1998 ‐ Kommentteja

  • Trans- ja muiden rasvahappojen saanti suomalaisista elintarvikkeista TRANSFAIR-tutkimus

    Vuonna 1995 kerättyjen, rasvan kokonaissaantia edustavaan ruokakoriin kuuluneiden 96 suomalaisen elintarvikkeen rasvahappokoostumus analysoitiin osana eurooppalaista TRANSFAIR-tutkimusta. Tulosten ja suomalaisen ruoankäyttötutkimuksen perusteella laskettiin trans-rasvahappojen ja muiden rasvahapporyhmien keskimääräinen saanti. Trans-rasvahappojen suhteellinen osuus oli suurin ranskalaisissa perunoissa, mikropopcornissa ja kasvirasvajäätelössä ja suurimmat määrät löytyivät suurtalouksien paisto- ja leivontarasvoista, mikropopcornista ja tuontimargariinista. Trans-rasvahappojen määrät olivat tyydyttyneisiin verrattuna vähäisiä, ja saanti jakautui jokseenkin tasan eläin- ja kasviperäisten trans-rasvahappojen kesken. Trans-rasvahappojen, samoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen ja kokonaisrasvan, keskimääräinen saanti oli Suomessa eurooppalaista keskitasoa pienempi.

    Meri Anttolainen, Marja-Leena Ovaskainen, Jukka Lauronen, Antti Aro

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.9.1998 ‐ 25/1998 ‐ Kommentteja

  • Lääkehoito - luultua yleisempi hyponatremian syy

    Vaikea hyponatremia on hengenvaarallinen tila, joka voi johtua monista sairauksista, polydipsiasta tai lääkkeistä. Selvitimme Peijaksen sairaalassa etiologisten tekijöiden jakauman 140 hyponatremiapotilaan aineistossa. Runsas puolet vaikeista hyponatremiatiloista johtui syistä, jotka olivat ilmeisiä hoitavalle lääkärille ilman etiologisia jatkotutkimuksia, kuten nestehukasta suolistoon, alkoholin tai muun nesteen aiheuttamasta laimentumisesta, maksakirroosista tai sydämen vajaatoiminnasta furosemidi- tai spironolaktonilääkityksen yhteydessä. Aiemmin diagnosoimaton sairaus oli hyponatremian syynä harvinainen: vain kahdelta potilaalta löytyi tällainen sairaus siitä huolimatta, että etiologisia tutkimuksia suoritettiin suurelle osalle potilaista. Lääke oli hyponatremian pääasiallinen syy 29 %:lla potilaista, tavallisimmin tiatsididiureetti tai karbamatsepiini. Lääkkeiden osuutta hyponatremian aiheuttajana ei tunnettu riittävän hyvin. Yli puolet potilaista, joiden hyponatremia johtui lääkkeestä, jatkoi hyponatremian aiheuttaneen lääkkeen käyttöä. Hyponatremian syytä selvitettäessä pitäisi ensimmäiseksi selvittää, käyttääkö potilas tiatsididiureetteja, epilepsialääkkeitä tai muita hyponatremiaa aiheuttavia lääkkeitä.

    Sinikka Pohjola-Sintonen, Ritva Kauppinen-Mäkelin

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.9.1998 ‐ 25/1998 ‐ Kommentteja

  • Psykologisten tekijöiden yhteys kolesteroliarvoihin

    Sepelvaltimotautiin liittyvissä tutkimuksissa on yhä enemmän alettu korostaa psykososiaalisten riskitekijöiden vaikutusta. Kuitenkin esimerkiksi työstressin, vihamielisyyden tai A-tyyppisen käyttäytymisen vaikutusmekanismit kardiovaskulaariseen järjestelmään ovat edelleen epäselviä ja tutkimustulokset vaikutuksista ristiriitaisia. Omassa tutkimuksessamme työ- ja elämäntilanteen kokemisella, vihamielisyydellä sekä A-tyyppisellä käyttäytymisellä ei ollut erityistä yhteyttä sepelvaltimotautiriskin osoittimena käytettyihin seerumin non-HDL-kolesteroliarvoihin.

    Sirke Koskinen, Soili Keskinen, Strip Baby -Tutkijaryhmä

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.9.1998 ‐ 25/1998 ‐ Kommentteja

  • Sepelvaltimotautipotilaiden ruokavaliointerventio ja lipidilääkitys Kangasalan seudun terveyskeskuksessa

    Sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa elintapamuutokset ovat ensisijaisia. Kangasalan seudun terveyskeskuksessa annetun tehostetun ravintoneuvonnan ansiosta sepelvaltimotautipotilaiden kolesterolitaso aleni noin 5 %. Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt tavoitetason saavuttamiseksi useimmille sepelvaltimotautiin sairastuneille. Tehostettu ruokavalioneuvonta kuitenkin kannatti, sillä se lisäsi potilaiden muutakin hoitomyöntyvyyttä. Vuoden 1994 jälkeen on sepelvaltimotautiin sairastuneiden kolesterolilääkitys lisääntynyt voimakkaasti. Kangasalla työikäisistä sepelvaltimotautia sairastavista miehistä lähes puolet ja naisista runsas kolmannes käytti kolesterolilääkitystä syyskuussa 1997. Tarvetta hoidon tehostamiseen on edelleen erityisesti naisten ja diabeetikkojen osalta.

    Pertti Tuominen, Anna-Liisa Tuominen, Toivo Rintamäki, Ulla-Kaija Lammi

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.9.1998 ‐ 26/1998 ‐ Kommentteja

  • Turun mammografiaseulonnan kymmenen ensimmäisen vuoden tuloksia

    Mammografiaseulontatutkimuksen tavoitteena on pienentää rintasyöpäkuolleisuutta löytämällä syövät mahdollisimman pieninä ja paikallisina. Vuonna 1987 aloitettiin maassamme 50-59-vuotiaitten naisten valtakunnallinen rintasyöpäseulonta ja Turussa seulonnan piiriin otettiin kaikki 40-74-vuotiaat naiset. Kymmenen vuoden aikana on Turussa tehty tämän ikäisille naisille lähes 160 000 seulontatutkimusta, joiden tuloksena on löytynyt 60 % uusista invasiivisista rintasyövistä ja 85 % in situ -muutoksista. Seulontatutkimus löytää rintasyövän tarkemmin ikäryhmässä 50-74 kuin tätä nuoremmassa, 40-49-vuotiaiden ikäryhmässä. Seulonnassa löytyneet syövät olivat pieniä, paikallisia ja useammin kliinistä astetta I-II verrattuna syöpiin, jotka löytyivät sattumalta. Samoin in situ -muutokset löytyivät pääasiassa vain seulonnassa. Näin ollen Turun mammografiaseulontatutkimus on toteutunut suunnitellulla tavalla.

    Pekka J Klemi, Liisa Pylkkänen, Sakari Toikkanen, Pirjo Immonen-Räihä, Osmo Räsänen, Ilmo Parvinen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.9.1998 ‐ 26/1998 ‐ Kommentteja

  • Koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoajatukset

    Koulukiusaaminen koetaan vakavaksi ongelmaksi, vaikka sen olemuksesta ja syistä kiistelläänkin. Kouluterveys 1997 -kyselyssä tutkittiin koulukiusaamisen yleisyyttä peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Pirkanmaan ja Vaasan lääneissä. Kyselyssä ilmeni, että koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoisuus olivat voimakkaassa yhteydessä toisiinsa. Masentuneisuus oli kiusaajilla yhtä yleistä kuin uhreilla, ja sitä esiintyi eniten kiusaaja-uhreilla. Itsetuhoisia ajatuksia oli eniten niillä, jotka itse kiusasivat muita.

    Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen, Arja Rimpelä

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.9.1998 ‐ 26/1998 ‐ Kommentteja

  • Keskenmenojen hoito Suomessa

    Keskenmenojen hoitokäytännöt eivät pohjaudu kokeelliseen tai muuhun vertailevaan tutkimukseen, vaikka keskenmeno on yleinen ja voi joskus aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tilan. Kirjallisuudesta ei löydy vertailevia tutkimuksia hoitoonhakeutumisen tai vuodehoidon tarpeesta. Myös oppikirjoissa on keskenmenon hoitoa kuvattu lyhyesti ja ylimalkaisesti. Mielenkiinto keskenmenojen hoidon tutkimukseen on lisääntynyt vasta 1990-luvulla. Artikkelissa kuvataan keskenmenojen hoitoa Suomessa sekä pohditaan hoitokäytäntöjen järkevyyttä olemassa olevan kirjallisuuden valossa.

    Elina Hemminki, Mika Gissler, Niina Jaakkola, Jouni Jaakkola

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.9.1998 ‐ 27/1998 ‐ Kommentteja

  • Alaraaja-amputaatiot HYKS-piirissä 1995

    Alaraaja-amputaatioita tehdään pääasiassa diabeteksen aiheuttamien verenkiertohäiriöiden vuoksi. Iäkkäiden potilaiden osuus on suuri ja sen odotetaan edelleen kasvavan 10-20 vuoden kuluessa. Leikkauksessa pyritään mahdollisimman säästävään toimenpiteeseen, mutta vieläkään ei meillä olla kansainvälisesti hyväksyttävällä tasolla. Henkilö, jolle tehdään alaraaja-amputaatio, tarvitsee hyvän moniammatillisen työryhmän apua kuntoutuakseen omatoimiseksi ja proteesin avulla liikkuvaksi. Viime aikoina on kuitenkin reisiproteesin saaneiden osuus pienentynyt. Tämä voi johtua potilaan iästä ja yleissairauden tilasta, mutta myös terveydenhuollon vähättelevästä asennoitumisesta ja lyhytnäköisistä säästötoimista.

    Hannu Alaranta, Timo Pohjolainen, Raija Alaranta

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.9.1998 ‐ 27/1998 ‐ Kommentteja

  • Vaikean keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoito päivystyspoliklinikalla - puhelinhaastattelu hoitokäytännöstä

    Koko maan akuuttisairaanhoitopisteiden päivystäjät jäljitettiin puhelimitse. Heitä pyydettiin samantien vastaamaan kymmeneen kysymykseen, jotka koskivat vaikeaa keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavan potilaan pahenemisvaiheen akuuttihoitoa. Tutkimusmenetelmällä (potilasesimerkein) pyrittiin simuloimaan käytännön päivystystilannetta. Hapen ja lääkkeiden annostelussa esiintyi eniten kirjavuutta ja epäselvyyttä. Melko usein päivystävä lääkäri turvautui "talon tapaan" tai viittasi siihen, että "hoitaja kyllä tietää." Päivystyspisteiden ohjeet lääkkeiden annostelusta ja hoito-ohjeet onkin syytä tarkistaa ja päivittää aika ajoin. Hapen annosteluun ja happihoidon perusteisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota perus- ja akuuttiopetuksessa.

    Sirkku Vilkman, Anne Pietinalho

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.9.1998 ‐ 27/1998 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.