3460 osumaa

Rytmihäiriöiden kirurginen hoito

Rytmihäiriöiden syntymekanismin ymmärtäminen ja anatominen paikantaminen ovat mahdollistaneet toimenpiteiden kohdistamisen suoraan rytmihäiriön sähköanatomiseen rakenteeseen sydämessä. Pitkän kehitysvaiheen jälkeen rytmihäiriöiden invasiiviset hoitomuodot - katetriablaatiot ja leikkaukset - ovat viime vuosina yleistyneet eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Kirurgisen hoidon vakiintunein aihe on tilanne, jossa lääkehoito tai katetriablaatio ei onnistu tai sovellu mutta rytmihäiriö on luonteeltaan hengenvaarallinen tai hankala. Rytmihäiriön kirurgista hoitoa on harkittava myös, jos sydänleikkaus on jo jostakin muusta syystä välttämätön.

Antero A.J. Järvinen Lauri Toivonen

Kannattaako vanhusten hyperlipidemioita hoitaa?

Seerumin lipiditasot muuttuvat iän myötä siten, että kokonaiskolesterolipitoisuus on suurin 60-70-vuotiailla. Suuret seerumin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet sekä pieni HDL-kolesterolipitoisuus ovat sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä vielä 60-80-vuotiailla, ja niiden määritykset vanhuksiltakin ovat perusteltuja. Hoitoa harkittaessa tulee tarkkaan arvioida potilaan yleinen terveydentila ja ennuste ja hoidon edut ja haitat. Erityisesti hyväkuntoisen naisvanhuksen hyperkolesterolemian hoito voi olla aiheellinen. Ensisijainen hoito on ruokavalio, mutta jos se ei tuo tulosta, aloitetaan lääkehoito niille potilaille, jotka todennäköisesti siitä hyötyvät.

Aapo Lehtonen

Psykosomatiikan näkökulma multippeliskleroosiin

Multippeliskleroosilla on monenlaisia oireita ja niistä tiedetään tutkimusten perusteella paljon yksityiskohtia, mutta taudin perussyy on ratkaisematta. Elämänkriisien yhteys multippeliskleroosin puhkeamiseen ja pahenemiseen on huomattu monissa selvityksissä, vaikkei ilmiön merkityksestä olekaan selvää kuvaa. Perinteisen lääketieteellisen ajattelun sijasta ihmisen elämäntodellisuuteen perustuva sairauskäsitys tuo kuitenkin uusia näköaloja myös MS-potilaiden tutkimukseen ja hoitoon.

Juhani Rekola

Arkielämän näkökulma ympäristöhaittojen terveysvaikutuksiin

Asiantuntijoiden arviot ympäristöriskeistä ovat tärkeitä kansanterveydellisten päätösten teossa ja valistuksen suunnittelussa. Niitä on kuitenkin vaikea hyödyntää yksilötason terveydenhuollossa. Ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvien riskiarvioiden ja riskien kokemisen selvittäminen täydentää suurten kvantitatiivisten tutkimusten luomaa kuvaa ja antaa tietoa ympäristöuhkien vaikutuksista terveyskäyttäytymiseen ja sairastuvuuteenkin. Artikkelissa esitellään kognitiivisten mallien ja asiakkaan näkökulman nimellä tunnettujen lähestymistapojen keskeisiä ajatuksia ja liitetään nämä terveyspalvelujen käytön problematiikkaan.

Petri Raivola Hasse Karlsson Matti Kamppinen

Suomalaisten vankien terveystutkimus II Vankien psyykkinen sairastavuus

Suomalaisten vankien terveystutkimuksessa ilmeni, että vangeilla on psyykkisiä häiriöitä selvästi yleisemmin kuin koko väestössä. Yleisimpiä häiriöitä ovat alkoholismi ja persoonallisuushäiriöt. Vangit olivat myös käyttäneet psykiatrisia hoitopalveluja enemmän kuin suomalainen aikuisväestö keskimäärin. Ilahduttavana voidaan pitää suomalaisten vankien huumeiden käytön vähäistä määrää kansainvälisessä vertailussa.

Matti Joukamaa

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin tulokset terveiden 50-vuotiaiden miesten aineistossa

Poikkeavat löydökset, etenkin yksittäiset eteis- ja kammioperäiset lisälyönnit, ovat EKG:n pitkäaikaisnauhoituksissa tavallisia terveilläkin henkilöillä. Valtaosaan niistä ei liity oireita. Terveiden 50-vuotiaiden suomalaisten miesten aineistossa lisälyöntejä esiintyi lähes kaikilla. ST-välin vajoama todettiin tässä 80:n miehen joukossa 14:ltä, ja heistä kahdelle kehittyi viiden vuoden seurannan aikana iskeeminen sydäntauti. ST-vajoamaan ei rekisteröintivaiheessa liittynyt kenelläkään kipuja.

Tapani Parviainen Arto Uusitalo Ilkka Vuori

Duchennen ja Beckerin lihasdystrofioiden uusi diagnostiikka

Dystrofiinigeenin löytymisen jälkeen on todettu Duchennen ja Beckerin lihasdystrofioiden yhteinen alkuperä: saman geenin erilaiset virheet. Molekyyligenetiikan avulla on tämän jälkeen tuotettu merkittävää uutta tietoa varsinkin BMD:n kliinisistä ilmentymistä. Näitä tutkimustuloksia sekä uusia diagnosointimenetelmiä voidaan jo nyt hyödyntää käytännön diagnostiikassa. Kirjoittajat esittävät tästä suosituksensa.

Hannu Kalimo Björn Falck Päivi Halonen Vesa Juvonen Stefan Karlsson Maila Penttinen Marja-Liisa Savontaus

Turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten sosiopsykiatriset ongelmat

Turvapaikan hakija elää henkilökohtaista, perheensä, sukunsa ja yleensä myös laajemman yhteisönsä kriisiä, joka on alkanut silloin kun henkilöä tai henkilöryhmää on vainottu oman kulttuurin piirissä. Kriisi jatkuu pakovaiheen aikana, kun turvapaikan hakija saapuu uuteen kulttuuriin ja odottaa turvapaikkaa, kun hän vihdoin sen saa ja yrittää sopeutua kaikkeen uuteen syvän surun vallitessa. Suru onkin oleellinen osa pakolaisuutta. Sen pitkittyessä masentuneisuus valtaa alaa. Kun usein surun ja masennuksen ilmaisuun ei ole mahdollisuutta, ongelmia voi ilmentää epäluuloisuus, jopa vainoharhaisuuskin. Kaukoidästä tulevien pakolaisten on hyvin vaikeaa etsiä apua yleensäkään, ja sen vuoksi he pyrkivät selviytymään perheensä piirissä. Tämä rasittaa perheen ihmissuhteita ja johtaa usein uudenlaiseen kriisiin.

Riitta Marjamaa Leena Väisänen Erkki Väisänen

Suomalaisten vankien terveystutkimus III Vankien työkyky ja hoidon tarve

Vangeilla on paljon sairauksia, erityisesti psyykkisiä häiriöitä, ja on selvää, että sairastavuudella on vaikutuksensa hoidon tarpeeseen ja työkykyyn. Tutkimuksessa suomalaisista vangeista arvioitiinkin 15 % työkyvyttömiksi ja lisäksi 42 %:lla työkyky oli heikentynyt. Selvä hoidon tarve todettiin olevan joka kolmannella tutkituista ja mahdollinen hoidon tarve lisäksi kahdella viidesosalla.

Matti Joukamaa

Finspetspunktion vid identifikation och beskrivning av benigna proliferativa, precancerösa och preinvasiva bröstlesioner

Om den cytopatologiska diagnostiken kan utvecklas till en effektiv metod för identifikation och beskrivning av precancerösa förändringar i mamma innebär det möjligheter för lokal destruktion av påvisade lesioner med en eventuell förebyggande effekt på den progressiva tillväxten. I artikeln redovisas en undersökning av den diagnostiska träffsäkerheten av finspetspunktion och studeras bröstcancerns induktion och progressiva tillväxt i de preinvasiva neoplasierna.

Elias Rubinstein

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030