• EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin tulokset terveiden 50-vuotiaiden miesten aineistossa

    Poikkeavat löydökset, etenkin yksittäiset eteis- ja kammioperäiset lisälyönnit, ovat EKG:n pitkäaikaisnauhoituksissa tavallisia terveilläkin henkilöillä. Valtaosaan niistä ei liity oireita. Terveiden 50-vuotiaiden suomalaisten miesten aineistossa lisälyöntejä esiintyi lähes kaikilla. ST-välin vajoama todettiin tässä 80:n miehen joukossa 14:ltä, ja heistä kahdelle kehittyi viiden vuoden seurannan aikana iskeeminen sydäntauti. ST-vajoamaan ei rekisteröintivaiheessa liittynyt kenelläkään kipuja.

    Tapani Parviainen Arto Uusitalo Ilkka Vuori

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.4.1992 ‐ 10/1992 ‐ Kommentteja

  • Duchennen ja Beckerin lihasdystrofioiden uusi diagnostiikka

    Dystrofiinigeenin löytymisen jälkeen on todettu Duchennen ja Beckerin lihasdystrofioiden yhteinen alkuperä: saman geenin erilaiset virheet. Molekyyligenetiikan avulla on tämän jälkeen tuotettu merkittävää uutta tietoa varsinkin BMD:n kliinisistä ilmentymistä. Näitä tutkimustuloksia sekä uusia diagnosointimenetelmiä voidaan jo nyt hyödyntää käytännön diagnostiikassa. Kirjoittajat esittävät tästä suosituksensa.

    Hannu Kalimo Björn Falck Päivi Halonen Vesa Juvonen Stefan Karlsson Maila Penttinen Marja-Liisa Savontaus

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.4.1992 ‐ 10/1992 ‐ Kommentteja

  • Turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten sosiopsykiatriset ongelmat

    Turvapaikan hakija elää henkilökohtaista, perheensä, sukunsa ja yleensä myös laajemman yhteisönsä kriisiä, joka on alkanut silloin kun henkilöä tai henkilöryhmää on vainottu oman kulttuurin piirissä. Kriisi jatkuu pakovaiheen aikana, kun turvapaikan hakija saapuu uuteen kulttuuriin ja odottaa turvapaikkaa, kun hän vihdoin sen saa ja yrittää sopeutua kaikkeen uuteen syvän surun vallitessa. Suru onkin oleellinen osa pakolaisuutta. Sen pitkittyessä masentuneisuus valtaa alaa. Kun usein surun ja masennuksen ilmaisuun ei ole mahdollisuutta, ongelmia voi ilmentää epäluuloisuus, jopa vainoharhaisuuskin. Kaukoidästä tulevien pakolaisten on hyvin vaikeaa etsiä apua yleensäkään, ja sen vuoksi he pyrkivät selviytymään perheensä piirissä. Tämä rasittaa perheen ihmissuhteita ja johtaa usein uudenlaiseen kriisiin.

    Riitta Marjamaa Leena Väisänen Erkki Väisänen

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.4.1992 ‐ 10/1992 ‐ Kommentteja

  • Suomalaisten vankien terveystutkimus III Vankien työkyky ja hoidon tarve

    Vangeilla on paljon sairauksia, erityisesti psyykkisiä häiriöitä, ja on selvää, että sairastavuudella on vaikutuksensa hoidon tarpeeseen ja työkykyyn. Tutkimuksessa suomalaisista vangeista arvioitiinkin 15 % työkyvyttömiksi ja lisäksi 42 %:lla työkyky oli heikentynyt. Selvä hoidon tarve todettiin olevan joka kolmannella tutkituista ja mahdollinen hoidon tarve lisäksi kahdella viidesosalla.

    Matti Joukamaa

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.4.1992 ‐ 10/1992 ‐ Kommentteja

  • Finspetspunktion vid identifikation och beskrivning av benigna proliferativa, precancerösa och preinvasiva bröstlesioner

    Om den cytopatologiska diagnostiken kan utvecklas till en effektiv metod för identifikation och beskrivning av precancerösa förändringar i mamma innebär det möjligheter för lokal destruktion av påvisade lesioner med en eventuell förebyggande effekt på den progressiva tillväxten. I artikeln redovisas en undersökning av den diagnostiska träffsäkerheten av finspetspunktion och studeras bröstcancerns induktion och progressiva tillväxt i de preinvasiva neoplasierna.

    Elias Rubinstein

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.4.1992 ‐ 10/1992 ‐ Kommentteja

  • Likvorin vasta-ainemääritykset 1984-1990

    Helsingin yliopiston virusopin laitoksella 1984-90 komplementin sitoutumistestillä tutkituista 3 643 likvorinäytteestä 284:ssä eli 7,8 %:ssa oli poikkeava löydös. Suurimmalla osalla potilaista oli enkefaliitti tai polyradikuliitti. Yleisin yksittäinen taudinaiheuttaja oli Herpes simplex -virus; tavallisia olivat myös varicella-zoster-, tuhkarokko-, ja influenssa A -virusvasta-aineet. Muita löydöksiä olivat vasta-aineet klamydian ryhmäantigeenille, sikotauti-, rota-, sytomegalo-, RS- ja enterovirusvasta-aineet. Samanaikaisen seeruminäytteen puuttuminen noin puolessa tapauksista heikentää vasta-ainelöydösten arviointia, mutta siitä huolimatta löydökset antavat laajan kuvan keskushermostoinfektioiden aiheuttajista.

    Marjaleena Koskiniemi Markus Färkkilä Matti Valtonen Eila Kohvakka Antti Vaheri Ja Työryhmä

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.4.1992 ‐ 11/1992 ‐ Kommentteja

  • Likvorin vasta-ainemääritykset uudistuvat

    Keskushermostoinfektioiden virusetiologian selvittelyä parantaa vasta-ainemääritysten suorittaminen herkillä entsyymi-immunologisilla testeillä (EIA). Näin seulontatutkimuksen avulla on entistä parempi mahdollisuus löytää virusspesifisiä vasta-aineita likvorista. Likvorissa todettujen vasta-aineiden merkityksen arvioimiseksi täytyy tutkia samaan aikaan otettu seeruminäyte. Testi saattaa olla diagnostinen jo yhdestä seerumi-likvorinäyteparista, mutta uusi näyte 2-3 viikon kuluttua lisää huomattavasti diagnoosin varmuutta. Myöhäisnäyte kuukausien kuluttua saattaa olla tarpeen, koska joissakin tapauksissa tulehdusprosessi voi kroonistua. EIA-tekniikoihin perustuvat vasta-aineiden seulontatestit virusviljelyn rinnalla ovat oleellinen parannus keskushermostoinfektioiden alkuperän selvittelyyn.

    Marjaleena Koskiniemi Carl-Henrik von Bonsdorff Antti Vaheri

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.4.1992 ‐ 11/1992 ‐ Kommentteja

  • Uni-valverytmin kehitys lapsilla

    Raskauden loppuvaiheessa ja varhaislapsuudessa tapahtuu nopea ja

    Matti Erkinjuntti Pentti Kero

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.4.1992 ‐ 11/1992 ‐ Kommentteja

  • Alaraaja-amputaation jälkeinen kuntoutus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

    Seinäjoen keskussairaalan kirurgian ja fysiatrian yksiköt sekä Härmän sairaalan fysiatrian yksikkö ovat sopineet tehtäväjaosta ja yhtenäisistä periaatteista alaraaja-amputaatiopotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Proteesin sovitukset ja käytön harjoittelu on järjestetty muun kuntoutuksen yhteyteen keskussairaalan fysiatrian poliklinikkaan, jossa apuvälineteknikko käy viikoittain. Poliklinikka vastaa yhteistyössä muun avohoidon kanssa myös potilaan kuntoutumisen ja selviytymisen jälkiseurannasta. Ongelmien ilmaantuessa potilaat voivat ottaa yhteyttä suoraan poliklinikkaan, jonne heille tarvittaessa järjestetään nopeasti vastaanotto. Kuntoutumistulokset ovat 9 kuukauden - 1 vuoden 9 kuukauden seurannan perusteella suhteellisen hyvät. Potilaat säästyvät myös kalliilta ja rasittavilta matkoilta kauas proteesipajaan, kun proteesien sovitukset ja huolto ovat saatavissa alueen keskussairaalasta.

    Jussi Korpi Reijo Syrjä Esa Mäkiniemi Ari Jaakkola Jussi Heikkilä

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.4.1992 ‐ 11/1992 ‐ Kommentteja

  • Munatorviraskauksiin liittyvät istukkahormonipitoisuudet

    Seerumin istukkahormonipitoisuus vaihteli 181:llä munatorviraskauden vuoksi kirurgisesti hoidetulla potilaalla 25:stä 43 600 yksikköön. Puolella potilaista pitoisuus oli enintään 1 000 IU/l, ja enintään 5 000 IU/l se oli kolmella neljäsosalla. Munanjohdin oli revennyt keskimäärin kymmenesosassa tapauksista, joissa hCG-arvo ei ylittänyt 5 000 IU/l, kun taas potilaista joilla se oli ylitti tämän rajan, keskimäärin joka toisella oli munanjohtimen repeämä. Suureen pitoisuuteen liittyi myös merkitsevästi useammin runsasta vuotoa vatsaonteloon.

    Juha Mäkinen Leena Anttila Kaisu Rantakokko Teija Kalajoki Kerttu Irjala

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.4.1992 ‐ 11/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nollatoleranssi häirinnälle

Moni häirinnän uhri pohti, oliko antanut vääriä viestejä.

Pääkirjoitus
Pieni mutta tärkeä tuuppaus

Lääkärin näkökulmasta olennaista on pureutua rokottamattomiin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Husiin tulevilta potilailta kysytään epidemiakaudella rokotuksista

Influenssa- ja koronarokotteista kysyminen ja tietojen kirjaaminen on osa Husin potilasturvallisuustyötä.

Kolumni
Toipiluuden tuolla puolen

Jokainen lukee taideteoksiin omia tarinoitaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Ajassa
WMA: Rikkaat valtiot eivät auta riittävästi köyhiä maita koronarokotuksissa

Maailman lääkäriliiton mukaan vaurauden maiden täytyisi tehdä enemmän kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

Tieteessä
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät

Raskaudenaikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi yleisimmistä sikiövaurioiden syistä.