2815 osumaa

Miksi Lääkäriliitto käyttää kallista postiennakkoa jäsenlähetyksissään?

Minua on "nyppinyt" jo vuosikausia se, että tilatessani liitosta tai Fennomedilta maksullista materiaalia postitse, tilaus tulee postiennakolla. Postiennakkomaksu, 11 mk per lähetys, aiheuttaa jäsenistölle aivan turhia lisäkustannuksia ja lihottaa suotta Postia. Lisäksi sitä tuntee itsensä ikään kuin epäluotettavaksi henkilöksi, jolle myydään vain postiennakolla. Eikö ole luottamusta jäsenten rehellisyyteen?

Tervetuloa avoin keskustelu!

Olen suurella ilolla lukenut kollegojeni Harisalo ja Korhonen räväkkää ja ennakkoluulotonta tekstiä terveydenhuoltomme ja sen hallinnon nykytilasta (SLL 18 ja 22-23/ 92) ja siitä jo virinnyttä keskustelua samassa lehdessä. Ennen kaikkea olen iloinen siitä, että joku uskaltaa puuttua viralliseen tabuun, hallintokoneistomme itseään suojaavaan byrokraattiseen rakenteeseen. Ongelma ei ole yksin terveydenhuollon. Koko länsimainen hallintobyrokratia on ajautunut kriisiin - itäisestä nyt puhumattakaan - jossa on syntynyt uusi ongelma: kuinka saadaan yhteiskunnan tuottavuus pysymään alati kasvavien julkisten menojen, etenkin hallintokulujen perässä. Ongelmasta voinemme silti keskustella rajoittuen pääosin terveydenhuoltoon, koska sitä parhaiten tunnemme ja ongelmat ovat yhteiset.

Julkisen sektorin terveydenhuolto on nykymuodossaan lopetettava?

Suomessa on peräänkuulutettu keskustelua julkisen sektorin tehtävistä. Yleensä keskustelu on ollut inttämistä ja sitä, että kukaan ei halua luopua mistään. Tilanne on vain se, että ellei julkisen toiminnan järkevöintiä suoriteta, köyhdymme kaikki. Jos kansalaiset haluavat hallintoa, lomakkeita, lupia, leimoja, välillistä ja välitöntä virkamiesvalvontaa, niin siitä vaan - saatiinhan mitä pyydettiin ja köyhdyttiin. Vastaavasta menosta on esimerkkejä itäisissä naapurimaissa.

Pohjoismaisten kokousten kielet

Lääkärilehden numerossa 21/92 julkaistiin Svante Stenmanin kiintoisa kirjoitus "Nordiska mötespråk". Sillä on paljon annettavaa jokaiselle, joka suunnittelee suullista tieteellistä esitystä. Kommenttini koskevat kuitenkin itse pääasiaa: mitä kieliä pohjoismaisissa yhteyksissä tulisi käyttää? Kuusitoista vuotta Norjassa asuneena, äidinkieleltäni suomenkielisenä minulle on valjennut joitakin näkökohtia, joista luulen toiveajattelun karkonneen. Koskettelen kokouksia jättäen sivuun sellaiset kokoukset ja sosiaalisluonteiset tapaamiset, joiden kielenvalinta voi tapahtua erilaisin perustein.

Kommentar till professor Alho

Det gläder mig att min artikel om nordiska mötesspråk har rönt intresse också utomlands, många muntliga kommentarer har jag fått här hemma vilket också är till glädje. Antti Alho har en såtillvida ovanlig utsiktspunkt att han som finskspråkig finländare har gått över två språkmurar, och han kan därför se på problematiken utan (enligt sin egen definition) "önsketänkande". Jag ger honom uppriktigt rätt i de flesta påståenden han framför som kritik mot min artikel. Jag vill ändå kommentar dem ytterligare.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030