• Outoa EML-potilaan kohtelua

    Hieman hämmästyneenä luin STM:n kehittämispäällikkö Martti Kekomäen muualla tässä lehdessä julkaistusta artikkelista kohdan, joka koskee EML-potilaana hoitoon pyrkivän jonotusajan kirjaamista ja laskemista poistoilmoitusrekisterissä.

    Keskus­telua ‐ 20.2.1992 ‐ 6/1992 ‐ Kommentteja

  • Liikaa paniikkia

    Markku S. Nieminen on tarkastellut paniikki-paniikin luonnetta ja tarjonnut muutaman vakavasti otettavan internistihuomautuksen (SLL 3/92). Yleissairaalapsykiatrina tervehdin kirjoitusta etupäässä ilolla, mutta muutama reunahuomautus on paikallaan.

    Keskus­telua ‐ 20.2.1992 ‐ 6/1992 ‐ Kommentteja

  • Reunahuomautuksia beetasalpaajakirjoitukseen

    Markku S. Nieminen ja Juhani Partanen esittivät tässä lehdessä hyvän ja monipuolisen katsauksen ''Beetasalpaajat tänään'' (SLL 1-2/92). Siitä ilmenee, että beetasalpaajilla edelleen on vahva asema kardiovaskulaarisessa lääkehoidossa. Pienentämällä annoksia sekä käyttämällä selektiivisiä salpaajia ja yhdistelmähoitoja voidaan sivuvaikutukset ja metaboliset ym. haitat minimoida. Uusia beetasalpaajia on hiljan tullut markkinoille, ja ns. kolmannen sukupolven vasodilatoivia beeta1-selektiivisiä blokkareita on tulossa.

    Keskus­telua ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

  • Vastaus edelliseen

    Professori Reino Ruosteenoja esittää arvovaltaisia näkemyksiä ja asiallista kritiikkiä kirjoituksestamme. Artikkelin laatijoita ilahduttaa aina huomata, että heitä luetaan, joskus jopa suorastaan kirjaimellisesti. Suurista linjoista näytämme olevan professori Ruosteenojan kanssa yhtä mieltä. Vastaamme niihin, joita pidimme huomautuksina.

    Keskus­telua ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

  • Amalgaamiongelma metallurgin näkökulmasta

    Metallurgina (= mm. metallurgisten prosessien termodynamiikka, metallioppi, korroosioilmiöt...) olen suurella mielenkiinnolla seurannut käytyä amalgaamikeskustelua. Koska kyseessä on lääkärikunnalle koulutuksellisesti tuntematon alue, mitä tulee elohopean käyttäytymiseen seoksissa (amalgaameissa), esitän seuraavassa käsitykseni amalgaamimetallurgian perusasioista sellaisena kuin prosessimetallurgin koulutuspohjalla asiat näen.

    Keskus­telua ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

  • Myastenia gravis -potilaiden hoitokäytännöt täsmennettävä

    Ruotsin myasteniayhdistyksen aloitteesta Norjassa järjestettiin 27.-28.9.91 pohjoismainen kokous, jossa oli läsnä joukko alan asiantuntijoita sekä jäseniä eri maiden potilasyhdistyksistä. Kokouksen tarkoituksena oli saada aikaan konsensus hoitolinjoista. Pyrimme myös selvittämään onko asuinpaikalla vaikutusta saadun hoidon tasoon sekä keskustelemaan psykologisen kuntoutuksen tärkeydestä.

    Keskus­telua ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

  • Vastine astman lääkehoitoartikkeliin

    Dosentti Olof Selroos on esittänyt virheellisen väittämän nedokromiilin käytöstä aikuisten astman lääkehoidossa (SLL 36/91). Hänen mukaansa valmistaja suosittelisi nedokromiilin käyttöä ainoastaan inhaloitavan kortikosteroidin rinnalla, kun suuremmalla steroidiannoksella ei saada hyvää hoitotulosta. Dosentti Selroos on selvästi halunnut vähätellä nedokromiilin merkitystä astman lääkehoidossa. Lieneekö syynä hänen aikaisempi ja nykyinen työsuhteensa Astra AB:ssa, mikä muutoinkin kuultaa läpi hänen artikkelistaan.

    Keskus­telua ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

  • Vastaus Olli Sillantaa'n kirjoitukseen

    Olen pahoillani jos olen esittänyt virheellistä tai vanhentunutta tietoa nedokromiilin asemasta aikuisten astman lääkehoidossa. Osallistuin lokakuussa 1990 Fisons Oy:n järjestämään Tilade-tilaisuuteen. Kokousaineistossa oli ansiokkaasti esitetty eri potilasryhmillä tehtyjä 72 kliinisen tutkimuksen tuloksia (heinäkuu 1983 - elokuu 1990). 2 509 potilasta oli hoidettu nedokromiililla, 4 mg x 2 tai 4 mg x 4, ja 2 379 potilasta plasebolla. Tutkimukset oli jaettu kolmeen ryhmään astman vaikeusasteen ja lääkehoidon mukaan, ja kahteen ryhmään riippuen siitä jatkettiinko entistä lääkehoitoa vai ei.

    Keskus­telua ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

  • Erytromysiinin vaihtoehdot

    Lääkärilehdessä 34/91 kollegat Huovinen ja Klaukka pyrkivät hillitsemään erytromysiini-innostusta painavin perusteluin. Artikkelissa ei mainittu mitään lääkkeen kehnosta hoitomyöntyvyydestä. Uskon että usein kesken jääneet kuurit ovat osasyy lisääntyneeseen resistenssiin, eikä mistään muusta antibiootista tule niin paljon negatiivista palautetta kuin erytromysiinistä.

    Keskus­telua ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

  • Lääketieteen perusopetuksen uudistamistarpeet

    Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on aktivoiduttu uudistamaan lääketieteen perusopetusta. Lähtökohtana uudistukselle on biologian tutkimusmenetelmien ja tulosten nopea muuttuminen viime aikoina. Tämän mukana on syntynyt uusia kliinisiä sovelluksia, jonka mukaisesti opetettava aines tulee muuttaa. Samalla opetuksen määrää lisätään aiemman aineksen kustannuksella. On esitetty jopa 20-30 opintoviikon käyttämistä ns. uuden biologian (geeniteknologian ja molekyylibiologian) opettamiseen.

    Keskus­telua ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Lääkäriliitto sai uusia kunniajäseniä

Lääkäriliiton valtuuskunta kutsui kunniajäseniksi Kirsti Pakkalan, Heikki Pälven ja Hanna Salmenpohjan.

Liitossa
Lääkäriliiton kollegiaalisuuspalkinnot Ilkka Kunnamolle ja Sirpa Lindroosille

Palkinnot luovutettiin ­Lääkäriliiton 110-vuotisjuhla­tilaisuuden ­yhteydessä Helsingissä.

Ajassa
Hallitus varautuu koronavirukseen rahalla ja koordinaatioryhmällä

THL on päivittänyt tällä viikolla laboratorio- ja toimintaohjeita koronavirukseen liittyen.

Ajassa
HUS nosti riippumattomuuden ykköseksi

– Silloin kun jokin koulutus katsotaan tarpeelliseksi, ensisijaisesti HUS kustantaa itse henkilökuntansa osallistumisen siihen, sanoo Piia Aarnisalo.

Ajassa
Mitä Lääkäriliitto minulle merkitsee?

Kolme lääkäriä kertoo liiton merkityksestä ja siitä, millaisia ajatuksia liiton juhlavuoden teema terveys ja kestävä kehitys herättää.

Ajassa
Jäsen uskoo vahvaan liittoon

Pirkko Miettinen kertoi Omin sanoin -haastattelussa, että Lääkäriliitosta on ollut helppo saada apua.