• Omaisten psyykkinen tilanne ja ammattiavun tarve läheisen itsemurhan jälkeen

    Suomessa tehdään noin 1 400 itsemurhaa vuodessa (1). Nämä tapahtumat koskettavat aina itsemurhan tehneen omaisia ja muuta lähipiiriä (2). Se voi aiheuttaa masennusta, itsesyytöksiä, sekavuutta, häpeäntunteita, psykosomaattisia oireita, ambivalenssia tai muunlaista mielen haavoittumista, jotka voivat seurata jopa lopun elämää (3-12). Lähiympäristöltä saatu inhimillinen sosiaalinen tuki koetaan näissä tilanteissa usein vähäiseksi (8,13,14,15). Pahimmillaan tapahtuma voi johtaa yhden tai useamman omaisen itsemurhaan (16). Tapauksissa, joissa vainajalta jää lapsia, jälkeen jäävän vanhemman kyky käsitellä kokemusta psykologisesti vaikuttaa suuresti heidän myöhempään psyykkiseen hyvinvointiinsa (17,18). Perheenjäsenten itsetuhokäyttäytyminen voi myös ennustaa lasten tapaa ratkaista myöhemmät ongelmat itsetuhoisesti (16,18,19).

    Pirjo Saarinen, Heimo Viinamäki, Johannes Lehtonen, Jouko Lönnqvist

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.3.1997 ‐ 9/1997 ‐ Kommentteja

  • Kokemuksia ihotautilääkärin ja plastiikkakirurgin yhteistyöstä säärihaavojen hoidossa TAYS:n alueella

    Suomessa on arviolta jopa 25 000 sääri-haavapotilasta. Säärihaava voi haitata potilaan jokapäiväistä elämää huomattavasti ja yhteiskunnan kannalta se on terveydenhuollon voimavarojen suurkuluttaja. Tässä tutkimuksessa saatiin plastiikkakirurgin suorittamalla ihonsiirrolla ja ihotautilääkärin kontrolloimalla esi- ja jatkohoidolla 76 % säärihaavoista parannetuksi. Seuranta-aika oli keskimäärin 2 vuotta 7 kuukautta. Potilaan tarvitseman ulkopuolisen avun tarve väheni 90 %:sta 41 %:iin.

    Marja-Leena Tuomi, Tapani Lähteenmäki, Tero Sisto, Leea Ylitalo

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.4.1997 ‐ 10/1997 ‐ Kommentteja

  • Nuoruustyypin diabeteksen komplikaatiot Eurodiab IDDM -tutkimuksessa

    Nuoruustyypin diabeteksen mikrovaskulaaristen ja akuuttien komplikaatioiden yleisyyttä selviteltiin Eurodiab-tutkimuksessa, johon osallistui 3 250 potilasta 16:sta Euroopan maasta. Normaali HbA1C-arvo todettiin 16 %:lla potilaista. Albumiinin eritysnopeus oli lisääntynyt alle viisi vuotta diabetesta sairastaneista potilaista 19,3 %:lla, koko aineistossa 30,6 %:lla. Retinopatian esiintyvyys oli koko aineistossa 46 % ja 20 vuotta tai kauemmin sairastaneilla 82 %. Merkkinä autonomisesta neuropatiasta 5,9 %:lla potilaista oli posturaalista hypotensiota ja 19,3 %:lla epänormaali sykkeen vaste seisomaan noustessa. Tutkimusta edeltäneen vuoden aikana 32,2 %:lla potilaista oli ollut yksi tai useampi vaikea hypoglykemiaepisodi ja 8,6 % potilaista oli joutunut sairaalaan ketoasidoosin vuoksi. Mikrovaskulaariset ja akuutit komplikaatiot lisääntyivät diabeteksen keston myötä ja glukoositasapainon huonontuessa. Mikroalbuminuria ilmaantui retinopatiaa sairastaville matalammilla diastolisen verenpaineen arvoilla kuin potilaille, joiden silmänpohjissa ei todettu muutoksia. Verenpaineen hoito olisikin todennäköisesti syytä aloittaa herkästi potilaille, joilla todetaan retinopatia.

    Marika Kylliäinen, Pertti Ebeling, Veikko Koivisto

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.4.1997 ‐ 11/1997 ‐ Kommentteja

  • Verenpainelääkityksen kustannuksissa potilas- ja lääkäriryhmäkohtaisia eroja

    Kansaneläkelaitoksen reseptitiedoston avulla tarkasteltiin avohoitolääkärien noudattamaa kohonneen verenpaineen lääkehoitokäytäntöä sekä siitä aiheutuvia kustannuksia. Aineiston potilaiden verenpainelääkitys maksoi keskimäärin 1 713 markkaa vuodessa. Miespotilaiden lääkitys oli vuodessa keskimäärin 300 markkaa kalliimpaa kuin naisten. Ero johtui ACE:n estäjien ja kalsiuminestäjien käytön suhteellisesta yleisyydestä etenkin työikäisten miespotilaiden hoidossa. Beetasalpaajat ja diureetit olivat naisten eniten käyttämiä lääkeryhmiä. Kalleinta lääkitystä määräsivät usein erikoislääkärit, erityisesti sisätautilääkärit.

    Jaana Martikainen, Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Sinikka Rajaniemi

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.4.1997 ‐ 11/1997 ‐ Kommentteja

  • Kraniosynostoosin leikkaushoito tehtävä riittävän varhain

    Kraniosynostoosi on sairaus, jossa lapsen kallon saumat alkavat luutua yhteen liian aikaisin jo ennen syntymää. Suotuisan psyykkisen kehityksen varmistamiseksi suurimmalle osalle potilaista tehdään saumojen avausleikkaus ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tampereella tehdyssä selvityksessä todettiin, että leikkauksen jälkeen tutkittavien älyllinen suoriutumiskyky lapsuudessa ja nuoruudessa oli vähintään yhtä hyvä kuin vastaavan normaaliväestön. Heidän saamansa tulokset ei-kielellisissä testeissä olivat selvästi paremmat kuin kielellisissä. Tässä tutkimuksessa todettiin, että mitä nuorempana kallonsaumojen avausleikkaus oli tehty, sitä paremmin tutkittava suoriutui älykkyystestissä.

    Johanna Multanen, Jaana Roviola-Lehtonen, Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Pirkko Nieminen, Eero Somppi

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.4.1997 ‐ 11/1997 ‐ Kommentteja

  • Infantiilispasmipotilaiden ennuste on oletettua parempi

    Infantiilispasmipotilaiden ennusteen katsotaan olevan epilepsiapotilaiden huonoimpia. Monella lääkärillä on jopa käsitys, ettei yksikään infantiilispasmipotilas selviydy aikuiseksi normaalina. Kuitenkin potilaita aikuisikään seurattaessa havaittiin, että noin neljännes henkiin jääneistä infantiilispasmipotilaista saattoi elää "normaalia elämää".

    Raili Riikonen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.5.1997 ‐ 13/1997 ‐ Kommentteja

  • Akuutti umpilisäketulehdus ja raskaus

    Äkillisen umpilisäketulehduksen oireet raskauden aikana voivat erehdyttävästi muistuttaa muita raskausajan komplikaatioita. Raskauden aikana umpilisäketulehdus kehittyy kuitenkin nopeammin kuin muulloin ja oikean diagnoosin tekeminen viivyttelemättä on tärkeää. Umpilisäkkeen poisto ei aiheuta äidille ja sikiölle suurta vaaraa, mutta diagnoosin viivästyessä ongelmat lisääntyvät. Kirjoituksessa tarkastellaan HYKS:ssa ja TAYS:ssa 1984-95 tehtyjä umpilisäkkeen poistoleikkauksia 58:lle raskaana olleelle potilaalle.

    Pia Villa, Sirkka-Liisa Ala-Fossi, Erja Halmesmäki

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.5.1997 ‐ 14/1997 ‐ Kommentteja

  • Laman vaikutus suomalaisten mielenterveyteen

    Laman vaikutusta suomalaisten mielenterveyteen selvitettiin suomalaisen aikuisväestöotoksen puhelinhaastatteluin kerätystä aineistosta kolmena perättäisenä vuonna 1993-95. Mielenterveyshäiriön esiintyvyyttä kartoitettiin 12-osioisella General Health -kyselylomakkeella (GHQ). Kaikkina tutkimusvuosina miehistä hieman alle viidennes ja naisista yli viidennes kärsi mielenterveyshäiriöistä. Erityisesti mielenterveyshäiriöitä todettiin henkilöillä, jotka olivat työttömiä, joiden taloudellinen tilanne ja terveydentila oli huono ja jotka olivat saaneet toimeentulotukea. Suomalaisten mielenterveys ei oleellisesti muuttunut tutkimuksen kuluessa, vaikka väestön jakautuminen hyvin selviytyviin työllisiin ja toisaalta syrjäytyviin huono-osaisiin jatkui. Hoidon järjestämisen kannalta ehkä lohdulliseksi tulkittava löydös oli eniten vaikeuksissa olevien runsas terveyspalvelujen käyttö. Näin ollen etenkin terveyskeskuslääkärit ovat avainasemassa mielenterveyshäiriöisten havaitsemisessa ja hoidon suunnittelussa.

    Heimo Viinamäki, Osmo Kontula, Jukka Hintikka, Leo Niskanen, Kaj Koskela

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.5.1997 ‐ 14/1997 ‐ Kommentteja

  • Kokemuksia vaikean veriryhmäimmunisaation tutkimisesta ja hoidosta

    Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio on Suomessa nykyään harvinainen. Merkityksellinen vasta-aine löydetään vuosittain vain noin 0,3 %:lta raskaana olevista naisista. Veriryhmäimmunisaatio voi kuitenkin johtaa sikiön vaikeaan anemisoitumiseen ja jopa kuolemaan, jollei sikiölle tehdä verensiirtoja. Selvitimme OYS:n naistenklinikassa tammikuun 1991 ja kesäkuun 1996 välisenä aikana veriryhmäimmunisaation vuoksi 23 sikiölle tehtyjen 80 napasuonipunktiohoidon tuloksia. Punasolujen siirto tehtiin 10 sikiölle yhteensä 33 kertaa. Matalin määritetty sikiön hemoglobiiniarvo oli 17 g/l. Yhtään lasta ei menetetty ja vain kolme syntyi ennenaikaisina. Yleisin punktiokomplikaatio oli lyhytaikainen verenvuoto napanuoran pistoskohdasta lapsivesitilaan. Sikiön bradykardiaa esiintyi 5 %:ssa, hematooma 2 %:ssa punktioista. Napasuonipunktioiden ja -verensiirtojen sekä keskitetyn hoidon ansiosta sikiön vaikeankin hemolyyttisen taudin hoitotulokset ovat nykyään yleensä hyvät.

    Tarja Laitinen, Pentti Jouppila, Leo Mäkäräinen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.5.1997 ‐ 15/1997 ‐ Kommentteja

  • Painoindeksi ja sosiaalinen asema Suomessa ja Ruotsissa

    Ylipainoisuus ja lihavuus ovat kehittyneiden maiden kasvavia kansanterveysongelmia. Suomessa ongelma on selvästi suurempi kuin Ruotsissa. Molemmissa maissa tehdyissä haastattelututkimuksissa ilmeni, että sekä suomalaisten miesten että naisten keskimääräinen painoindeksi on suurempi kuin ruotsalaisten. Ylipainoisuus vaihtelee kummassakin maassa sosiaaliluokan mukaan, mutta Ruotsissa sosiaaliluokkien väliset painoerot ovat suuremmat kuin Suomessa.

    Ossi Rahkonen, Olle Lundberg, Eero Lahelma, Minna Huuhka

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.5.1997 ‐ 15/1997 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.