• A-klinikan hoitokeinot

    A-klinikkatoiminta on tärkeä osa päihdehuollon erityispalveluja. Lääkärillä on keskeinen rooli erityisesti akuuttihoidossa asiakkaiden somaattisen ja psyykkisen terveydentilan tutkijana ja katkaisuhoidon toteuttajana. Hoidon tavoitteet pyritään määrittelemään realistisesti ja asiakaskohtaisesti. Hoitosuhteessa lääkäri voi toimia auktoriteettina, terapeuttina tai neuvonantajana. Terveydenhuollollinen painotus A-klinikkatyössä on vahvistumassa uusien toimintakokeilujen myötä.

    Rauno Mäkelä

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.1.1992 ‐ 3/1992 ‐ Kommentteja

  • Neurolingvistinen ohjelmointi - konnektionistisen psykoterapian aamunkoitto?

    Oppisuuntausta, jonka psykologi Richard Bandler ja lingvistikko John Grinder kehittivät 1970-luvun alussa ja jonka he nimesivät neurolingvistiseksi ohjelmoinniksi (Neuro-Linguistic Pro- gramming, NLP), on vaikea luokitella mihinkään vakiintuneeseen tieteenalaan sisältyväksi. Koska neurolingvistiikan perimmäisenä tarkoituksena on ollut mallintaminen, olisi kai perustettava erityinen poikkitieteellinen mallintamistiede. Toisaalta neurolingvistiikassa keskitytään ihmisten väliseen kommunikaatioon ja toisaalta siihen läheisesti liittyvään ihmisen sisäiseen informaation prosessointiin. Näistä jälkimmäinen kuuluu kognitiivisen psykologian tutkimusalueeseen. Koska kuitenkin informaation siirto yksilöltä toiselle ja tämän prosessin mallintaminen ovat ongelma, jonka ratkaisemiseksi oppisuunta alun perin syntyi, olisi mielestäni luontevinta luokitella neurolingvistinen ohjelmointi sovelletuksi kognitiotieteeksi. Modernia kognitiotiedettä ja neurolingvististä ohjelmointia yhdistää mm. käsitys kielestä ulkomaailman karttana ja kieliopista kokoelmana strategioita ilmausten tuottamiseksi ja ymmärtämiseksi (1).

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.1.1992 ‐ 3/1992 ‐ Kommentteja

  • Beetasalpaajat tänään

    Beetasalpaajat ovat säilyttäneet asemansa sydänlääkityksen kulmakivenä kohta 20 vuotta. Näiden klassisten lääkkeiden hyviä puolia ei kuitenkaan kliinisessä työssä aina arvosteta. Verenpaineen hoidon yksinkertaistaminen tai muut seikat saattavatkin joskus puoltaa uudempia lääkkeitä, silti monet kohonneen verenpaineen patofysiologiset ilmentymät voidaan edelleen parhaiten hallita beetasalpaajilla. Näiden aineiden valikoima on myös lisääntynyt, ja uusia on jatkuvasti tulossa käyttöön.

    Markku S. Nieminen Juhani Partanen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Hengityslihasten voiman mittaus maksimaalisten sisään- ja uloshengityspaineiden avulla

    Maksimaaliset staattiset sisään- ja uloshengityspaineet kuvaavat hengityslihasten voimaa. Ne ovat alentuneet neuromuskulaarisissa sairauksissa. Maksimaalisen sisäänhengityspaineen arvoihin vaikuttavat myös sisäänhengityslihasten vauriot, voimakas hyperinflaatio, vaikea rintakehän epämuotoisuus, pitkäaikainen steroidihoito ja rauhoittavat lääkkeet. Maksimaalinen uloshengityspaine on tärkeä tekijä yskäisyrefleksissä; sen aleneminen saattaa olla syynä yskimiskyvyn puuttumiseen ja eritteiden kertymiseen keuhkoputkiin.

    Juha Karvonen Seppo Saarelainen Markku M. Nieminen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Ulkusperforaation esiintyvyys ja hoitotulokset: selvitys OYKS:n kirurgian klinikan potilaista

    Ulkusperforaatio on äkillinen maha-suolikanavan katastrofi, jonka leikkaushoidosta on ratkaisu tehtävä nopeasti. Tavallisesti perforaation päällimmäinen oire on voimakas äkillinen parietaalinen kipu, joka muuttuu peritoniitin kehittyessä jatkuvammaksi ja terävämmäksi ja leviää ylävatsalta koko vatsaan. Kolmella neljäsosalla potilaista voidaan todeta kliiniset peritoniitin oireet sekä ilmaa vapaassa vatsaontelossa perforaation merkkinä. Ulkusperforaation hoito on lähes aina leikkaus, ja nopean diagnosoinnin ja tehokkaan hoidon myötä ennuste on varsin hyvä.

    Jyrki Mäkelä Tuula Jokiniemi Seppo Laitinen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Varjoainekuvaus ja sytologinen tutkimus maitotiehyen vuodon syyn selvittelyssä

    Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkittiin 149 potilasta maitotiehyen varjoainekuvauksella yhdestä tai useammasta maitotiehyestä tulevan vuodon syyn selvittämiseksi. Heistä kuudelta löytyi karsinooma ja yhdeksältä tiehyensisäinen papillooma. Papillomatoosi, fibrokystinen tauti, duktektasia, fibroosi, fibroadenooma tai tulehdus todettiin eritteen syyksi 34 potilaalla.

    Ari Karttunen Jukka Merikanto Matti Kallioinen Heikki Kiviniemi

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Tunnistatko depression?

    Depressio on yksi yleisimmistä psyykkisistä sairauksista. Hoitamattomana se aiheuttaa paljon tarpeetonta kärsimystä: ihmisen psykososiaalinen taso heikkenee, hänelle koituu taloudellisia menetyksiä, hän sairastuu ruumiillisesti ja kuihtuu, ja varsinkin vanhukset tarvitsevat usein laitoshoitoa depression vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan valtaosa masennuksesta kärsivistä potilaista hoidetaan nykyisin väärin - tai heitä ei hoideta lainkaan. Suurin ongelma hoidossa on se, etteivät terveyskeskusten yleislääkärit tunnista depressiota, vaan lääkitsevät niitä oireita, joita potilas valittaa. Esimerkiksi unettomuutta ja väsymystä valittava potilas saa helposti unilääkereseptin ja näiden lääkkeiden käytöstä voi tulla jatkuva hoito ilman, että perussairaus välttämättä yhtään paranee.

    Teuvo Koskinen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Röntgentutkimusten säteilyannokset ja kuvan laatu EY-suositusten mukaisiksi

    Euroopan yhdentyminen on tuonut tarpeen röntgentutkimusten teknisestä vertailemisesta ja yhdenmukaistamisesta. Ensimmäiset EY-suositukset on tässä mielessä annettu. Vuoden 1992 alussa voimaan tuleva uusi säteilylaki edellyttää laadunvalvonnan järjestämistä lääketieteellisten röntgentutkimuslaitteiden ja -välineiden toimintakunnon varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Potilaiden saamien säteilyannosten mittaukset ja kuvan laadun arviointi sekä vertailu EY-suosituksiin paljastavat, ovatko röntgentutkimuksista aiheutuvat säteilyannokset tarpeettoman suuret tai onko kuvan laatu tavanomaista huonompi.

    Ritva Havukainen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Talvimasennuksen kirkasvalohoito

    Talvisin toistuvan masennustilan, talvimasennuksen, oireet alkavat yleensä lokakuussa, voimistuvat muutamien viikkojen ajan ja hellittävät keväällä. Talvimasennuksen oireet ovat samankaltaisia kuin vakavan masennustilan oireet yleensäkin, mutta lisäksi potilaat esimerkiksi nukkuvat tavallista enemmän, ja heidän ruokahalunsa kasvaa. Talvimasennuksesta kärsiviä potilaita on alettu hoitaa kirkkaalla valolla. Sen depressiota lievittävää vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta hoito on otettu käyttöön monissa maissa.

    Timo Partonen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.