• Avtalat är bäst

    "Vi kan inte godkänna regeringens diktatpolitik och begränsningar i avtalsrätten." Denna anklagelse mot regeringens åtgärder har klingat mångstämmig under den senaste tiden och den var också motiveringen till manifestationen och strejkandet den 18 september. En läkare - liksom även Läkarförbundet - bör basera sitt beslut på det allmänna sjukdomsförloppet och inte på en ögonblicksbild.

    Tuula Rajaniemi, Heikki Pälve

    Pääkirjoitus ‐ 25.9.2015 ‐ 39/2015 ‐ Kommentteja

  • Omalääkärijärjestelmä pitäisi päivittää

    Kiireettömistä vastaanottopalveluista tuli jo 1970-luvulla pitkäksi aikaa suomalaisen terveyskeskuspalvelun pullonkaula. Niiden huonon saatavuuden takia paljon kiireettömiä potilaskäyntejä on kanavoitunut päivystyspalveluihin. Muissa yleislääkärijärjestelmää noudattavissa maissa tällaisia vaikeuksia ei ole esiintynyt, vaan päivystyspalvelut on voitu säilyttää alkuperäisessä tarkoituksessaan.

    Simo Kokko

    Pääkirjoitus ‐ 25.9.2015 ‐ 39/2015 ‐ Kommentteja

  • Täsmälääkkeillä syöpäsolujen tasapainotilan korjaamiseen

    Genominlaajuiset tekniikat mahdollistavat koko perimäaineksen selvittämisen yksittäisten geenivirheiden sijasta. Lasten leukemiatutkimus on kulkenut edistyksen eturintamassa, ja keväällä julkaistiin vauva- ja hyperdiploidileukemian perimäaineksen kattavat selvitykset (1,2). Nämä kaksi genotyypiltään täysin erilaista valkosolupopulaatiota johtavat samaan ilmiasuun, akuuttiin lymfoblastiseen leukemiaan (ALL). Vauvaleukemia on geneettisesti "yksinkertainen" (1,3-6,5 mutaatiota potilasta kohti), mutta eloonjäämisennuste on lasten leukemialle vaatimaton 50-60 %. Hyperdiploidisessa leukemiassa taas on massiivinen perimäaineksen ylimäärä (kromosomilukema 51-67), mutta ennuste ylittää 90 %:n tason. Tutkimuksissa todettiin epigeneettisten säätelijäproteiinien ja Ras-viestireitin muutoksia, vastaavanlaisia kuin aiemmin hypodiploidisessa ALL:ssa (3), varhaisten T-solujen leukemiassa (ETP-ALL) (4) ja monissa muissakin kasvaimissa. Lukija jää hämmästelemään luonnon oikkuja: Mistä syntyy tämä häkellyttävä monimuotoisuus? Missä on syövän punainen lanka?

    Olli Lohi, Kristiina Nordfors

    Pääkirjoitus ‐ 25.9.2015 ‐ 39/2015 ‐ Kommentteja

  • Hoitavan lääkärin ei tule määrätä sairauslomaa

    Lääkärillä on potilaan parasta edistäessään velvollisuus turvata potilaan paraneminen. Sairaudesta toipuminen edellyttää usein lepoa, ja monesti myös potilaan toimintakyky on heikentynyt. Siksi on arvioitava sairauspoissaolon tarve ja pituus, ja tämä on annettu lääkärin vastuulle.

    Heikki Pälve, Kari-Pekka Martimo

    Pääkirjoitus ‐ 2.10.2015 ‐ 40/2015 ‐ Kommentteja

  • Behandlande läkare ska inte ordinera sjukledighet

    En läkare ska arbeta för patientens bästa och skapa förutsättningar för dennes tillfrisknande. Läkningsprocessen kräver ofta vila och är inte sällan förknippad med nedsatt funktionsförmåga. Därför ska behovet av sjukledighet och dess längd bedömas, och den uppgiften faller idag på läkarens lott.

    Heikki Pälve, Kari-Pekka Martimo

    Pääkirjoitus ‐ 2.10.2015 ‐ 40/2015 ‐ Kommentteja

  • Ajoterveyden arvioinnin merkitys kasvaa

    Ajoneuvon nopeuden automaattivalvontaa on Suomessa lisätty, mutta se ei havainnoi kuljettajan tilaa, joka on kuolonkolarien tärkein riskitekijä. Oikeus moottoriajoneuvon kuljettamiseen edellyttää terveysvaatimusten täyttymistä. Lääkärien oletetaan valvovan ajoterveyttä sekä määräaikaistarkastuksissa että kaikkien muidenkin hoitotapahtumien yhteydessä ja antavan potilaalleen tarvittaessa väliaikaisen ajokiellon tai ilmoittavan ajoterveysvaatimusten täyttymättä jäämisestä poliisille, jos tila on pysyvä. Tässä Lääkärilehden teemanumerossa käydään läpi ajoterveyden peruskysymyksiä (s. 2589-625) (1,2,3,4,5,6). On paljon syitä, miksi lääkärien kannattaa panostaa ja kouluttautua ajoterveyden valvontaan.

    Timo Tervo

    Pääkirjoitus ‐ 2.10.2015 ‐ 40/2015 ‐ Kommentteja

  • Herätys, liikettä!

    Potilas on potilas, eikä asiakas. Valtaosa lääkäreistä tuntuu pitävän tärkeänä, että potilaan ja asiakkaan roolit pysyvät erillisinä. Potilas on tavallisesti lääkärin työnantajan asiakas. Jopa lääkärinsä yksityisvastaanotolle saapuva ihminen on hoitosuhteessa potilas.

    Hannu Ollikainen

    Pääkirjoitus ‐ 9.10.2015 ‐ 41/2015 ‐ Kommentteja

  • Väckning, fart på!

    En patient är en patient, inte en kund. Merparten av läkarna tycks anse att det är viktigt att patient- och kundrollerna hålls isär. Normalt är patienten kund hos läkarens arbetsgivare. Även den som besöker läkarens privatmottagning är i vårdrelationen en patient.

    Hannu Ollikainen

    Pääkirjoitus ‐ 9.10.2015 ‐ 41/2015 ‐ Kommentteja

  • MERS ei ota hävitäkseen

    Kesällä 2012 tunnistettiin aivan uusi vakavaa hengitystieinfektioita aiheuttava virus, MERS-CoV (Middle East respiratory syndrome coronavirus) (1). Aluksi Arabian niemimaalta löytyi yksittäisiä tautitapauksia, ja alkuvuodesta 2013 alkaen tapauksia oli kuukausittain jo kymmeniä (2). Vuotta myöhemmin käynnistyi varsinainen epidemia ja sairastuneiden yhteismäärä läheni jo tuhatta. Aktiivisten paikallisten torjuntatoimien ja kansainvälisen yhteistyön avulla epidemia saatiin hallintaan, mutta syksystä 2014 alkaen tauti on yleistynyt uudelleen.

    Ilkka Julkunen

    Pääkirjoitus ‐ 9.10.2015 ‐ 41/2015 ‐ Kommentteja

  • Perehtyjä osaa vielä ihmetellä

    Työyhteisön olisi terveellistä hyödyntää jokainen tuore - ja varsinkin nuori - lääkäri ulkoa tulevana konsulttina. Viimeksi työyhteisöön liittynyt erikoistuva lääkäri on ihanteellinen ihmettelijä, koska ei ole vielä laitostunut talon tavoille.

    Minna Kaila

    Pääkirjoitus ‐ 16.10.2015 ‐ 42/2015 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.