2815 osumaa

Allerginen yskä - onko sitä?

Olen harrastanut jäniksen metsästystä vuodesta 1972 alkaen. Syksyllä 1985 toin taas kerran jäniksen kotiin ja aloin sitä nylkeä keittiön pöydällä. Pian vaimoni alkoi köhiä kuivasti, ja kun se jatkui, kysyin, mikä häntä vaivaa. Hän vain totesi, että kurkkua kutittaa. Myös silmiä kutitti. Kun tämä jatkui päiväkausia, annoin hänelle Becotide-sumutteen ja kehotin ottamaan sitä säännöllisesti. Yskä loppui pian. Sama toistui uusien jänisten kera; vaimoni oli allergisoitunut jänikselle, oli minun arvioni.

Täsmennys artikkeliin: "Äkillinen polvilumpion sijoiltaanmeno - diagnoosi ja hoito"

Esitämme täsmennyksen Suomen Lääkärilehdessä 22-23/94 ilmestyneeseen Heikki Mäenpään ja Matti U. K. Lehdon polvilumpion sijoiltaanmenoa käsitelleeseen kirjoitukseen. Artikkelin Tulokset- ja Suositus-osissa viitattiin toistaiseksi julkaisemattomaan suomalaiseen satunnaistettuun tutkimukseen, jossa verrataan leikkaushoidon ja konservatiivisen hoidon vaikutuksia polvilumpion sijoiltaanmenon paranemiseen. Helsinkiläinen tutkimusryhmä (Risto Nikku, Yrjänä Nietosvaara, Pentti Kallio ja Kari Aalto) haluaa nyt korostaa, että kirjoituksessa esitetyt kyseistä tutkimusta koskevat tulokset perustuvat toistaiseksi noin 50-60 %:n kattavuuteen koko tutkimusaineistosta, jonka takia artikkelissa esitettyjä tuloksia ei voida vielä pitää luotettavina. Tutkimustulokset on haluttu tarkoituksellisesti pitää toistaiseksi julkaisemattomina, jotta saatuja havaintoja voitaisiin tutkimuksen kokonaan valmistuttua luotettavasti hyödyntää tämän hyvin tavallisen, mutta edelleen hoidollisesti hyvin haastavan vamman kohdalla.

Heikki Mäenpää, Matti U.K. Lehto, Risto Nikku, Yrjänä Nietosvaara, Pentti Kallio, Kari Aalto

Kuolleen ennuste

Joskus yksinkertaistenkin asioitten sisäistäminen näyttää kovin ongelmalliselta. Octopus käsittelee äskeisessä tämän lehden numerossa (Suom Lääkäril 1994;49:2081) käsitettä "persistent vegetative state" ja siinä yhteydessä toteaa myös, että aivokuollut ei selviydy pitkähköä aikaa (inte klarar sig en längre tid) ilman respiraattoria. Tästä voidaan päätellä Octopuksen luulevan aivokuolleen selviävän respiraattorihoidolla pitkähkön ajan ja ilman respiraattoriakin lyhyehkön ajan. Kuolleen selviytyminen on kuitenkin teologinen kysymys eikä ole mitään lääketieteellistä näyttöä, että esim. taivaaseen pääseminen olisi riippuvainen resripaattorihoidosta. Ainoan suomalaisen kuolemanmääritelmänhän mukaan "henkilö on kuollut silloin, kun aivokudos on tuhoutunut niin, että elintärkeät aivotoiminnot ovat peruuttamattomasti sammuneet riippumatta siitä, onko sydämen toiminta pysähtynyt vai ei." (Lääkintöhallitus, Yleiskirje 1508, 24.3.1971.)

Basalioomankin hoidossa tarvitaan syöpäkirurgia

Kollega Suhonen kirjoittaa Lääkärilehdessä 24/94 innostuneesti nestetyppijäädytyksestä basaliooman hoidon hyvänä vaihtoehtona. Peräänkuulutetun ihokirurgin tilalle basaliooman hoidossa tarvitaan kuitenkin mielestämme syöpäkirurgia, jonka periaatteena on, aivan kuin sodassakin, hyökätä vihollisen kimppuun joka suunnalta ja kaikin voimin tarkoituksena tuhota vihollinen, tässä tapauksessa viimeistä solua myöten. Valitettavasti syöpäkirurgiassa harvoin tällaista tilaisuutta on, mutta basalioomasta kyseenollen näin päästään toimimaan.

Matti Pakkanen, Martti Raussi

Bäste Kollega

Tack för Ditt brev. Jag tror nog att vi båda vet vad vi talar om, kanske det var semantiskt oklart vad jag menade med "en längre tid". Jag skulle vara litet försiktig med att översätta detta med "pitkähkö aika", trots att våra språklärare nog vill ha det så. En längre tid måste relateras till helheten och kan variera beroende på sammanhanget - en längre tid inom geologin är sannerligen inte densamma som en längre tid inom intensivvården.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030