996 osumaa

Akuutti umpilisäketulehdus ja raskaus

Äkillisen umpilisäketulehduksen oireet raskauden aikana voivat erehdyttävästi muistuttaa muita raskausajan komplikaatioita. Raskauden aikana umpilisäketulehdus kehittyy kuitenkin nopeammin kuin muulloin ja oikean diagnoosin tekeminen viivyttelemättä on tärkeää. Umpilisäkkeen poisto ei aiheuta äidille ja sikiölle suurta vaaraa, mutta diagnoosin viivästyessä ongelmat lisääntyvät. Kirjoituksessa tarkastellaan HYKS:ssa ja TAYS:ssa 1984-95 tehtyjä umpilisäkkeen poistoleikkauksia 58:lle raskaana olleelle potilaalle.

Pia Villa, Sirkka-Liisa Ala-Fossi, Erja Halmesmäki

Laman vaikutus suomalaisten mielenterveyteen

Laman vaikutusta suomalaisten mielenterveyteen selvitettiin suomalaisen aikuisväestöotoksen puhelinhaastatteluin kerätystä aineistosta kolmena perättäisenä vuonna 1993-95. Mielenterveyshäiriön esiintyvyyttä kartoitettiin 12-osioisella General Health -kyselylomakkeella (GHQ). Kaikkina tutkimusvuosina miehistä hieman alle viidennes ja naisista yli viidennes kärsi mielenterveyshäiriöistä. Erityisesti mielenterveyshäiriöitä todettiin henkilöillä, jotka olivat työttömiä, joiden taloudellinen tilanne ja terveydentila oli huono ja jotka olivat saaneet toimeentulotukea. Suomalaisten mielenterveys ei oleellisesti muuttunut tutkimuksen kuluessa, vaikka väestön jakautuminen hyvin selviytyviin työllisiin ja toisaalta syrjäytyviin huono-osaisiin jatkui. Hoidon järjestämisen kannalta ehkä lohdulliseksi tulkittava löydös oli eniten vaikeuksissa olevien runsas terveyspalvelujen käyttö. Näin ollen etenkin terveyskeskuslääkärit ovat avainasemassa mielenterveyshäiriöisten havaitsemisessa ja hoidon suunnittelussa.

Heimo Viinamäki, Osmo Kontula, Jukka Hintikka, Leo Niskanen, Kaj Koskela

Kokemuksia vaikean veriryhmäimmunisaation tutkimisesta ja hoidosta

Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio on Suomessa nykyään harvinainen. Merkityksellinen vasta-aine löydetään vuosittain vain noin 0,3 %:lta raskaana olevista naisista. Veriryhmäimmunisaatio voi kuitenkin johtaa sikiön vaikeaan anemisoitumiseen ja jopa kuolemaan, jollei sikiölle tehdä verensiirtoja. Selvitimme OYS:n naistenklinikassa tammikuun 1991 ja kesäkuun 1996 välisenä aikana veriryhmäimmunisaation vuoksi 23 sikiölle tehtyjen 80 napasuonipunktiohoidon tuloksia. Punasolujen siirto tehtiin 10 sikiölle yhteensä 33 kertaa. Matalin määritetty sikiön hemoglobiiniarvo oli 17 g/l. Yhtään lasta ei menetetty ja vain kolme syntyi ennenaikaisina. Yleisin punktiokomplikaatio oli lyhytaikainen verenvuoto napanuoran pistoskohdasta lapsivesitilaan. Sikiön bradykardiaa esiintyi 5 %:ssa, hematooma 2 %:ssa punktioista. Napasuonipunktioiden ja -verensiirtojen sekä keskitetyn hoidon ansiosta sikiön vaikeankin hemolyyttisen taudin hoitotulokset ovat nykyään yleensä hyvät.

Tarja Laitinen, Pentti Jouppila, Leo Mäkäräinen

Painoindeksi ja sosiaalinen asema Suomessa ja Ruotsissa

Ylipainoisuus ja lihavuus ovat kehittyneiden maiden kasvavia kansanterveysongelmia. Suomessa ongelma on selvästi suurempi kuin Ruotsissa. Molemmissa maissa tehdyissä haastattelututkimuksissa ilmeni, että sekä suomalaisten miesten että naisten keskimääräinen painoindeksi on suurempi kuin ruotsalaisten. Ylipainoisuus vaihtelee kummassakin maassa sosiaaliluokan mukaan, mutta Ruotsissa sosiaaliluokkien väliset painoerot ovat suuremmat kuin Suomessa.

Ossi Rahkonen, Olle Lundberg, Eero Lahelma, Minna Huuhka

Työikäisten diabeetikoiden hoitotasapaino Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1994

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on selvitetty työikäisten diabeetikoiden hoitotasapainoa kahdessa kartoituksessa, vuonna 1988 ja vuonna 1994. Aineistot ovat hyvin kattavat; jälkimmäiseen selvitykseen saatiin tiedot 2 375 potilaasta eli 87 %:sta Kelan lääkekorvausrekisterin 16-65-vuotiaista potilaista. Suurin osa alueen potilaista on perusterveydenhuollon hoidossa. Nuoruustyypin diabeetikoiden HbA1C-tasot olivat oleellisesti parantuneet lähes kaikissa hoitopisteissä vuoden 1988 tilanteesta: hyvässä tasapainossa oli potilaista 22 %, huonossa 14 %. Erityisen selvä parannus on nuorimmassa ikäryhmässä. Sen sijaan aikuistyypin diabeetikoista oli hyvässä tasapainossa alle 3 % ja huonossa peräti 61 %.

Juha Saltevo, Ilkka Kunnamo, Marianne Laukkanen

Lääkäreiden tupakointi Suomessa vuosina 1990 ja 1995

Suomalaisten lääkäreiden tupakointi vähenee edelleen. Vuonna 1995 mieslääkäreistä 7 % (10 % vuonna 1990) ja naislääkäreistä 3 % (6 %) ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Päivittäin tupakoivien lääkäreiden tupakka-annosten määrä väheni, tupakoinnin lopettamisyritysten ilmoittaneiden osuudet lisääntyivät sekä todennäköisyys jatkaa tupakointia seuraavan viiden vuoden aikana väheni vuodesta 1990 vuoteen 1995. Muutokset olivat suotuisammat tupakoivilla mieslääkäreillä kuin naislääkäreillä.

Vesa Jormanainen, Markku Myllykangas, Klas Winell, Aulikki Nissinen

Vakava masennus ja työkyky

Masennus heikentää usein työkykyä. Mini-Suomi-tutkimuksen mukaan henkilöistä, joilta oli diagnosoitu masennusneuroosi, 28 %:lla työkyky oli huomattavasti alentunut ja 7 % oli täysin työkyvyttömiä (1). Vakavan masennustilan aiheuttama työkyvyttömyys on vielä yleisempää; näiden potilaiden riski jäädä työkyvyttömiksi on oireettomiin verrattuna viisinkertainen (2). Tuoreen suomalaisen väitöskirjatutkimuksen mukaan psykiatriseen poliklinikkaan työkyvyn arviointiin lähetetyistä vakavaa masennusta sairastavista noin kahdella kolmanneksella työkyky oli merkittävästi alentunut ja täysin työkyvyttömiä oli 40 % (3).

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Huumeita kokeilleet varusmiehet kesällä 1996

Vuoden 1996 heinäkuussa 19,9 % varusmiehistä oli kokeillut huumeita elämänsä aikana, mikä on enemmän kuin missään aiemmassa vuosina 1968-1996 tehdyssä kyselylomaketutkimuksessa. Huumeita oli tarjottu 45 %:lle, ja 49 % tunsi huumeiden käyttäjän. Ystävä- ja tuttavapiirissä käytetyistä huumeista kannabiksen osuus väheni ja kovien huumeiden, erityisesti heroiinin, amfetamiinin ja LSD:n osuudet lisääntyivät vuodesta 1992 vuoteen 1996. Suomen toinen huumeaalto muuttaa luonnettaan.

Vesa Jormanainen, Timo Seppälä, Timo Sahi

Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja skitsofreniapotilaiden selviytyminen I Kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito

Psykiatristen sairaansijojen käyttö väheni Suomessa kahdella kolmasosalla noin 15 vuodessa. Poikkeuksellisen jyrkän muutosprosessin vaikutuksia potilaiden tilanteeseen tarkasteltiin SKS-projektissa, jossa seurattiin mielisairaaloista vuosina 1982, 1986 ja 1990 kotiutettuja skitsofreniapotilaita kolmen vuoden ajan. Potilaat olivat 1990-luvun alussa kotiutettaessa vanhempia, vaikeammin häiriintyneitä ja pitempään sairastaneita kuin 1980-luvun alussa. Sairaalapäivien vähetessä sairaalahoitojaksot lisääntyivät jonkin verran tutkimusaikana. Yllättävän paljon lisääntyivät pitkään sairastaneiden sairaalaanpaluut. Tämä potilasryhmä näytti jääneen vaille tarvitsemiaan avohoidon asumis- ja päivähoitopalveluja. Yleisesti näytti puutetta olevan sairaalahoitoa korvaavista asumis- ja päivähoitopaikoista sekä sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Raimo K. R. Salokangas, Soile Saarinen, Teija Honkonen

Mesoteliooman ilmaantuvuus Suomessa 1960-95 - kasvu hidastunut

Asbestialtistusta 30-40 vuoden viipeellä seuraavan mesoteliooman ilmaantuvuus teollisuusmaissa on viime vuosikymmeninä kasvanut nopeasti. Suomessa mesotelioomien vuosittainen määrä lisääntyi miehillä vajaasta kymmenestä tapauksesta 1975 noin 35 tapaukseen 1995. Taudin odotetaan saavuttavan huippunsa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin todetaan miehillä vuosittain noin 40-50 mesotelioomaa. Naisilla mesotelioomien määrä lisääntyi 1970-luvulta noin 20 tapaukseen 1990, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Kaikista mesotelioomista on työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen osuus kasvanut. Miesten pleuramesotelioomista työperäiseksi ilmoitettiin 1993-95 noin 90 %.

Antti Karjalainen, Eero Pukkala, Annukka Hirvonen, Lauri Tammilehto, Karin Mattson, Harri Vainio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030