• Nykomlingen har kvar förmågan att förundras

    Det vore nyttigt om man på arbetsplatserna kunde förhålla sig till varje ny - och särskilt varje ung - läkare som till en utomstående konsult. Den senast anställda läkaren under specialisering är den perfekta ifrågasättaren som ännu inte hunnit stelna i husets kutymer.

    Minna Kaila

    Pääkirjoitus ‐ 16.10.2015 ‐ 42/2015 ‐ Kommentteja

  • Laboratoriokokeiden perusteeksi vaikuttavuus

    On arvioitu, että laboratoriokokeista 10-40 % tehdään turhaan, usein etenkin tavallisimpia testejä (1,2). Ongelma korostuu, jos turhan testin tulosten perusteella tehdään vielä tarpeettomia lisätutkimuksia. Uppsalan akateemisessa sairaalassa vuosina 2002-2008 kliinisen kemian ja farmakologian valikoimissa testien määrä kaksinkertaistui ja käyttö lisääntyi yli 70 %. Potilasmäärän kasvu selitti vain kolmanneksen lisäyksestä. Sairaaloiden ja terveyskeskusten laboratoriokäytännöissä havaittiin suuria eroja, joista pääosan selittivät tottumukset (3,4,5). Laboratoriotutkimusten käytön vaihtelusta olisi hyvä saada tietoa myös Suomessa.

    Seija Eskelinen, Iris Pasternack

    Pääkirjoitus ‐ 16.10.2015 ‐ 42/2015 ‐ Kommentteja

  • Avustajamme tohtori Google

    Joka kolmas ihminen käväisee ennen lääkäriin menoa tohtori Googlen juttusilla (1). Tiedonlouhinnalla voi olla monenlaisia seurauksia. Joskus vastaanotolta säästytään kokonaan, mutta tarpeellinen käynti voi pahimmillaan jopa viivästyä, jos potilas ymmärtää lukemansa väärin.

    Päivi Hietanen

    Pääkirjoitus ‐ 23.10.2015 ‐ 43/2015 ‐ Kommentteja

  • Vår medhjälpare, doktor Google

    Var tredje person som besöker en läkare konsulterar först doktor Google (1). Informationsutvinning kan ha många konsekvenser. Ibland behövs ingen läkare men i värsta fall kan en patient som missförstått det googlade materialet uppskjuta ett viktigt läkarbesök.

    Päivi Hietanen

    Pääkirjoitus ‐ 23.10.2015 ‐ 43/2015 ‐ Kommentteja

  • Kortikosteroidi ennen synnytystä - muuttuuko suositus?

    Antenataalinen kortikosteroidihoito on ollut yli 20 vuoden ajan yleisessä käytössä ennenaikaisen synnytyksen uhatessa. Äidille annettu kortikosteroidi vähentää ennen 35. raskausviikkoa syntyneiden keskosten kuolleisuutta ja ehkäisee epäkypsyyteen liittyviä sairauksia, kuten hengitysvaikeusoireyhtymää (RDS), aivoverenvuotoja ja nekrotisoivaa enterokoliittia (1). Hoidon paras teho nähdään lapsilla, jotka syntyvät 1-7 vuorokauden kuluessa äidille annetun hoidon jälkeen. Seurantatutkimuksissa ei ole tullut esiin merkittäviä haittoja.

    Mikko Hallman, Anneli Kari

    Pääkirjoitus ‐ 23.10.2015 ‐ 43/2015 ‐ Kommentteja

  • Onko 750 jo liikaa?

    Pitkällisen valmistelun jälkeen erikoislääkärikoulutuksen hallintovastuu siirtyi helmikuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Taustalla on STM:n ymmärrettävä halu vaikuttaa erikoislääkärikoulutukseen ja erityisesti erikoislääkäriksi koulutettavien määriin.

    Hannu Halila

    Pääkirjoitus ‐ 30.10.2015 ‐ 44/2015 ‐ Kommentteja

  • Är 750 redan för mycket?

    Efter en lång beredning övergick det administrativa ansvaret för läkarutbildningen i februari från undervisnings- och kulturministeriet (UKM) till social- och hälsovårdsministeriet (SHM). I bakgrunden ligger SHM:s förståeliga vilja att påverka specialistutbildningen och i synnerhet dess omfattning.

    Hannu Halila

    Pääkirjoitus ‐ 30.10.2015 ‐ 44/2015 ‐ Kommentteja

  • Malaria vähenee, mutta sen vaarallisuus ei

    Puolet maapallon väestöstä asuu malaria-alueilla. Tällä vuosituhannella Maailman terveysjärjestön WHO:n johtama Roll Back Malaria -ohjelma on onnistunut puolittamaan malarian aiheuttaman kuolleisuuden ja vähentämään tautiin sairastuneiden määrää kolmanneksella. Piakkoin saadaan Afrikassa käyttöön ensimmäinen lasten malariaa ehkäisevä rokote. Tautiin sairastuu kuitenkin yhä vuosittain noin 200 miljoonaa ja menehtyy yli puoli miljoonaa henkilöä, joista suurin osa on alle viisivuotiaita lapsia trooppisessa Afrikassa (1).

    Heli Siikamäki, Anu Kantele

    Pääkirjoitus ‐ 30.10.2015 ‐ 44/2015 ‐ Kommentteja

  • Pakkolaki vai ei?

    Sipilän hallituksen keskeinen ja tärkeä tavoite on kohentaa Suomen taloutta. Yhtenä osana tätä niin sanottua tuottavuusloikkaa on löytää keinot säästää 5 % työvoimakustannuksista. Kun keväällä ja loppukesällä tähän pyrkineet yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuivat, hallitus esitteli niin sanotut pakkolait. Lakeja kutsutaan pakkolaeiksi, koska niillä muun muassa pakotetaan työnantaja- ja palkansaajaliittoja muuttamaan työehtosopimuksia. Kolmen vuoden määräaikaisiksi esitettävät lakiesitykset lähtenevät lausuntokierrokselle marraskuun alussa.

    Tuula Rajaniemi

    Pääkirjoitus ‐ 6.11.2015 ‐ 45/2015 ‐ Kommentteja

  • Tvångslag eller inte?

    Ett centralt och viktigt mål för Sipiläs regering är att förbättra landets ekonomi. Ett element i detta så kallade produktivitetssprång är finna medel med vilka arbetskraftskostnaderna kan sänkas med fem procent. Efter att förhandlingarna om ett samhällsfördrag om dessa frågor hade strandat först på våren och sedan på sensommaren presenterade regeringen sina s.k. tvångslagar. Namnet kommer av att lagarna bl.a. tvingar arbetsmarknadsparterna att göra ändringar i kollektivavtalen. Propositionerna med förslag till treåriga temporära lagar torde skickas på remiss i början av november.

    Tuula Rajaniemi

    Pääkirjoitus ‐ 6.11.2015 ‐ 45/2015 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.