Laskuvarjohyppääjän lääkärintodistus

Suomessa on noin 2 000 laskuvarjourheilijaa ja vuosittain tehdään yli 50 000 hyppyä. Laskuvarjohyppy mielletään helposti vaaralliseksi vauhtilajiksi, jossa loukkaantumisriski on suuri. Välineistön kehittymisen ja turvamääräysten tiukentumisen myötä lajista on kuitenkin tullut entistä turvallisempi. Monien kerhojen pudotettua hyppykurssien hintoja on kokeileminen yhä useamman toteuttamiskelpoisena haaveena. Fyysinen voima ei näyttele suurta osaa, ja noin 30 % hyppääjistä on naisia. Itse asiassa lajin tasa-arvo on viety pitkälle: kilpailutkin jopa SM-tasolla käydään "sekasarjoissa".

Voiko HIV tarttua elinten ja kudosten kautta Suomessa?

Suomessa HIV-tartuntojen määrä on kasvanut varsin hitaasti moniin länsimaihin verrattuna. Vuoden 1993 loppuun mennessä tartuntatautilain mukainen ilmoitus oli tehty 577 tapauksesta. Runsas sata tartunnan saanutta on kuollut ja osa on muuttanut maasta pois. Ilmeisesti vielä tänäänkin tartunnan kantajien määrä väestössämme on varsin alhainen. Tartunnan vaara ulkomailla saattaakin olla monin verroin suurempi.

Maitohappobakteereita ei pidä rinnastaa ripulilääkkeisiin

Taina Mäntyranta, Elina Hemminki ja Tiina Hetemaa kirjoittavat Lääkärilehdessä 14/94 ripulilääkkeiden käytöstä lasten ripulin hoidossa Suomessa (1). Ripulilääkkeitä ei todellakaan suositella lapsille tavallisen äkillisen ripulin hoitoon. Tällaisia lääkkeitä ei tähän tarkoitukseen myöskään käytetä (2).

Minna Kaila, Erika Isolauri

Diagnostisen radiologian Bosnia-Herzegovina ja ehdotus sopimisesta sopimiseksi

Tarve siirtää röntgenkuvia on ollut vuosikausia ilmeinen. Tyypillinen tilanne on esimerkiksi sellainen, missä keskussairaalan päivystävä lääkäri haluaa konsultoida yliopistosairaalan neurokirurgia pään tietokonetomografialla toteamastaan aivoverenvuodosta, onko se hoidettava konservatiivisesti vai mahdollisesti leikattava.

Kommentti Timo Lahden vastineeseen

Kiitän LL Timo Lahtea vastineesta. Uusien antihistamiinien käyttöön liittyvät oleelliset seikat olen artikkelissani esittänyt niin kuin valmistajat tai heidän edustajansa ovat ne katsoneet aiheelliseksi saattaa lääkkeitä määräävien lääkärien tietoon Pharmaca Fennicassa. Vertailu ei ole mikään antihistamiinien "ranking-lista" eikä mitään valmistetta ole pyritty esittelyssä tietoisesti sortamaan tai suosimaan.

Talouspäällikkö PA

Tänään 31.5., autoveromerkin ostettuani, mutta ennen Lääkärilehden numeron 16/94 ilmestymistä (se nimittäin ilmestyy kansilehden mukaan kesäkuun 1. päivänä), tahdon kajota aiheeseen, joka minua on jo pitkään kenkuttanut: nimikirjaimista koostuvien lyhennysten käyttäminen lehden kirjoitusten alla. Alun perin jo IVra oli ensimmäinen kiukkuni aihe (anteeksi vaan, ystäväni Ilkka Vartiovaara - onneksi nykyään useimmiten käytät koko nimeäsi). Mutta katsotaanpa tätä vielä ilmestymätöntä Lääkärilehtemme numeroa.

Terho Toivoselle

Puutut - näin ymmärrän - huumorin pilke silmäkulmassasi Lääkärilehden tapaan käyttää kirjoittajien nimikirjaimia eräiden kirjoitusten yhteydessä. Periaatteemme on ollut joltisenkin johdonmukainen: kun kirjoittaja on lehden virkatyötä tekevä toimittaja, olemme merkinneet kirjoittajan tunnisteeksi ainoastaan nimikirjaimet, koko nimi löytyy lehden sisällysluettelosivulta ns. "apinalaatikosta". Näin lähinnä siksi, että toimittajat laativat joka numeroon useita tekstejä, joista ainakin osa on ns. pikkujuttuja. Sama koskee esim. Muut lääkärilehdet -palstaa; palstaa toimittava tiimi on kokonaisuudessaan sivun yläpalkissa ja referaatin perässä ainoastaan nimikirjaimet. Näin vältämme mielestämme sen lukijan kannalta ehkä hieman oudolta näyttävän tilanteen, että sama kirjoittajanimi toistuisi samassa lehdessä lukuisia kertoja jokaisen pikkujutunkin yhteydessä.

Edellisten johdosta

Kollegat Markku T Hyyppä ja Ranan Rimon kyselevät Lääkärilehden artikkelien laadunarvioinnin perään. Kun asia voi askarruttaa joskus muitakin lehden lukijoita, on selonteko asiasta varmasti paikallaan.

Lääkärilehden linja

Sairastamisen ja hoitamisen tärkein todellisuus on sosiaalinen, kulttuurisidonnainen todellisuus. Jos terveydenhuoltomme aikoo selvitä länsimaisen yhteiskuntamme historiallisesta kriisistä, ovat kulttuuriset - sosiologian ja humanististen tieteiden kompetenssiin kuuluvat - näkökulmat välttämättömiä lisävälineitä tämän kriisin ratkaisupyrkimyksissä.

Homo mulieri lupus

Suonion ym. artikkelissa "Synnyttäjien yleiset ja synnytykseen liittyvät pelot" (SLL 32/93) kerrotaan tulevien äitien peloista, jotka koskevat joko yleisiä asioita tai synnytykseen liittyviä seikkoja. Tärkeimmäksi synnytykseen liittyvien pelkojen aiheuttajaksi esitetään (mulier mulieri lupus!) toiset naiset, jotka ovat pelotelleet kanssasisa- riaan. Kirjoittajat vetävät johtopäätöksen, että keskeistä ei ole, miten synnytys hoidetaan, vaan perussyy löytyy äitien elämää haittaavista epärealistisista peloista.