• Hammassäryn hoitoa antiikissa

    Aulus Cornelius Celsus oli roomalainen kirjailija noin 30 eaa. - 50 jaa. Hänet tunnetaan parhaiten kahdeksanosaisesta teoksestaan De Medicina, Lääketieteestä, jossa hän kuvaa perusteellisesti muun muassa hammassäryn silloisen hoidon tähän tapaan (Ylermi Luttisen käännös alkuperäistekstistä):

    Columna Latina ‐ 27.2.2015 ‐ 9/2015 ‐ Kommentteja

  • De obesitate

    Roomalaisen elämänmuodon eksessit, kuten runsaat pidot, lienevät useimmille lukijoille tuttu asia. Kun pitovieraiden ventriculusten elastinen kapasiteetti alkoi olla käytetty, ei suinkaan ollut kotiinlähdön aika, vaan lisää tilaa saatiin indusoimalla vomitus eli kreikkalaisittain emesis. Toki jotkut yksilöt venyivät roomalaisellakin mittapuulla äärimmäisiin saavutuksiin, ja näitä ylisuorittajia kuvaava sanasto on pohjana myös eräille nykylääketieteen termeille. Vaikka edones ja mandones saattavat äkkiseltään kuulostaa gallialaisilta heimoilta, kyseessä olivat perusroomalaiset henkilöt, jotka olivat ymmärtäneet periaatteen edimus ut vivamus, syömme elääksemme, käänteisellä tavalla, praepostere.

    Columna Latina ‐ 30.1.2015 ‐ 5/2015 ‐ Kommentteja

  • Autothanasiasta suisidiin

    Itsemurha on kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa ollut ongelmallinen ilmiö, johon suhtautumisessa jo antiikin aikana oli filosofisten koulukuntien ja yhteiskuntien välisiä eroja. Vaikka melankolia on liittynyt jo hippokraattiseen sairauskäsitykseen ja nykykäsityksen mukaan on oleellinen osa suicidaalista tendenssiä, on kreikkalaisen ja 1700-luvulta peräisin olevan latinan termin välillä aistittavissa selkeä ero. Meillä nykyisin käytetty termi on paljon tuoreempaa perua kuin autothanasia ja luonteeltaan se vastaa roomalaisten ilmaisuja, jotka perustuivat verbiin caedere, tappaa, ja samanlaisten aktiivisen surman verbien ryhmään. Kreikkalaisten suhde oli passiivisempi.

    Columna Latina ‐ 28.11.2014 ‐ 48/2014 ‐ Kommentteja

  • Globaalia latinaa

    Miten latina auttaa lääkäriä sopeutumaan globaalisuuden ja uuden lainsäädännön aiheuttamiin vaikutuksiin potilaan hoidossa länsimaissa?

    Columna Latina ‐ 31.10.2014 ‐ 44/2014 ‐ Kommentteja

  • Petrarca kirjoitti lääkäreistä

    Humanismin isäksi mainittu renessanssi-italian tutkija ja runoilija Petrarca arvosteli usein kärkkäästikin lääkäreitä. Seuraavassa katkelmia kirjoituksesta Ad Pandulfum Malatestam familiariter de statu suo, Franciscus Petrarca (1304-1374), Epistolae seniles XIII, 9.

    Columna Latina ‐ 3.10.2014 ‐ 40/2014 ‐ Kommentteja

  • Lääkärille sopivat latinan sanakirjat ja oppaat

    Lääkäri tarvitsee latinaa työssään päivittäin. Diagnoosit ja termit tulevat pääosin latinasta. Mukana on paljon kreikkalaisperäisiä sanoja, mutta muodot ja taivutukset ovat latinaa. Käyttökelpoisia latinan sanakirjoja latina-suomi tai suomi-latina-suomi ei ole kovin runsaasti. Tärkeää sanakirjoissa olisi lääkärille ilmoitettuna taivutuskaava ja suku. Tässä katsauksessa lääkärille sopivimmat on merkitty asteriskilla (*).

    Columna Latina ‐ 5.9.2014 ‐ 36/2014 ‐ Kommentteja

  • Latinan pienet deklinaatiot

    Latinan substantiivit taipuvat viiden taivutuskaavan mukaan, mutta adjektiivit taipuvat vain ensimmäisen, toisen tai kolmannen taivutuskaavan mukaan. Adjektiivit noudattavat pääsanansa sukua, lukua ja sijamuotoa, mutta taipuvat itsenäisesti oman deklinaationsa mukaan. Ne eivät koskaan taivu neljännen tai viidennen mukaisesti. Neljännessä ja viidennessä deklinaatiossa on niukasti substantiiveja, mutta kuitenkin paljon lääketieteen latinassa tarvittavia sanoja.

    Columna Latina ‐ 6.6.2014 ‐ 23/2014 ‐ Kommentteja

  • De morbis Venereis

    Tartuntataudit ovat vaikuttaneet voimakkaasti historian kulkuun vuosituhansien ajan. Tarkkaan ei tiedetä, mitä antiikin ihmisten sairastamat tartuntataudit olivat. Olivatpa nykyiset tartuntatautimme sitten samoja tai eri tauteja, monet niitä koskevat termit ovat joka tapauksessa periytyneet klassisista kielistä. Merkitykset ovat muuttuneet, mutta nykymerkityksen lisäksi voi olla valaisevaa tietää, mitä kukin termi on alun perin tarkoittanut.

    Columna Latina ‐ 9.5.2014 ‐ 19/2014 ‐ Kommentteja

  • Papyrus ja pergamentti

    Arkaaisessa Kreikassa tärkeinä pidetyt asiat opeteltiin ulkoa, ja sen vuoksi ne oli tapana laatia runomittaan. Kiveen hakkaaminen tai nahalle kirjoittaminen oli kallista. Mutta noin 2 500 vuotta sitten Egyptistä alettiin tuoda halpaa papyrusta. Yksi syy tieteiden kukoistukseen antiikin Kreikassa olikin varmasti se, että saatavilla oli edullista kirjoitusmateriaalia, jolle saattoi tallentaa suorasanaista puhetta. Halvan papyruksen aika kesti peräti 500 vuotta ja sijoittuu samalle ajanjaksolle 400 eaa.-100 jaa. kuin hippokraattisten tekstien synty.

    Columna Latina ‐ 28.3.2014 ‐ 13/2014 ‐ Kommentteja

  • Vanhin säilynyt lääketieteellinen tieto

    Niili loi tuhansia vuosia sitten perustan Egyptin kukoistavalle kulttuurille tähtitieteessä, matematiikassa, rakennustaiteessa ja lääketieteessä. Muinaisen Egyptin kukoistus alkoi syntyä noin 5000 vuotta sitten ja oli parhaimmillaan 2800-300 eaa.. Todennäköisesti vanhin ja varmuudella laajin lääketieteellinen tieto on peräisin muinaisesta Egyptistä. Tieto perustuu säilyneisiin papyrusteksteihin, muumiotutkimuksiin, taideteoksiin ja kreikkalaisen Herodotoksen (noin 484-425 eaa.) kirjoituksiin. Suotuisa lämmin ja kuiva ilmasto sekä hiekka ovat suosineet papyruskääröjen, hautojen ja taideteosten säilymistä.

    Columna Latina ‐ 7.3.2014 ‐ 10/2014 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.

Ajassa
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön koronaeristyskeskus oli pakko sulkea

Koronaeristyskeskus Lesboksen saarella Kreikassa jouduttiin sulkemaan, koska paikallisviranomaiset määräsivät kaupunkisuunnitteluun liittyviä sakkoja ja uhkasivat oikeustoimilla.

Tieteessä
Uutta tietoa diabeetikon jalan ahtauttavasta valtimotaudista

Alaraajojen valtimotauti diabetesta sairastavalla aiheuttaa korkean kuolemanriskin ja valtimohaava alaraajan amputaatioriskin väitöstutkimuksen perusteella.