• Suun ja hampaiden sairaudet - tunnetko riittävästi?

    Maailman terveysjärjestön mukaan 60-90 % kouluikäisistä ja kaikki aikuiset sairastavat hammaskariesta. Vaikea-asteista parodontiittia sairastaa 15-20 % aikuisista ikäryhmässä 35-44 vuotta (1). Nämä kaksi infektiotautia ovat siten laajimmalle levinneitä sairauksia kaikkialla maailmassa.

    Jukka H. Meurman, Antti Mäkitie

    Pääkirjoitus ‐ 6.11.2015 ‐ 45/2015 ‐ Kommentteja

  • 10.1.1992 Lääkärityöttömyys lähivuosien realiteetti

    Maamme lääkärikoulutus lisääntyi tuntuvasti vuonna 1972 koulutuksen alettua kahdessa uudessa tiedekunnassa eli Kuopiossa ja Tampereella. Jo 1960-luvulla lääkärien koulutusta oli pyritty lisäämään mahdollistamalla ulkomailla koulutusta saaneiden lainajärjestelyt. Koulustusmäärien lisäämisen taustalla oli samoihin aikoihin säädetty kansanterveyslaki ja poliittinen yksimielisyys perusterveydenhuollon voimakkaasta kehittämisestä. Kansalaisten terveyspalvelujen saanti on kiistattomasti parantunut kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.1.1992 Kotimaiset julkaisut - verraton opetusmeriitti

    Uusi laki ja asetus korkeakoulujen professorin ja apulaisprofessorin virkojen täyttämisestä astuu voimaan vuoden 1992 alussa. Uutta on virantäytön ja valitusmenettelyjen olennainen keventäminen nykyiseen aikaa vievään ja byrokraattiseen käytäntöön verrattuna. Pari vuotta vanha asetus kelpoisuusvaatimuksista jää edelleen voimaan. Tieteellinen pätevyys, opetustaito ja tarpeellinen käytännön perehtyminen viran alaan ovat edelleen virkaan kelpoisuuden ehtoina.

    Pentti Huovinen

    Pääkirjoitus ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.1.1992 Suomen Lääkärilehti 70-vuotias

    Suomen Lääkärilehden "esi-isänä" voi pitää liiton hallituksen vuosina 1911-1913 painoasuun saattamia yleisten kokousten pöytäkirjoja. Vuonna 1916 liitton hallitus ryhtyi julkaisemaan Tiedonantoja Liiton jäsenille - Meddelanden till Förbundets medlemmar, jonka ensimmäisessä numerossa liiton silloinen puheenjohtaja Max Oker-Blom kehotti "arvoisia jäseniä kannattamaan hallituksen pyrkimystä liiton toiminnan vilkastuttamiseksi ja läheisemmän vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan aikaansaamiseksi Liiton jäsenten kesken". Tiedonannot ilmestyivät aluksi kolmena numerona vuosittain, mutta harvenivat myöhemmin kahteen.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.1.1992 Terveydenhuollon muuttuneet haasteet

    Julkisuudessa on hiljan keskusteltu rahoituspaineista, joita ns. suuret ikäluokat lähitulevaisuudessa aiheuttavat eläkejärjestelmille. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että erityisesti yli 85-vuotiaitten määrän voimakas kasvu ensi vuosituhannen alkupuolella lisää myös terveydenhuollon palvelujen kysyntää voimakkaasti. Palvelujen lisätarpeen määrän ja laadun tarkka määrittely on vaikeaa, eikä siihen näytä kukaan rohkaistuneen vielä tähän mennessä.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 20.1.1992 ‐ 3/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.1.1992 Ksylitolin käyttöä tärkeää edistää

    Ksylitolin kariesta ehkäisevät ominaisuudet havaittiin parikymmentä vuotta sitten Turun yliopiston uraauurtavissa tutkimuksissa. Sen jälkeen kliiniset tutkimukset niin Suomessa kuin muuallakin ovat kiistatta todistaneet ksylitolin tehon karieksen ehkäisyssä: nauttimalla ksylitolia kaikkien aterioiden ja välipalojen jälkeen karies saadaan häviämään lähes kokonaan. Ksylitolista on tehty kaikkiaan noin tuhat lääketieteellistä, mikrobiologista, ravitsemustieteellistä ym. tutkimusta; hammaslääketieteellisiä tukimuksia on monta sataa ja pitkäaikaisia kliinisiä tutkimuksia ksylitolin käytön vaikutuksista ihmisiin kymmenkunta.

    Lauri Turtola

    Pääkirjoitus ‐ 20.1.1992 ‐ 3/1992 ‐ Kommentteja

  • 1.2.1992 Hoitotestamentti

    Hoitotestamentilla ihminen haluaa ilmoittaa tahtonsa siltä varalta, että hän ei esimerkiksi vakavan sairauden, onnettomuuden, tajuttomuuden tai vanhuuden heikkouden takia pysty tekemään sitä silloin, kun päätös korkeintaan lyhytaikaisesti elämää jatkavan hoidon aloittamisesta, jatkamisesta tai keskeyttämisestä on ajankohtainen. Eräät sairaalat ovat laatineet tätä tarkoitusta varten valmiita lomakkeita, ja sosiaali- ja terveyshallituksen laatimaa hoitotestamenttilomaketta on saatavissa postitoimipaikoista. Julkisuudessa olleen tiedon mukaan myös tasavallan presidentti on laatinut oman hoitotestamenttinsa.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

  • 1.2.1992 Lääkäri työyhteisön jäsenenä ja johtajana

    Nuori lääkäri keskittyy yleensä potilastyön oppimiseen. Kliinisten taitojen kehittyessä lääkäri kuitenkin huomaa, että onnistunut tehtävänsuoritus edellyttää hallinnollisia taitoja ja yhteistyökykyä, työryhmän taitavaa johtamista ja jäsenyyttä. Hallinnosta alkaa kasvaa vähitellen tärkeä osa lääkärintyötä, jopa päätehtävä. Yleensähän asiat, joihin joutuu paneutumaan, alkavat myös innostaa. Ammattiuran edistyessä pääosalla lääkäreistä on sekä kliinisiä että hallinnollisia velvoitteita.

    Matti Isohanni

    Pääkirjoitus ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

  • Lakkautus uhkaa Hämeen sotilassairaalaa

    Puolustusvoimien erikoislääkärijohtoisten sairaaloiden toimintaa selvittänyt työryhmä ehdottaa joulukuussa jättämässään mietinnössä Lahdessa sijaitsevan Hämeen sotilassairaalan lakkauttamista. Lääkäriliitossa työryhmän ehdotusta pidetään perusteettomana, sillä se pohjautuu osittain virheellisiin tietoihin ja arvioihin sotilassairaaloiden toiminnasta. Mikäli ehdotus toteutettaisiin, puolustusvoimat menettäisi taloudellisimmin ja tehokkaimmin toimivan sotilassairaalansa.

    Marit Henriksson

    Pääkirjoitus ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.2.1992 Valmistuvien lääkärien työtilaisuuksista pidettävä kiinni

    Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa lama merkitsee henkilöstösupistuksia. Kuntien taloustilanteen kiristyttyä säästöjä haetaan myös lääkärinpalveluja karsimalla, josta syystä kaikkia lääkärinvirkoja ei enää pyritäkään pitämään täytettyinä eikä uusia virkoja perusteta entisessä tahdissa. Orientoivan vaiheen virkoihin ei kaikkialla oteta hoitajia, vaikka tulijoita olisi. Lomakausien viransijaisten käyttö on minimoitu. Monet opiskelijat joutuvat jo nyt katkerasti toteamaan, että loma-ajan sijaisuuden saaminen on huomattavasti aiempaa hankalampaa tai jopa mahdotonta. Lääkäripula on laman ja säästötoimenpiteiden ansiosta kääntymässä lääkärityöttömyydeksi.

    Paula Vainiomäki

    Pääkirjoitus ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.