2815 osumaa

Tutkivalle kirjoittajalle

Kaipailet Lääkärilehteen nykyistä enemmän poikkitieteellisyyttä, mitä se sitten käytännössä merkinneekään. Kun vanhenee, oppii yhä enemmän kunnioittamaan kaikkea tietämistä ja osaamista. Lääketiede antaa yhden ikkunan tarkastella ihmisenä olemista. Vaikka tieteenalamme on ollut kiistatta menestyksekäs sairauksien hoidossa, sen rajallisuus on kuitenkin aina muistettava. Hedelmällistä ajattelu- ja tutkimustyötä tehdään myös lääketieteen ulkopuolella. Tästä ei liene kenelläkään epäilyksiä. Toisaalta myös lääkäri voi kasvaa melkoisiin tautioppikirjoja laajempiin henkisiin mittoihin, aivan arjen työssä.

Ranan Rimónille

Tulkitsin alkuperäisen kirjeesi oleellisimmaksi asiaksi huolestumisesi Lääkärilehden artikkelien yleisestä laadusta. Siihen kysymykseen vastasin mielestäni tyhjentävästi. Sen sijaan en pidä tarkoituksenmukaisena jatkaa julkista keskustelua yksittäisen artikkelin hyväksymismenettelystä. Jos julkaistussa artikkelissa on puutteita, niitä lukija toki voi ja tuleekin kommentoida. Vastaajaksi on silloin ensisijaisesti haastettava artikkelin kirjoittaja, jolla on hallussaan kirjoituksensa substanssi.

Viive vai viipe?

Lehtikirjoittelussa on viime aikoina ryhdytty käyttämään viipe-termiä perinteisen viive-termin sijasta. Joku peruste tälle menettelytavalle lienee, vaikkei kukaan sitä julkisuudessa ole tietääkseni vaivautunut selittämään. Asian uutuutta ja outoutta kuvastaa se, että Hirvosen ym. sydäninfarktin liuotushoitoa käsittelevän artikkelin (Suom Lääkäril 1994;49:419-423) otsikossa mainittiin viipe, mutta itse tekstiosassa kumpaakin termiä käytettiin sekaisin. Tällaiseen suohon joudutaan helposti, kun vakiintuneita asioita lähdetään muuttelemaan.

Miksi ALS-potilaan hoito kangertelee?

Manu Neuvonen kirjoitti Suo- men Lääkärilehdessä (SLL 1993; 48:3647-3648) amyotrofista lateraaliskleroosia (ALS) sairastavan potilaan ongelmista. Samassa SLL:n numerossa oli useita terveydenhuoltojärjestelmien muutoksia koskevia artikkeleita. Haluaisin tukea Manu Neuvosen näkemyksiä ALS-potilaan lähiomaisen näkökulmasta. Samalla haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmää saneerattaessa pitäisi turvata ALS:n kaltaisten harvinaisten sairauksien tutkimus- ja hoitomahdollisuudet. En usko, että tämä tapahtuu automaattisesti hajautetussa ja markkinavetoisessa järjestelmässä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030