• Hedelmällisyys hoidetun sisäsynnytintulehduksen jälkeen

    Sisäsynnytintulehduksen jälkeistä hedelmällisyyttä tutkittiin 39 naisella, joiden akuutti tulehdus oli aikanaan todettu vatsaontelon tähystyksen, kohdun limakalvonäytteen ja kattavien mikrobinäytteiden avulla. Chlamydia trachomatis ja gonokokki olivat aiheuttaneet lähes puolet tulehduksista. Kaikki potilaat olivat saaneet kahden viikon mittaisen doksisykliini-metronidatsolilääkityksen. Seuranta-aikana, joka oli keskimäärin 6,5 vuotta, naisista 25 tuli raskaaksi. Lopuista kahdelletoista raskaus ei ollut enää ajankohtainen tai he käyttivät ehkäisyä. Kaksi potilasta oli ollut lapsettomuustutkimuksissa, mutta kummassakaan tapauksessa lapsettomuuden syynä ei ollut munanjohtimen vaurio. Potilaiden yhteensä 42 raskaudesta 57 % päättyi synnytykseen. Vain yksi raskaus oli kohdunulkoinen. Sisäsynnytintulehdus ei siis aina heikennä hedelmällisyyttä, jos se hoidetaan tehokkaasti. Doksisykliinin ja metronidatsolin yhdistelmä on edelleen käypä mikrobilääkitys sisäsynnytintulehduksen hoidossa.

    Maarit Leinonen, Ari Miettinen, Pentti K. Heinonen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.10.1997 ‐ 30/1997 ‐ Kommentteja

  • Työperäiset hengitystieallergiat Suomessa 1986-1991

    Ammattiastman, ammattinuhan ja työperäisen allergisen alveoliitin ilmaantuvuutta ja ammattikohtaisia vaarasuhteita 1986-91 selvitettiin 25-64-vuotiaasta palkansaaja- ja maatalousyrittäjäväestöstä koostuvasta aineistosta. Ammattiastman vuotuinen ilmaantuvuus oli 14, ammattinuhan 8 ja alveoliitin 10 tapausta/100 000. Ammattiastman vaara oli suurin leipomotyössä, maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä useissa ammateissa, joissa työntekijät altistuvat muovikemikaaleille. Ammattinuhan vaara oli suurin turkkureilla, joskin tapauksia oli vain viisi, mutta vaarasuhde oli suurentunut myös leipomotyössä, sähkö- ja teleteknisten tuotteiden kokoojilla sekä maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa. Työperäisen allergisen alveoliitin vaara oli suurin maanviljelyssä ja kotieläinten hoidossa sekä graafisen alan ammateissa.

    Helena Keskinen, Jouni Toikkanen, Pertti Mutanen, Rami Martikainen, Antti Karjalainen, Maija Hytönen, Henrik Nordman

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.10.1997 ‐ 30/1997 ‐ Kommentteja

  • Tunneloitava keskuslaskimokatetri hemodialyysin veritienä

    Riittävä verenvirtaus saavutetaan hemodialyysihoidossa tavallisesti arteriovenoosisen fistelin tai keinosuonista tehdyn siirteen avulla. Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan tai pysyvän veritien toimintahäiriön yhteydessä käytetään vena subclaviaan tai vena jugularikseen asennettua keskuslaskimokatetria. Keskuslaskimokatetreihin liittyviä ongelmia, varsinkin infektioita, on pyritty vähentämään kehittämällä ihon alle tunneloitavia katetrimalleja, jotka on aluksi otettu käyttöön pitkäaikaisessa laskimoruokinnassa ja solunsaalpaajahoidossa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tunneloitavia keskuslaskimokatetreja on käytetty hemodialyysihoidossa vuodesta 1991. Viiden vuoden kokemukset puoltavat tätä käytäntöä silloin, kun toimivaa pysyvää veritietä ei voida rakentaa.

    Marja Miettinen, Hannu Kokki, Erkki Lampainen, Risto Ikäheimo

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.11.1997 ‐ 31/1997 ‐ Kommentteja

  • Turun keski-ikäisen väestön sairastuvuus ja kuolleisuus sydäninfarktiin vuosina 1972-1992

    Sepelvaltimotautikohtaukset ja niiden aiheuttamat kuolemantapaukset vähenivät 70- ja 80-luvuilla Turun keski-ikäisessä väestössä, kuten koko Suomessa ja muissa WHO:n MONICA-tutkimuksen väestöissä. Sydäninfarktin ilmaantuvuus pieneni Turussa miehillä 55 % ja naisilla 62 %, miesten sydäninfarktikuolleisuus 66 % ja naisten 81 %.

    Pirjo Immonen-Räihä, Matti Arstila, Jaakko Tuomilehto, Anu Mononen, Tapio Vuorenmaa, Jorma Torppa, Ilmo Parvinen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.11.1997 ‐ 31/1997 ‐ Kommentteja

  • Allergiaa paratertiäärisestä butyylikatekolista (PTBC)

    Paratertiääristä butyylikatekolia (PTBC) käytetään mm. kumi-, maali- ja polttoaineteollisuudessa. Allergeenina se on harvinainen. Vuosina 1974-95 Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikassa tutkittiin kahdeksan potilasta, jotka olivat herkistyneet PTBC:lle. Heistä vain kaksi altistui työssään PTBC:lle. Heillä todettiin lappukokeissa allergiset reaktiot myös paratertiääriselle butyylifenoliformaldehydihartsille ja paratertiääriselle butyylifenolille. Neljä potilaista herkistyi PTBC:lle lapputestin seurauksena. PTBC osoittautui melko voimakkaaksi aktiiviherkistymisen aiheuttajaksi. Tämän vuoksi Työterveyslaitoksessa käytettävän lapputestiaineen PTBC-pitoisuutta on vähennetty 1 %:sta 0,25 %:iin. Aktiiviherkistymisvaaran vähentämiseksi PTBC:n lapputestauksissa suositellaan yleisesti käytettäväksi aiempaa pienempää testiainepitoisuutta.

    Minna Kostiainen, Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Lasse Kanerva

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.11.1997 ‐ 31/1997 ‐ Kommentteja

  • Uuden polven D-dimeeritutkimukset syvän laskimotukoksen diagnostiikassa

    Syvän laskimotukoksen toteaminen on monella tapaa ongelmallista: kliininen diagnoosi on epäluotettava eikä tavanomaisista laboratoriokokeista ole apua (1). Potilaan hoidosta sekä hoitamatta jättämisestä voi aiheutua henkeä uhkaavia komplikaatioita. Laskimokuvaus on työläs ja kallis, ja siitäkin voi aiheutua komplikaatioita. Kaikututkimuksessa jää merkittävä osa säären alueen tukoksista havaitsematta (2,3).

    Auvo Rauhala, Pia Kivelä, Mari-Anne Vaittinen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.11.1997 ‐ 32/1997 ‐ Kommentteja

  • Jäänhoitokoneen aiheuttama altistuminen ilman epäpuhtauksille Helsingin jäähallissa

    Jääkiekko-ottelun aikana Helsingin jäähallissa mitatut ilman hiilimonoksidi-, typpidioksidi- ja hiilivetypitoisuudet olivat selvästi suurentuneet. Jäänhoitokoneen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet olivat jopa suuremmat kuin ruuhkaisimmilla Helsingin kaduilla. Kolmen katsojan ja kolmen pelaajan hiilimonoksidialtistusta seurattiin ennen ottelua ja sen jälkeen otetuista verinäytteistä. Jääkiekko-ottelun aikana veren karboksihemoglobiinipitoisuus kaksinkertaistui, mikä vastaa sen pitoisuutta tupakoivilla henkilöillä. Yhdellä kuudesta tutkitusta havaittiin vähäinen veren bentseenipitoisuuden suureneminen.

    Antti Pönkä, Ismo Syvähuoko, Risto Kostiainen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.11.1997 ‐ 32/1997 ‐ Kommentteja

  • Miten Turussa hoidetut kolmos- ja nelosraskaudet eroavat kaksosraskauksista?

    Tutkimuksessa seurattiin TYKS:ssa vuosina 1988-93 hoidettujen kolmos- ja nelosraskauksien sujumista ja syntyneiden lasten selviytymistä verrattuna kaksosraskauksiin. Usein hedelmättömyyshoidon tuloksena alkaneissa kolmosraskauksissa oli selvästi suurempi ennenaikaisen synnytyksen insidenssi kuin verrokkiryhmässä. Kolmosten paino ja pituus olivat merkittävästi pienemmät kuin verrokeilla ja lääketieteellistä hoitoa vaativia ongelmia esiintyi selvästi enemmän. Vastasyntyneet kolmoset lähetettiin keskolaan yleisemmin ja sairaalahoitojakso oli pidempi kuin kaksosilla. Perinataalikuolleisuus ei tämän tutkimuksen perusteella ollut kuitenkaan lisääntynyt.

    Anu Paloniemi, Harri Polvi, Ulla Ekblad

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.11.1997 ‐ 33/1997 ‐ Kommentteja

  • Rinomanometrian viitearvot - onko niitä?

    Nenän tukkoisuuden mittaamiseen käytetään monissa korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä rinomanometria. Erimerkkisiä koneita markkinoidaan aktiivisesti ja niitä hankitaan yhä useampiin keskuksiin. Koska rinomanometrien mukana ei tule virtausvastusten viitearvoja, on syytä kysyä, ovatko tulokset vertailukelpoiset eri merkkisissä koneissa vai poikkeavatko ne toisistaan merkittävästi. Tätä selvitettiin HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa kahden eri valmistajan rinomanometrien tuloksia vertailemalla. Samaa yksikköä olevat arvot poikkesivat merkittävästi toisistaan, vaikka mitattiin samoja henkilöitä samassa istunnossa. Tulos osoittaa, että rinomanometria käytettäessä on saatuja mittausarvoja tarkasteltava suhteessa laitekohtaisiin viitearvoihin.

    Seija Vento, Markku Simola, Henrik Malmberg

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.12.1997 ‐ 34/1997 ‐ Kommentteja

  • Työterveyslaitoksessa vuonna 1995 tutkitut vesivauriotyöpaikkojen työntekijät

    Kosteusvauriohomeiden aiheuttama ammattitauti todettiin 21:ltä Työterveyslaitoksessa tutkituista 142:sta vesivauriotyöpaikan työntekijästä. Kaikilla tutkimuksiin lähetetyillä työperäisen sairauden epäily kuitenkin oli oireiden ja altistumisen perusteella aiheellinen. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden ja sairauksien syntymekanismeista tiedetään toistaiseksi vähän. Valtaosa oireista näyttää olevan epäspesifisiä. IgE-välitteistä allergiaa niiden taustalta todetaan käytettävissä olevilla tutkimuksilla aniharvoin.

    Aarne Laakkonen, Helena Keskinen, Henrik Nordman, Helena Nousiainen, Maija Hytönen, Brita Grenquist-Nordén, Matti Tuppurainen, Outi Tupasela

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.12.1997 ‐ 34/1997 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.