• 10.2.1992 Kollegat kansissa - lääkärimatrikkeli uudistuu

    Lääkärien määrä Suomessa on ylittänyt 15 000 rajan. Lääkäriliiton jäsenmäärän lisäys on ollut yli 500 vuosittain. Samalla ammattikunta on muuttunut keski-iältään nuoremmaksi ja naislääkärien osuus on jatkuvasti kasvanut. Lääkärien koulutustaustat ja virkatehtävät ovat entisestään monipuolistuneet. Erityispiirteenä on viime vuosina ollut ulkomailta muuttaneiden lääkärien määrän nopea kasvu.

    Osmo Pammo

    Pääkirjoitus ‐ 1.5.1992 ‐ 13/1992 ‐ Kommentteja

  • Julkaisemisen lupajärjestelyt

    Lääkärilehden lähinumeroissa on julkaistu muutama artikkeli, joiden ensimmäisellä sivulla on maininta tutkimuksen aiemmasta julkaisemisesta kansainvälisissä lehdissä. Tällainen uudelleenjulkaiseminen on poikkeuksellista - eiväthän lehdet yleensäkään vanhoja juttuja halua - mutta määrätyin edellytyksin se on mahdollista. Lääkärilehdessä käytännössä tärkein peruste uudelleenjulkaisemiselle on merkittävien tietojen välittäminen pienelle kieliryhmällemme, jossa kaikilla ei ole aikaa eikä mahdollisuuttakaan seurata säännöllisesti ulkomaisia ammattilehtiä.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.2.1992 Arvo Ylpön elämäntyö

    Poikkeuksellisen korkean iän saavuttanut arkkiatrimme Arvo Ylppö kuoli 28. tammikuuta 1992. Jokainen meistä on tuntenut paitsi surua, varmasti myös kunnioittavan liikahduksen sielun syvimmissä tunnoissa suuren suomalaisen ihmisen ja lääkärin elämän päätyttyä. Tämän lehden ilmestyessä Arvo Ylppö on haudattu tahtonsa mukaisesti hiljaisuudessa.

    Markku Äärimaa Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 20.3.1992 ‐ 9/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.2.1992 Opiskelijaterveydenhuolto tänään - perusta huomiselle

    Opiskelu on työtä. Täyspäiväistä aherrusta. Sillä on oma terveydenhuolto, jonka tehtävänä on nuoren työkyvyn ylläpito, mutta myös elämänpituisen terveyskäyttäytymisen pohjan rakentaminen. Viimekesäisen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kongressin esitykset antavat kuvaa yli 100 000 suomalaisen korkeakouluopiskelijan terveydenhuollosta, sen 60-vuotis- juhlavuonna.

    Juhani Peräsalo

    Pääkirjoitus ‐ 20.2.1992 ‐ 6/1992 ‐ Kommentteja

  • 1.3.1992 Omalääkärijärjestelmä laajenee

    Entinen lääkintöhallituksen pääjohtaja Erkki Kivalo otti vuonna 1978 eräässä puheessaan tavoitteeksi perhelääkärijärjestelmän palauttamisen maahamme. Kivalon perhelääkäri-idean peruselementit, eli lääkäri-potilassuhteen pitkäaikaisuus, lääkärinavun viivytyksetön saaminen ja lääkärin henkilökohtainen vastuu niin potilaastaan kuin työnsä järjestämisestä, eivät ole ajan myötä juurikaan muuttuneet. Näin tuskin olisi voinut tapahtuakaan, sillä niiden on aina tiedetty olevan osa ihmisten tarpeita ja hyvin toimivaa lääkärin työtä. Käytännön toimintamallista eli väestövastuisesta peruspalvelujen tuottamisesta on päästy yleiseen yhteisymmärrykseen vasta nyt, lähes 15 vuotta Kivalon puheen jälkeen.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 1.3.1992 ‐ 7/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.3.1992 Kotiapulaiset takaisin

    Ranskalaiset veronmaksajat voivat tämän vuoden alusta lukien jälleen vähentää verotettavista tuloistaan jopa puolet kotiapulaisen, autonkuljettajan tai kokin palkkakustannuksista. Edith Cressonin johtama hallitus arvioi, että yksityiset ihmiset voisivat tällä tavoin työllistää 100 000-150 000 muutoin työtöntä ihmistä. Samalla voitaisiin vähentää pimeän työvoiman käyttöä. Arvioitiin, että tuhannet varsinkin ulkomaalaiset ovat viranomaisten tietämättä kyseisenlaisissa töissä. Tällaisen henkilökunnan palkkataso Ranskassa vastaa 4 000-5 000 markkaa kuussa.

    Markku Äärimaa

    Pääkirjoitus ‐ 10.3.1992 ‐ 8/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.3.1992 Hypotyreoosin valtakunnallista seulontaa jatkettava

    Synnynnäinen hypotyreoosi voi aiheuttaa vaikean kehitysvammaisuuden, mutta varhain aloitettu tyroksiinihoito turvaa normaalin kehityksen. Pian 12 vuoden ajan onkin Suomessa kaikki vastasyntyneet, noin 700 000, seulottu hypotyreoosin toteamiseksi (1). Seulonta käynnistettiin lääkintöhallituksen ohjekirjeellä. Napaverestä lähetetään heti syntymän jälkeen näyte Kansanterveyslaitokseen, jossa määritetään seerumin tyrotropiinipitoisuus ja rajatapauksissa myös tyroksiinipitoisuus. Jos tulos on poikkeava tai epäilyttävä, siitä annetaan hälytys synnytyslaitokseen. Tällöin lapsesta otetaan kiireesti tarkistusnäyte, ja samalla aloitetaan tyroksiinikorvaushoito. Näytteen tuloksen mukaisesti lääkitys joko jatkuu tai se lopetetaan kolmen viikon iässä.

    Jaakko Perheentupa Jussi Huttunen

    Pääkirjoitus ‐ 10.3.1992 ‐ 8/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.3.1992 Kun tuote aiheuttaa syövän...

    Elintarvike-, kuluttajansuoja-, tuoteturvallisuus- ja tuotevastuulaki velvoittavat elinkeinonharjoittajaa kertomaan kuluttajille tuotteen vaikutuksista. Tupakkayhtiöiden ei kuitenkaan tarvitse kertoa savukkeiden vaarallisuudesta mitään kuluttajalle. Tätä mieltä oli Helsingin raastuvanoikeus, joka antoi 6.2.92 päätöksensä tupakkaoikeudenkäynnissä.

    Matti Rimpelä

    Pääkirjoitus ‐ 20.3.1992 ‐ 9/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.3.1992 Vanhustenhuolto kokonaan terveyskeskusten vastuulle?

    Vanhusten pitkäaikaishoito edellyttää hyvin toimivaa hoidon porrastusta. Porrastuksen toimimattomuuden seurauksena vanhusta hoidetaan tarkoitustaan vastaamattomalla hoitopaikalla, joka useimmiten tarkoittaa tarpeeseen nähden liian sairaalamaista ja samalla liian kallista hoitoa. Ongelma ei ole uusi, mutta vasta aivan viime aikoina siitä on keskusteltu julkisuudessa tavalla, joka voi ennakoida käytännön muutosten aikaansaamista.

    Paavo Romppanen

    Pääkirjoitus ‐ 20.3.1992 ‐ 9/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.3.1992 Reseptien kirjoittamisessa edelleen puutteita

    Epäselvästi kirjoitetuista resepteistä on kirjoitettu hiljakkoin tässä lehdessä. Apteekkeihin toimitetuista lääkemääräyksistä noin yksi prosentti on siinä määrin epäselvällä käsiallalla kirjoitettu, että lääketurvallisuuden voidaan katsoa vaarantuneen. Epäselvästi kirjoitettu resepti aiheuttaa turhaa vaivaa potilaille ja työtä apteekeille.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 20.3.1992 ‐ 9/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.