2815 osumaa

Var Paavo Nurmi dopad?

Inte nog med att svenskarna var mycket aktiva när det gällde att få Paavo Nurmi förklarad professionell, så att han inte kunde tävla i de Olympiska spelen 1932, utan den 13 december 1990 påstod Dagens Nyheter att Paavo Nurmi under sin aktiva karriär var dopad med testosteron. Först i februari 1991 fick jag tag på DN:s artikel och skrev ett genmäle, men detta blev aldrig publicerat. För att inte detta inlägg skall gå förlorat för eftervärlden ber jag att få publicera den opublicerade texten i Finlands Läkartidning som ett inlägg i den ständigt fortgående dopingdebatten.

Lapsuus ja nuoruus eivät ole sama asia

Kollega Jorma Piha perustelee kirjoituksessaan Suomen Lääkärilehdessä (35/93) väitettään siitä, että lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria olisivat yksi ja sama kliininen erikoisala. Tästä perusväittämästään hän edelleen esittää nuorisopsykiatrian suppean erikoisalan integroimista osaksi lastenpsykiatriaa. Hänen perustelunsa ovat kaikki puhtaan hallinnollisia - ja sellaisenaankin virheellisiä - eivätkä ne perustu kliinisiin tai teoreettisiin näkökohtiin.

Oikaisu

Professori Kai J.E. Krohn on Suomen Lääkärilehdessä (36/93) käsitellyt mielenkiintoisella ja ansiokkaalla tavalla lääkärikoulutuksen järjestämistä tilanteessa, jossa ainakin tilapäisesti näyttäisi olevan koulutuksen ylitarjontaa. Kirjoituksensa tueksi hän on koonnut taulukon lääketieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen kustannuksista Suomessa vuonna 1992. Taulukko sisältää myös Työterveyslaitosta koskevaa tietoa, joka on kuitenkin otsikon mukaiseen käyttöön nähden virheellistä.

Vastine edelliseen

Kiitän professori Jorma Rantasta hänen korjauksistaan lääketieteen tutkimusta ja koulutusta koskevaan puheenvuorooni. Itse asiassa olin saanut Työterveyslaitosta koskevat budjettiluvut Rantasen ehdottamalla tavalla, eli soittamalla talousasioista vastaavalle henkilölle. Ilmeisesti en ollut osannut asettaa kysymystäni oikein. Professori Rantasen antama tieto osoittaa nyt, että Työterveyslaitos käyttää tutkimukseen n. 50 prosenttia kokonaisbudjetistaan. Tämä luku on itse asiassa lähellä lääketieteellisten tiedekuntien arvioitua 55 prosentin panosta tutkimukseen (45 prosenttia arvioidaan kuluvan opetukseen).

Vitamiinit ja kriittinen ajattelu

Olli J. Heinosen (edellä) ja Mikael Fogelholmin (1) kommentit sivuuttavat varsinaisen kritiikkimme (2). Heinonen tarkastelee pelkästään karnitiinimetaboliaa, mikä ei ollut kovin keskeinen aihe kirjoituksessamme. Jo kauan sitten on osoitettu, että C-vitamiinin puutoksen aiheuttamat oireet johtuvat paljolti kollageenin valmistuksen häiriöistä (3,4). Emme kuitenkaan usko, että muutokset kollageenisynteesissä on uskottavin tapa selittää C-vitamiinipuutokseen liittyvä väsymys ja alentunut suorituskyky. Ajatus, että C-vitamiinin puutos heikentää suorituskykyä juuri karnitiinisynteesin kautta, ei silti ole meidän, ja viittasimmekin asian yhteydessä Elwyn Hughesin katsaus-artikkeliin (5). Kollageenisynteesin muutokset ja karnitiinisynteesin hidastuminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Karnitiinilisä pidentää keripukkia potevien marsujen elinikää, mikä viittaa siihen että keripukin oireet voivat osaksi johtua alentuneesta karnitiinin tuotosta (6).

Vakavan masennustilan hoito vaikeutuu

Depression tunnistaminen ja hoito on viime aikoina kehittynyt huomattavasti. Aikaisemmin vakavan masennustilan hoito oli usein ongelmallista. Tauti jäi tunnistamatta ja samalla hoitamatta, tai hoito saattoi monesta eri syystä jäädä liian lyhyeksi. Lääkehoitoon suhtauduttiin usein kielteisesti, sillä sivuvaikutukset saattoivat olla hankalia tai ei ymmärretty riittävän pitkän hoidon tarpeellisuutta ja samalla uudelleen sairastumisen huomattavaa riskiä.

Vastine edelliseen

Atoopikolla on taipumus reagoida tuottamalla poikkeavasti IgE vasta-aineita tavanomaisia elinympäristön allergeenejä vastaan. Tämä ilmenee esimerkiksi positiivisina RAST- tai ihon pistokoetuloksina. Allergialla puolestaan tarkoitetaan sellaista immunologista reaktiota, esimerkiksi atooppista, joka ilmenee myös kliinisinä oireina elimistössä (1). Kun ruoka-altistukset tehdään käyttäen lumetoistettua kaksoissokkotekniikkaa, niin atoopikkojen positiivisista ihon pistokokeista vain 56 % osoittautuu kliinisiksi allergioiksi (2). Oman kokemuksen mukaan maitoallergisiksi epäillyistä atoopikkolapsista 58 %:lla todetaan positiivinen ihon pistokoe lumetoistetun kaksoissokon maitoaltistuksen ollessa negatiivinen (E. Isolauri ja K. Turjanmaa, julkaisematon havainto). Positiivinen ihon pistokoe todettiin 61 %:lla lapsista, joilla oli kliininen maitoallergia: maidolle allergiset ja ei-allergiset lapset eivät siis erottuneet toisistaan ihon pistokokeiden perusteella.

IgE-välitteisen lehmänmaitoallergian diagnosoimisesta

Suomen Lääkärilehden numerossa 29/93 "Ravinto ja lääketiede" -palstalla käsiteltiin aihetta "Ruoka-allergian hoito lapsilla" (1). Artikkelissa paneuduttiin pääosin lasten lehmänmaitoallergiaan ja kirjoittajat toteavat, että "Keskeisten ruokien suhteen diagnoosin tulee aina perustua huolelliseen välttämis-altistuskokeeseen. Tällöin epäilty ruoka jätetään täysin pois ruokavaliosta 2-3 viikon ajaksi, minkä jälkeen potilas altistetaan epäillylle aineelle aloittaen pienistä annoksista".

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030