3460 osumaa

Ulkusperforaation esiintyvyys ja hoitotulokset: selvitys OYKS:n kirurgian klinikan potilaista

Ulkusperforaatio on äkillinen maha-suolikanavan katastrofi, jonka leikkaushoidosta on ratkaisu tehtävä nopeasti. Tavallisesti perforaation päällimmäinen oire on voimakas äkillinen parietaalinen kipu, joka muuttuu peritoniitin kehittyessä jatkuvammaksi ja terävämmäksi ja leviää ylävatsalta koko vatsaan. Kolmella neljäsosalla potilaista voidaan todeta kliiniset peritoniitin oireet sekä ilmaa vapaassa vatsaontelossa perforaation merkkinä. Ulkusperforaation hoito on lähes aina leikkaus, ja nopean diagnosoinnin ja tehokkaan hoidon myötä ennuste on varsin hyvä.

Jyrki Mäkelä Tuula Jokiniemi Seppo Laitinen

Varjoainekuvaus ja sytologinen tutkimus maitotiehyen vuodon syyn selvittelyssä

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkittiin 149 potilasta maitotiehyen varjoainekuvauksella yhdestä tai useammasta maitotiehyestä tulevan vuodon syyn selvittämiseksi. Heistä kuudelta löytyi karsinooma ja yhdeksältä tiehyensisäinen papillooma. Papillomatoosi, fibrokystinen tauti, duktektasia, fibroosi, fibroadenooma tai tulehdus todettiin eritteen syyksi 34 potilaalla.

Ari Karttunen Jukka Merikanto Matti Kallioinen Heikki Kiviniemi

Tunnistatko depression?

Depressio on yksi yleisimmistä psyykkisistä sairauksista. Hoitamattomana se aiheuttaa paljon tarpeetonta kärsimystä: ihmisen psykososiaalinen taso heikkenee, hänelle koituu taloudellisia menetyksiä, hän sairastuu ruumiillisesti ja kuihtuu, ja varsinkin vanhukset tarvitsevat usein laitoshoitoa depression vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan valtaosa masennuksesta kärsivistä potilaista hoidetaan nykyisin väärin - tai heitä ei hoideta lainkaan. Suurin ongelma hoidossa on se, etteivät terveyskeskusten yleislääkärit tunnista depressiota, vaan lääkitsevät niitä oireita, joita potilas valittaa. Esimerkiksi unettomuutta ja väsymystä valittava potilas saa helposti unilääkereseptin ja näiden lääkkeiden käytöstä voi tulla jatkuva hoito ilman, että perussairaus välttämättä yhtään paranee.

Teuvo Koskinen

Röntgentutkimusten säteilyannokset ja kuvan laatu EY-suositusten mukaisiksi

Euroopan yhdentyminen on tuonut tarpeen röntgentutkimusten teknisestä vertailemisesta ja yhdenmukaistamisesta. Ensimmäiset EY-suositukset on tässä mielessä annettu. Vuoden 1992 alussa voimaan tuleva uusi säteilylaki edellyttää laadunvalvonnan järjestämistä lääketieteellisten röntgentutkimuslaitteiden ja -välineiden toimintakunnon varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Potilaiden saamien säteilyannosten mittaukset ja kuvan laadun arviointi sekä vertailu EY-suosituksiin paljastavat, ovatko röntgentutkimuksista aiheutuvat säteilyannokset tarpeettoman suuret tai onko kuvan laatu tavanomaista huonompi.

Ritva Havukainen

Talvimasennuksen kirkasvalohoito

Talvisin toistuvan masennustilan, talvimasennuksen, oireet alkavat yleensä lokakuussa, voimistuvat muutamien viikkojen ajan ja hellittävät keväällä. Talvimasennuksen oireet ovat samankaltaisia kuin vakavan masennustilan oireet yleensäkin, mutta lisäksi potilaat esimerkiksi nukkuvat tavallista enemmän, ja heidän ruokahalunsa kasvaa. Talvimasennuksesta kärsiviä potilaita on alettu hoitaa kirkkaalla valolla. Sen depressiota lievittävää vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta hoito on otettu käyttöön monissa maissa.

Timo Partonen

Kokemuksia lääkkeiden ihonalaisesta kestoinfuusiosta syöpäsairauden loppuvaiheessa

Tutkimuksessa tarkasteltiin retrospektiivisesti lääkkeiden annostelua ihonalaisen kestoinfuusion avulla helsinkiläisessä saattohoitoyksikössä, Terhokodissa. Vuosien 1989-1990 aikana tätä tekniikkaa käytettiin kivun, pahoinvoinnin ja oksentelun, limanerityksen sekä psyykkisen ahdistuksen lääkehoidossa 194 potilaalle, eli 73 %:lle Terhokodissa kuolleista syöpäpotilaista. Yleisimmin kestoinfuusiolla annettiin morfiinia ja oksikonia, ja näiden vuorokausiannokset vaihtelivat välillä 10-1300 mg. Opioidien lisäksi suurin osa potilaista sai samassa infuusiossa anksiolyyttejä, antiemeettejä ja antikolinergejä. Kokemusten mukaan kestoinfuusiohoito on ollut tehokasta, turvallista ja helposti toteutettavissa.

Reino Pöyhiä

Clostridium difficile -infektioiden diagnostiikka - menetelmät ja niiden luotettavuus

Yleisesti käytössä oleva latex-agglutinaatiotesti osoittautui epäluotettavaksi geriatrisen osaston Clostridium difficile -epidemiaa tutkittaessa. Se antoi runsaasti vääriä positiivisia tuloksia. Testin spesifisyys oli ainoastaan 23 %, kun tuloksia verrattiin C. difficilen tuottaman sytotoksiinin mittaukseen soluviljelytekniikalla. Kirjallisuudessa on aiemmin esitetty latex-testin spesifisyydeksi jopa 85-98 %. Väärien positiivisten latex-agglutinaatiotulosten löytämiseksi kirjoittajat suosittelevat sairaaloille testien seurantaa kudosviljelytekniikalla tehtyjen sytotoksiinimääritysten avulla.

Ismo Räihä Pentti Huovinen Risto Vuento Erkki Eerola Aapo Lehtonen

Aivohalvauksen jälkeisen depression kliininen diagnostiikka

Useiden tutkimusten mukaan aivohalvauksen jälkeisistä psyykkisistä ongelmista yleisin on depressio. Retrospektiivisessa tutkimuksessa Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista 246 aivohalvauspotilaasta 26 %:lla todettiin olevan depression oireita osastolta kotiutettaessa. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden aikaisemmat sairaudet, sosiodemografinen tilanne, vaurion aiheuttamien toimintapuutosten määrä eikä iskeemisen aivovaurion paikka. Depressiivisten potilaiden hoitojakso oli merkittävästi pitempi kuin muiden potilaiden, joten aivohalvauksen jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Heimo Viinamäki Keijo Koivisto Paavo Riekkinen

Elohopea allergeenina ja ympäristömyrkkynä

Hammasamalgaamikiistojen vuoksi elohopea on viime vuosina ollut runsaasti esillä tiedotusvälineissä. Elohopea on raskasmetalli, jota käytetään esimerkiksi teollisuudessa, mittareissa, kasvinsuojeluaineissa ja hammasamalgaamissa. Elohopea on suurina pitoisuuksina hyvin myrkyllinen aine. Pienten elohopeamäärien vaikutuksista ihmisen terveyteen ei tiedetä paljon, mutta elohopea saattaa aiheuttaa muutoksia elimistön immuunijärjestelmässä, kuten allergisoitumista. Epäorgaaninen ja orgaaninen elohopea ovat eräissä maissa yleisimpiä allergeenejä, mutta Suomessa ne ovat melko harvinaisia. Amalgaamiallergia ja työperäiset elohopea-allergiat ovat hyvin harvinaisia. Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautipoliklinikan potilaista 1974-90 ainoastaan kahdella potilaalla todettiin olevan elohopea-allergia. Näiden potilaiden herkistyminen liittyi työhön. Kolmas, Allergiasairaalassa tutkittu esimerkkipotilas sai suun limakalvomuutoksia amalgaamipaikoista.

Mirja Komulainen Lasse Kanerva Martti Tuomiranta Tuula Estlander Riitta Jolanki Lars Förström

Syöpymävamma lapselle väärin tehdystä tärykalvon puudutuksesta

Tärykalvon puudutteisiin sisältyvä fenoli on voimakkaasti syövyttävä aine, ja puudutus pelkällä 90-prosenttisella fenolilla vaatii lääkäriltä melko suurta taitoa. Lääkärikoulutuksessa sekä päivystysvastaanotoilla tulisi huolehtia siitä, että kokematonkin lääkäri osaa äkillisten välikorvantulehdusten hoidossa oikean puudutustekniikan. Turvallisin ja helppokäyttöisin puudute tärykalvopiston yhteydessä on lidokaiinia ja prilokaiinia sisältävä voide.

Jukka Luotonen Heikki Löppönen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030