• 1.4.1992 Sairaalalääkärien lisätyöstä solmittu virkaehtosopimus

    Solmittaessa virkaehtosopimusta 1.3.1990- 29.2.1992 väliselle ajalle asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotukset sairaalalääkärien sairaalassa suorittaman lisätyön korvausperusteista. Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteinen työryhmä sai työnsä päätökseen helmikuussa 1992.

    Björn Eklund Mikko Kangas

    Pääkirjoitus ‐ 1.4.1992 ‐ 10/1992 ‐ Kommentteja

  • 1.4.1992 Perimään puuttumisen etiikka

    Molekyyligenetiikan nopea kehitys on antanut uusia, tehokkaita työkaluja ihmisen perimän tutkimiseen. Yhdessä koeputkihedelmöityksen edistymisen kanssa se on tehnyt mahdolliseksi myös perimään vaikuttamisen, ei ainoastaan karsivassa vaan myös luovassa mielessä.

    Reijo Norio

    Pääkirjoitus ‐ 1.4.1992 ‐ 10/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.4.1992 Elintensiirrot ovat kalliita, mutta kannattavia

    Lääketieteen kehittyessä on yhä useampiin, aikaisemmin toivottomiin tauteihin kehitetty hyviä hoitomenetelmiä, jotka kuitenkin vaativat usein runsaasti voimavaroja ja ovat kalliita. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita elinten- siirrot, jotka kehittyivät 1980-luvulla nopeasti. Tulokset paranivat lähinnä immunosuppressiivisen hoidon kehittymisen ansiosta, ja hoidon piiriin voitiin ottaa uusia, aikaisemmin toivottomia tautitiloja ja potilaita. Elintensiirtoja on usein kritisoitu siitä, että ne ovat kalliita ja hyödyttävät vain suhteellisen harvoja. Kalliita ne ovatkin, mutta niiden kustannus-hyötysuhdetta on tarkasteltava vertaamalla kustannuksia vaihtoehtoisten hoitojen hintaan. Aivan tarkkoja vertailuja on ainakin toistaiseksi mahdotonta meillä tehdä, koska sairaaloiden kustannuslaskenta on vielä varsin kehittymätöntä.

    Juhani Ahonen

    Pääkirjoitus ‐ 10.4.1992 ‐ 11/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.4.1992 Kliinisen virologian tutkimusmenetelmät täsmentyvät

    Kliininen virologia on nykyisin oleellinen osa lääketieteellistä diagnostiikkaa. Monet pelätyt taudit on saatu hallintaan, kun niiden syy on löytynyt johdonmukaisella virologisella tutkimuksella. Virustaudit tuovat koko ajan myös uusia haasteita. Siksi virologian tutkimusmenetelmien kehittyminen on tärkeää, ja uusia mahdollisuuksia onkin näköpiirissä.

    Antti Vaheri Marjaleena Koskiniemi

    Pääkirjoitus ‐ 10.4.1992 ‐ 11/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.4.1992 Sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyn keinot arvioitava uudelleen

    Suomessa 1970-luvulla tehdyn ns. johtajatutkimuksen myöhäisseurannan tulokset ovat hämmentäneet perusteellisesti käsityksiä sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisystä. Vaikka tunnettuja riskitekijöitä saatiin hoitoryhmässä merkittävästi vähennetyksi, sekä kokonaiskuolleisuus että kuolleisuus sydäntauteihin olivat merkittävästi suuremmat kuin verrokkiryhmässä. Kymmenen vuoden kuluttua, kun tutkimuksen aktiivivaihe oli päättynyt, hoitoryhmän potilaiden kokonaiskuolleisuus oli 1,5 kertaa ja sepelvaltimokuolleisuus 2,4 kertaa suurempi kuin vertailuryhmän potilaiden. Tutkijat itse eivät ole pystyneet antamaan luotettavaa selitystä odottamattomalle tulokselle. Kansainväliset asiantuntijat ovat olleet yhtä hämmentyneitä, sillä tutkimusasetelmasta tai tutkimuksen toteuttamistavasta ei ole löydetty virheitä, joiden perusteella tuloksia voisi pitää epäluotettavina. Pelkästä sattumastakaan ei voi olla kysymys. Muissa monitekijäisissä ehkäisykokeissa ei ole saatu samanlaista tulosta, mutta näyttö intervention hyödyistä on niissäkin jäänyt yllättävän vähäiseksi, joskin selviä poikkeuksiakin on (2). Edellä mainitun suomalaisen tutkimuksen ohella epävarmuutta sepelvaltimotaudin ehkäisyn periaatteista lisäävät tiedot seerumin kolesterolipitoisuuden pienentämiseen liittyvistä haitoista. Kolesterolipitoisuuden pienentäminen vähentää riskiä sairastua koronaaritautiin ja myös kuolleisuutta koronaaritautiin, mutta samalla mm. syövän ja väkivaltaisen kuoleman riski kasvavat. Nämä tulokset korostuvat erityisesti niissä tutkimuksissa, joissa on käytetty lääkehoitoa kolesterolipitoisuuden pienentämiseksi. Myös suomalaisessa monikeskustutkimuksessa, jossa lääkkeenä käytettiin gemfibrotsiilia, kuolleisuus koronaaritautiin on hoitoryhmässä pienempi kuin vertailuryhmässä, mutta kokonaiskuolleisuudessa ryhmillä ei ole merkittäviä eroja (3). British Medical Journalin pääkirjoituksessa professori Michael F. Oliver tulee pohdinnassaan siihen tulokseen, että käytettävissä olevien interventiotutkimusten tulosten perusteella koronaaritaudin ennaltaehkäisyn periaatteet vaativat uudelleenarviointia (4). Tupakoinnin lopettamisen hyödyt ovat kiistattomat, mutta muilta osin epävarmuus on kasvanut. Hän perustelee kantaansa em. suomalaisen johtajatutkimuksen tuloksilla ja pitää jopa epäeettisenä, mikäli sen tuloksia ei oteta huomioon uusia toimintalinjoja harkittaessa. Kolesterolipitoisuutta pienentävien lääkkeiden käytön hän rajoittaisi vain suuren riskin potilaiden hoitoon. Myös me suomalaiset käytännön työssä toimivat lääkärit olemme viime aikoina joutuneet yhä useammin vastaamaan potilaidemme kiusallisiin kysymyksiin seerumin kolesterolipitoisuutta pienentävien lääkkeiden turvallisuudesta ja todellisesta hyödystä. Käytettävissämme on ollut Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Suomen Kardiologisen Seuran työryhmän suositus vuodelta 1988 ja lisäksi vuodelta 1989 Suomen Akatemian konsensuskokouksen julkilausuma seerumin kolesterolipitoisuuden pienentämisen merkityksestä sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Nämä suositukset edustavat varsin aktiivista toimintalinjaa kolesterolipitoisuuden pienentämiseksi ja johtaisivat käytännössä siihen, että lähes kaksi kolmasosaa Suomen työikäisestä väestöstä joutuisi hoidon kohteeksi. Nykyisin käytettävissä olevat tutkimustulokset eivät kiistattomasti tue annettuja suosituksia ainakaan niiden potilaiden osalta, joiden kolesterolipitoisuus on vain kohtuullisesti suurentunut. Tämä koskee erityisesti lääkehoidon käyttöä kolesterolipitoisuuden pienentämiseen. Perinnöllistä vaikeaa hyperkolesterolemiaa sairastavien osalta suositukset lienevät oikeaan osuneita. Suomalaisten alan asiantuntijoiden tulisi antaa uudet, tuoreisiin tutkimustuloksiin perustuvat ohjeet sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisystä. On ilmeisesti aika pitää aiheesta uusi konsensuskokous. Käytännön lääkäri tarvitsee uuden arvion erityisesti siitä, mitkä veren kolesterolipitoisuudet ovat todella haitallisia ja mitkä ovat turvallisia keinoja kolesterolipitoisuuden pienentämiseksi eri väestöryhmissä.

    Aarne Pasanen

    Pääkirjoitus ‐ 20.4.1992 ‐ 12/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.4.1992 Paljastava talouskriisi

    Kun tasavallan hallitus pakotettiin päätöksentekoon talouden tukemiseksi, erottui valtapuolue selvästi sivustakatsojista. Ideologisen dominanssin lisäksi konkretisoitui myös tärkeitä, ilmeisen pysyviksi jääviä yhteiskunnallisia trendejä.

    11.4.1992 Markku Äärimaa

    Pääkirjoitus ‐ 20.4.1992 ‐ 12/1992 ‐ Kommentteja

  • 1.5.1992 Lääkärien koulutusmäärät arvioitava pikaisesti uudelleen

    Lääkärien koulutusmääristä keskusteltiin vilkkaasti 1980-luvun alussa. Laskentaryhmä II luovutti muistionsa 1983 ennustaen lääkärikoulutuksessa ajauduttavan liikatuotantoon 1988. Vaikka laskentaryhmän arvioita moitittiin vielä muutama vuosi sitten täysin metsään menneiksi, ovat laskelmat pitäneet inhottavan tarkasti paikkansa. Olemme selvässä liikatuotantotilanteessa tosin kolmea vuotta ennustettua myöhemmin.

    Santero Kujala

    Pääkirjoitus ‐ 1.5.1992 ‐ 13/1992 ‐ Kommentteja

  • 1.5.1992 Pääsopimusneuvottelut kariutuivat

    Neuvottelut kaksi vuotta sitten irtisanotun kunnallisen pääsopimuksen uudelleen solmimiseksi kariutuivat maaliskuun viimeisenä päivänä, jolloin oli tulopoliittisessa sopimuksessa neuvotteluille asetettu takaraja. Neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina on aihetta tarkastella niitä syitä, jotka estävät sopijaosapuolia pääsemästä yhteisymmärrykseen. Samalla voidaan kysyä, onko pääsopimuksen kaltainen menettelytapasäännöstö enää lainkaan tarpeen.

    Matti Koivistoinen Mikko Kangas

    Pääkirjoitus ‐ 1.5.1992 ‐ 13/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.5.1992 Lääkäreiden esteellisyys

    Terveydenhuollon rakenne on muuttumassa, julkisetkin terveydenhuollon yksiköt ovat yhä selkeämmin palveluiden ostajia ja myyjiä. Uudet kokeilusopimukset tekevät yksikölle mahdolliseksi ostaa palveluita myös omilta työntekijöiltään. On tullut yhä tarpeellisemmaksi selvittää pelisäännöt, kuka voi tehdä kaupoista päätöksiä ja milloin viran hoito johtaa esteellisyyteen.

    Markku Äärimaa

    Pääkirjoitus ‐ 10.5.1992 ‐ 14/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.5.1992 Positroniemissiotomografian ulottuvuudet tutkimustyössä

    Kahden viime vuosikymmenen aikana on lääketieteellinen kuvantamistekniikka edennyt räjähdysmäisen kehitysvaiheen. Yliopistosairaaloiden vakiokalusteisiin kuuluvat nyt erilaiset kaikututkimus-, tietokonetomografia- ja magneettikuvauslaitteet. Uusia menetelmiä on yhä tulossa.

    Uno Wegelius

    Pääkirjoitus ‐ 10.5.1992 ‐ 14/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.