2648 osumaa
LL Johanna Salmio perää Vaikuttaja-palstalla Lääkärilehdessä 10/2019 (1) aiheellisesti hoitotakuuta perusterveydenhuoltoon. Lääkäriliitto on tutkimuksissaan saanut terveyskeskuslääkäreiden keskeiseksi tyytymättömyyden syyksi toistuvasti oman työn hallinnan puutteen. Samassa yhteydessä on todettu, että terveyskeskuksessa työtyytymättömyys on muita työpaikkoja suurempaa (2).
Keskustelua ‐ 12.4.2019 ‐ 15-16/2019 ‐ Kommentteja
Lääkärilehti uutisoi verkkosivullaan 1.4.2019 että HUS:n yhteispäivystys ei kiinnosta yleislääkäreitä (1). Toisin kuin uutisessa esitetään, päivystävien lääkäreiden palkkio ei ole laskenut, vaan se on noussut selvästi.
Kiitämme LT Juha Markkulaa unettomuuden hoidon keskeisen tavoitteen ja menetelmän (kognitiivis-behavioraalinen hoito) nostamisesta esille Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 11/2019 (1). Unilääkkeiden rooli kuitenkin korostui, eikä bentsodiatsepiinien kaltaisten lääkkeiden mahdollisia haittoja kuvattu riittävästi.
Keskustelua ‐ 5.4.2019 ‐ 14/2019 ‐ Kommentteja
Kiitän kollegoja Tuisku, Partonen ja Partinen (1) mielenkiinnosta Lääkärilehdessä 11/2019 julkaistua kirjoitustani (2) kohtaan. Unilääkkeiden osuus kieltämättä korostui artikkelissa – koska se kirjoitettiin Lääkeinfo-palstalle ja käsitteli unettomuuden lääkehoitoa. Väite, että kirjoitus olisi ristiriidassa oman otsikkonsa tai hoitosuositusten kanssa on sen sijaan varsin hämmentävä. Unettomuuden lääkehoidon pohjaaminen unen ja lääkkeiden mekanismien tuntemukselle ja potilaan ja lääkevasteen huolelliselle seuraamiselle tuskin sotii hoitosuosituksia vastaan.
Suurin ongelma yhteispäivystysten arjessa on epätarkoituksenmukaisen kysynnän hallitsematon kasvu, kirjoittaa Johanna Tuukkanen.
Miila Halosen kolumnissa (SLL 8/2019) "Kun kuorma on liian raskas" todettiin niukkuuden ja perheiden kuormitustekijöiden vaikuttavan nuorten hyvinvointiin. Sosiaalityöntekijöinä koemme arvokkaana, että kirjoittaja tuo esille psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien välisen suhteen. Haluaisimmekin muistuttaa monialaisen yhteistyön tarpeesta ja siitä, ettei yhden ammattikunnan keinoin kyetä edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Keskustelua ‐ 8.3.2019 ‐ 10/2019 ‐ Kommentteja
Lääkäreiden kollegiaalisuudesta on luotu tabu, jonka kriittinen arvioiminen tulkitaan helposti epäkollegiaaliseksi. Järjen tasolla kollegiaalisuus koskee kaikkia ammattiryhmiä, esimerkiksi toimittajia, pappeja ja maanviljelijöitä.
Keskustelua ‐ 22.2.2019 ‐ 8/2019 ‐ Kommentteja
Kiitämme kollegoita Johanna Snäll ja Johanna Uittamo mielenkiinnosta (1) artikkeliamme (2) kohtaan.
Keskustelua ‐ 15.2.2019 ‐ 7/2019 ‐ Kommentteja
Hoivapalvelujen järjestämisen epäkohdista käytävä keskustelu nostaa esiin perustavaa laatua olevan kysymyksen julkisen terveydenhuollon järjestämisen lähtökohdasta ja sen muutoksesta.
Kollegat Jukka Kokkonen, Mervi Tuomisto ja Helena Tiainen toivat esiin hammasperäisen infektion erityispiirteitä syviä kaulainfektioita käsittelevässä artikkelissaan (1). Kirjoittajat nostavat esiin väestöön suhteutetun hammaslääkärien vähäisyyden ja tästä mahdollisesti aiheutuvan hoitoviiveen Pohjois-Karjalassa. Valtaosa infektioista olisikin ehkäistävissä hampaiston hyvällä perushoidolla.
Lääkäriliiton valtuuskunta kutsui kunniajäseniksi Kirsti Pakkalan, Heikki Pälven ja Hanna Salmenpohjan.
Palkinnot luovutettiin Lääkäriliiton 110-vuotisjuhlatilaisuuden yhteydessä Helsingissä.
THL on päivittänyt tällä viikolla laboratorio- ja toimintaohjeita koronavirukseen liittyen.
– Silloin kun jokin koulutus katsotaan tarpeelliseksi, ensisijaisesti HUS kustantaa itse henkilökuntansa osallistumisen siihen, sanoo Piia Aarnisalo.
Kolme lääkäriä kertoo liiton merkityksestä ja siitä, millaisia ajatuksia liiton juhlavuoden teema terveys ja kestävä kehitys herättää.
Pirkko Miettinen kertoi Omin sanoin -haastattelussa, että Lääkäriliitosta on ollut helppo saada apua.
