2815 osumaa

Vastine Rauno Heikinheimolle

Randomisointimenetelmältään tut- kimus oli aikansa - 1970-luvun alun - lapsi. Jälkiviisaasti se ei ollut nykyhetken tiukkojen kaksoissokko-plasebokontrolloitu-kriteerien mukainen - eikä se tutkimusasetelmassa olisi ollut mahdollistakaan. Aikanaan ulkopuolisten arvioijien taholta ei siinä kuitenkaan nähty huomauttamista. Korostettakoon vielä, että randomisaation jälkeen tutkimuksesta poistaminen ei ollut mielivaltaista, vaan perustui etukäteen määriteltyihin poissulkukriteereihin (sairaudet, vasta vastaanottokäynnillä ilmi tulleet lääkitykset) tai siihen, että vaadittuja vaaratekijöitä ei kahdesti todettu. Tämän arvioinnin suorittivat viisi tutkijalääkäriä. Useiden vaaratekijöiden yhtaikainen esiintyminen ei sellaisenaan johtanut poissulkuun. Jos randomisaatio olisi ollut "valikoiva", hoito- ja kontrolliryhmät olisivat olleet lähtötilanteessa erilaiset. Nyt käytännössä näin ei ollut kuten Lääkärilehden artikkelista selvästi käy ilmi.

C-vitamiini, karnitiini ja fyysinen suorituskykyisyys

Tohtorit Harri Hemilä ja Erkki Antila sekä Mikael Fogelholm käyvät Lääkärilehdessä mielenkiintoista keskustelua urheilijoiden lisävitamiinien tarpeesta (1,2). Hemilä ja Antila epäilevät suboptimaalisen C-vitamiinin saannin heikentävän suorituskykyä karnitiiniaineenvaihdunnan häiriön kautta. Karnitiinihan on rasvahappojen kantaja, joka siirtää pitkäketjuisia rasvahappoja mitokondrioiden sisään energiantuottoa varten ja toisaalta poistaa mitokondrioiden sisältä sinne kertyviä haitallisia aineenvaihduntatuotteita (koentsyymi A:n estereitä).

Skitsofrenia vai rajatila - käsitteellisiä selvennyksiä kaivataan

Mielenterveyden häiriöiden luokitukseen liittyvät pulmat ja erimielisyydet aiheuttavat yhä sekaannuksia ja ristiriitoja psykiatrisessa tutkimuksessa ja hoidossa. Virallisen DSM III R -luokituksen rinnalla käytetään useita muita luokitusjärjestelmiä, joissa samat käsitteet voivat saada eri merkityksiä. Kiinnostavassa artikkelissaan Vuorio ym. (1) käyttivät tutkimuksessaan kahta eri mielenterveyden häiriöiden luokitusjärjestelmää. Tutkimukseen osallistuneet potilaat diagnosoitiin sekä DSM III R -kriteerien että Kernbergin kehittämän psykoanalyyttisen viitekehykseen nojautuvan luokitusjärjestelmän mukaan. Tutkimuksessa käytettyyn diagnostiseen malliin liittyy ristiriitaisuuksia, jotka kaipaavat lisäselvennystä.

Skitsofrenia vai rajatila - käsitteellisiä selvennyksiä kaivataan

Mielenterveyden häiriöiden luokitukseen liittyvät pulmat ja erimielisyydet aiheuttavat yhä sekaannuksia ja ristiriitoja psykiatrisessa tutkimuksessa ja hoidossa. Virallisen DSM III R -luokituksen rinnalla käytetään useita muita luokitusjärjestelmiä, joissa samat käsitteet voivat saada eri merkityksiä. Kiinnostavassa artikkelissaan Vuorio ym. (1) käyttivät tutkimuksessaan kahta eri mielenterveyden häiriöiden luokitusjärjestelmää. Tutkimukseen osallistuneet potilaat diagnosoitiin sekä DSM III R -kriteerien että Kernbergin kehittämän psykoanalyyttisen viitekehykseen nojautuvan luokitusjärjestelmän mukaan. Tutkimuksessa käytettyyn diagnostiseen malliin liittyy ristiriitaisuuksia, jotka kaipaavat lisäselvennystä.

Järkevää primaari- ja sekundaaripreventiota alkoholiasioissa

Viitaten artikkeliamme Alkoholin suurkulutuksen kriteerit (SLL 31/92) seuranneeseen kirjeenvaihtoomme (SLL 1-2/93) tri Muuronen ja tri Hillbom toteavat (SLL 5/93), että alkoholin kohtuukäyttöön liittyy haittoja. Näin saattaa joissain tapauksissa ollakin. Artikkelissamme emme käsitelleet valistuksen kautta tapahtuvaa primaaripreventiota. Lähtökohtanamme olivat alkoholia runsaasti käyttävät, terveydenhuollon palveluihin hakeutuvat alkoholin suurkuluttajat eli sekundaariprevention kohderyhmä. Tälle ryhmälle on syytä kertoa suurkulutuksen haitoista vastaanottotilanteessa. Tavoite on luonnollisesti kohtuukäyttö ja pienet kulutusmäärät tai absolutismi riippuen potilaan itselleen asettamista ja mahdollisuuksien rajoissa olevista tavoitteista.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030