• Terveiden suomalaislasten spirometrian ja uloshengityksen huippuvirtauksen viitearvot

    Terveiden suomalaisten lasten keuhkofunktiomuuttujille määritettiin viitearvot 199 lapsen puhallussuoritusten perusteella spirometria ja Wrightin PEF-mittaria käyttäen. Muuttujat testattiin istuma- ja seisomapituuden, painon ja iän suhteen, ja pelkkä seisomapituus todettiin soveliaimmaksi. Regressioyhtälöt saatiin sovellettaessa lineaarista regressiota määritettävien muuttujien ja pituuden luonnollisiin logaritmeihin. Regressiokäyrät osoittautuivat yhteneväisiksi aiempien eurooppalaisten tutkimusten tulosten kanssa. Pitkien tyttöjen keuhkotilavuudet ja virtausnopeudet vastaavat samanpituisten 18-vuotiaiden suomalaisnaisten arvoja, mutta pisimpien poikien virtausnopeudet ovat vielä pienemmät kuin samanpituisilla 18-vuotiailla miehillä. Tytöillä keuhkotilavuudet olivat kaikissa pituusluokissa pienemmät kuin pojilla. Tytöt kuitenkin saavuttavat lopulliset aikuisten virtausnopeudet aiemmin kuin pojat. Spirometrilla saatiin merkitsevästi pienemmät uloshengityksen huippuvirtauksen arvot kuin Wrightin PEF-mittarilla.

    Hannele Koillinen, Olli Wanne, Valtteri Niemi, Eero Laakkonen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.2.1998 ‐ 5/1998 ‐ Kommentteja

  • Helsinkiläisten päiväkotilasten veren lyijypitoisuus 1983-1996

    Helsingissä on tutkittu saman päiväkodin lasten veren lyijypitoisuuksia kolme kertaa 14 vuoden aikana. Tutkimuksesta nähdään, miten yhdyskuntailman lyijypitoisuuden pieneneminen on vaikuttanut taajamassa asuvien lasten veren lyijypitoisuuteen. Lyijyaltistus hengitysilman välityksellä on viime vuosina loppunut lähes kokonaan, kun lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena on lopetettu. Helsinkiläislasten veren lyijypitoisuus oli hyvin pieni, keskimäärin 26 myyg/l vuonna 1996, suurin mitattu pitoisuus oli 37 myyg/l. Pitoisuudet ovat kansainvälisesti arvioituina erittäin vähäisiä, eikä pienempiä arvoja ole kirjallisuudessa raportoitu.

    Antti Pönkä

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.2.1998 ‐ 5/1998 ‐ Kommentteja

  • Ammatti-ihotautien aiheuttajat Suomessa vuosina 1990-96

    Työterveyslaitoksen ylläpitämään Työperäisten sairauksien rekisteriin on 1990-luvulla ilmoitettu vuosittain 1 100-1 500 uutta ammatti-ihotautitapausta. Rekisteriin ilmoitetuista ammattitautitapauksista ihotauteja on ollut 19 %. Ammattitautien aiheuttajien koodaus perustuu Työterveyslaitoksessa kehitettyyn altisteluokitukseen, joka pyrittiin kehittämään mahdollisimman havainnolliseksi myös vähemmän kemiaa tuntevalle. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen ammatti-ihotautien tavallisimmat aiheuttajat ovat pesuaineet, kumi ja kumikemikaalit sekä muovikemikaalit. Kuitenkin tautiryhmittäin aiheuttajissa on huomattavia eroja; niinpä lehmän epiteeli on tavallisin työperäisen proteiinikosketusihottuman aiheuttaja ja syyhypunkki tavallisin työperäisen ihon infektiotaudin aiheuttaja.

    Riitta Jolanki, Anja Savela, Tuula Estlander, Lasse Kanerva

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.2.1998 ‐ 5/1998 ‐ Kommentteja

  • Leukamurtumakuvien tulkinta teleradiologiassa: muuttuuko diagnostinen tarkkuus?

    Teleradiologia on telelääketieteen vahvimpia sovellusalueita, ja digitaalimuodossa olevia kuvia siirretään tietoliikenneverkoissa erikoisasiantuntijoiden tulkittavaksi hyvinkin kaukaa. Tampereella selvitettiin, eroaako ortopantomografioiden tulkinnan diagnostinen tarkkuus sen mukaan, onko kuva filmillä vai digitoituna työasemalla. Kuvia tulkitsivat yksi suuradiologian erikoishammaslääkäri ja kaksi yleisradiologia. Filmikuvien tarkastelu osoittautui osuvammaksi yleisradiologien tulkinnoissa, mutta alan erikoishammaslääkärin tulkintojen tarkkuus oli sama kuvamuodosta riippumatta ja se oli myös merkittävästi parempi kuin yleisradiologien. Leukamurtumakuvien tulkinnassa olisi hyödyllistä turvautua erikoisasiantuntijan konsultaatioon, ja teleradiologia tarjoaa siihen keinon.

    Martti Kiuru, Timo Paakkala, Gunnar Enckell

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.3.1998 ‐ 7/1998 ‐ Kommentteja

  • Siklosporiini A nefroottisen oireyhtymän hoidossa

    Idiopaattisen nefroottisen oireyhtymän ilmentymät (proteinuria, hypoalbuminemia, ödeema ja hyperlipidemia) voivat edetä eri tavoin, ja ennuste on riippuvainen perustaudista. Joidenkin nefroottisen oireyhtymän muotojen patogeneesiin voi liittyä epänormaali immunologinen reaktio, jossa T-solujen interleukiini-2-tuotanto on lisääntynyt (1). Interleukiini-2 (IL-2) kykenee muuttamaan glomerulaaristen membraanien sähkövarauksen (normaalisti niiden varaus on negatiivinen), ja tästä aiheutuu valkuaisaineiden lisääntynyt pääsy luumeniin. Siklosporiini vähentää IL-2:n tuotantoa ja korjaa siten patologisen glomeruluksen toimintaa (1,2).

    Terje Forslund, Aarne Relander

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.3.1998 ‐ 7/1998 ‐ Kommentteja

  • Tehohoito ja iäkäs potilas

    Väestön keski-iän kasvaessa iäkkäät potilaat tulevat tarvitsemaan tehohoitoa yhä useammin. KYS:n teho-osastolla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että yli 65-vuotiailla päivystyspotilailla oli huonoin ennuste: vaara kuolla vuoden kuluessa oli yleisväestöön verrattuna kymmenkertainen. Elektiivisen kirurgian jälkeen tehohoitoa saaneiden yli 65-vuotiaiden kuolemanvaara oli puolen vuoden kuluttua yleisväestön kaltainen. Tehohoidon kustannukset olivat päivystysluontoista tehohoitoa tarvitsevien 65-74-vuotiaiden kohdalla suuremmat kuin yli 75-vuotiailla päivystyspotilailla tai elektiivisen kirurgian jälkeen tehohoitoon otetuilla. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on muistettava, että tehohoidon tulos on seurausta potilasvalinnasta.

    Minna Niskanen, Esko Ruokonen, Aarno Kari, Jukka Takala

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.3.1998 ‐ 8/1998 ‐ Kommentteja

  • Vemmelsuolen kiertymän kirurginen hoito

    Vemmelsuolen kiertymä voidaan diagnosoida röngenkuvauksen tai endoskopian avulla. Kiertymä voidaan myös äkillisessä tilanteessa purkaa endoskoopin avulla, mutta valtaosassa tapauksista se uusiutuu tämän jälkeen. Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin 37 vemmelsuolen kiertymäpotilasta vuosina 1976-94. Lähes kaikilta tila hoidettiin heti kirurgisesti. Potilaista endoskopoitiin viisi, ja detorsio onnistui toimenpiteessä yhdelle, mutta tämäkin potilas jouduttiin myöhemmin kiertymän uusiuduttua hoitamaan leikkauksella. Kokemustensa perusteella kirjoittajat suosittelevat vemmelsuolen kiertymään aktiivista kirurgista hoitoa aina, kun potilaan yleistila sen sallii.

    Heikki Kiviniemi, Valtteri Myllylä, Jyrki Mäkelä, Marja Perhomaa, Eija Pääkkö

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 10.3.1998 ‐ 8/1998 ‐ Kommentteja

  • Parenteraalisella mikrobilääkityksellä hoidettujen lasten infektioiden etiologia

    Parenteraalisilla mikrobilääkkeillä hoidetaan paljon korkeakuumeisia, aiemmin terveitä lapsia, kun tulehdusparametrit viittaavat bakteeri-infektioon. Usein jää epäselväksi, mikä taudin aiheutti. Selvitimme 178 lapsen avohoidossa alkaneen mutta sairaalassa hoidetun infektion etiologiaa sekä perinteisin keinoin että poikkeuksellisen laajan bakteeri- ja viruslaboratoriodiagnostiikan avulla. Tutkimuksesta jätettiin pois etiologialtaan ennustettavissa olevat meningiitit, virtsatieinfektiot sekä luu- ja nivelinfektiot, samoin kuin immuunivajeiset ja tehohoitopotilaat. Vähintään yksi patogeeni löytyi 109 potilaalta (61 %), ja heistä viidesosalla oli useita taudinaiheuttajia. Pneumokokki yksin tai yhdessä virusten kanssa osoittautui yleisimmäksi infektioiden aiheuttajaksi. Havainto tukee penisilliinin valintaa aiemmin terveiden lasten ensisijaiseksi lääkkeeksi infektioissa, joihin määrätään valtaosa mikrobilääkkeistä. Penisilliinille resistentti pneumokokki ei ainakaan toistaiseksi ole suurikaan ongelma Suomessa. G- tai prokaiinipenisilliini tehoaa hyvin myös hemofilustauteihin, jotka b-serotyypin osalta ovat nykyisin harvinaistuneet rokotusten ansiosta.

    Elina Vuori, Markku Kallio, Harri Saxén, Pentti Ukkonen, Eino Marttinen, Eeva Salo, Maija Leinonen, Pekka Saikku, Marjaana Kleemola, Klaus Hedman, Kimmo Linnavuori, Ali Fattom, Heikki Peltola

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.3.1998 ‐ 9/1998 ‐ Kommentteja

  • Ammatti-ihotautivaara eri ammateissa

    Työperäisten sairauksien rekisterin tiedoista tehdyn selvityksen mukaan ammattiryhmien välillä oli suuria eroja ammatti-ihotautiin sairastuvuudessa. Suurin ammatti-ihotaudin vaara ei kuitenkaan ollut niissä ammateissa, joista rekisteriin ilmoitetaan eniten tapauksia. Valtaosa ammatti-ihotaudeista on ärsytys- tai allergisia kosketusihottumia. Naisilla ihottumia ilmeni 1,5 kertaa niin paljon kuin miehillä, ja ero johtuu todennäköisesti altistumisen eroista. Tutkimus vahvisti aiempia käsityksia altistumisen yhteydestä sairastuvuuteen. Allergisen kosketusihottuman riski on suuri erityisesti hammashoidon ammateissa, joissa altistutaan hammaspaikkamateriaalien voimakkaasti kosketusallergiaa aiheuttaville akryyliyhdisteille. Harvinaisemmista ammatti-ihotaudeista proteiinikosketusihottuman vaara on erityisen suuri jauhoille altistuvilla leipureilla ja kondiittoreilla sekä lehmän epiteelille altistuvilla maataloustyöntekijöillä. Ihon infektiotaudit ovat tavallisimpia kylvettäjillä ja mielisairaanhoitajilla, jotka altistuvat ihon infektiotautien aiheuttajille potilaita hoitaessaan.

    Riitta Jolanki, Tuula Estlander, Antti Karjalainen, Lasse Kanerva

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 20.3.1998 ‐ 9/1998 ‐ Kommentteja

  • Diabeetikon raskaus tänään

    Diabetesta sairastavien naisten raskauden-aikainen verensokeritasapaino ja sen seurauksena lasten ennuste on parantunut ratkaisevasti viime vuosien aikana. Kuitenkaan verensokeritasapaino alkuraskaudessa ei ole edelleenkään hyvä vaikka paraneekin nopeasti ensikäynnin ohjauksen jälkeen. Tärkein haaste raskauden lopputuloksen parantamiseksi on valistaa jo teini-iästä lähtien jokaista diabeetikkoa hyvän tasapainon merkityksestä ja myöhemmin kannustaa ja ohjata potilas raskauden-suunnittelukäynnille hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi ennen ehkäisyn lopettamista.

    Marja Vääräsmäki, Marjatta Anttila, Anna-Liisa Hartikainen

    Alkuperäis­tutkimus ‐ 1.4.1998 ‐ 10/1998 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.