• Mammografiatutkimuksesta aiheutuva säteilyriski

    Terveiden, oireettomien naisten mammografiaseulonnassa saaman säteilyaltistuksen merkitystä on pohdittu Lääkärilehdenkin palstoilla - onhan rintarauhanen yksi säteilylle herkimmistä elimistä. Laskennallisia arvioita säteilyn aiheuttamasta syöpäriskistä on viime vuosina tuoreiden tutkimustietojen perusteella tarkistettu entistä suuremmiksi. Silti mammografiaseulonnan kohderyhmän, 50-59-vuotiaiden naisten, tutkimuksesta aiheutuva säteilyriski on käytännössä lähes merkityksetön, eikä oikein kohdistetun ja teknisesti hyvin toteutetun mammografiaseulonnan oikeutusta voida säteilyriskin perusteella asettaa kyseenalaiseksi.

    Antti Servomaa Tapio Rytömaa

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

  • Diabeetikoiden lääkehoitomuotojen jakauma Suomessa

    Diabeteksen lääkehoidon jakaumaa tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Pelkästään insuliinilla hoidettuja tutkituista oli 31 %, insuliinia ja tablettihoitoa saavia 6 % ja pelkästään tablettihoitoa saavia 63 %. Aikuisiällä sairastuneiden diabeetikoiden lääkehoidossa todettiin alueellisia eroja. Yleensä seuduilla, joilla diabeteksen hoitoon oli erityisesti panostettu, insuliinihoitoisten suhteellinen osuus oli suurempi kuin muualla. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja tuloksellisuutta maassamme.

    Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

  • Kemikaaleille ja lyijylle altistumisen yhteys keskenmenoihin ja epämuodostumiin

    Työterveyslaitoksella on selvitetty yleisesti käytettyjen liuotinaineiden, laboratoriokemikaalien ja lyijyn vaikutuksia raskauteen. Keskenmenoja ja epämuodostumia koskevat epidemiologiset tutkimukset tehtiin takautuvasti tapaus-verrokkiasetelmassa. Tulokset osoittavat, että sekä naisten että miesten altistuminen työssä liuottimille ja miesten altistuminen lyijylle saattaa lisätä keskenmenon vaaraa. Tulokset ovat osaltaan vaikuttaneet uuden erityisäitiyslomajärjestelmän luomiseen.

    Ahti Anttila Markku Sallmen Marja-Liisa Lindbohm Pentti Kyyrönen Helena Taskinen Kari Hemminki

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

  • Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehti 1922-1992

    Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehti oli alkuvuosinaan terveyspoliittisesti painottunut ja tasavertaisesti kaksikielinen. Suomenkielisenä toimittajana oli A.J. Palmen ja ruotsinkielisenä Harri Elfving. Vireillä olevia tärkeitä lakiehdotuksia kuten sairaus- ja eläkevakuutusta sekä pakollista työväen tapaturmavakuutusta samoin kuin liiton kannanottoja niihin julkaistiin molemmilla kielillä, muut kirjoitukset vaihdellen joko ruotsin tai suomenkielellä.

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.2.1992 ‐ 4/1992 ‐ Kommentteja

  • Lasten idiopaattinen trombosytopeeninen purppura

    Petekkiat ovat aina hälytysmerkki, joiden syy on selvitettävä. Jos lapselta todetaan trombosytopeniaa, hänet tulee välittömästi lähettää lähimpään lastensairaalan taudin vakavuuden arviointia varten. ITP-potilaan vuoto-oireet korjaantuvat yleensä muutaman päivän kuluessa pelkällä vuodelevolla ja lapsi voidaan kotiuttaa. Lääkehoitoja käytetään lapsille vain erityistapauksissa.

    Jukka Rajantie Terhi Sinisalo

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

  • Alaraajan hermopinteet

    Hermopinne on alaraajassa harvinaisempi kuin yläraajassa, mutta se on kuitenkin yleisempi alaraajavaivojen syy kuin yleensä tiedostetaan. Yleisimmät alaraajan hermopinteet ovat peroneuspinne polven tasolla, Mortonin tauti varpaissa, canalis tarsi -syndrooma jalkapohjassa ja meralgia paraesthetica reidessä.

    Martti Vastamäki

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

  • Klobatsaami lasten epilepsian hoidossa

    Klobatsaamia voidaan käyttää lisälääkkeenä niille epilepsiapotilaille, joiden oireisiin ei tavanomaisilla lääkkeillä saada riittävää apua. Puolet vaikeaa epilepsiaa sairastavista lapsista hyötyi tutkimuksen mukaan aluksi klobatsaamista, mutta myöhemmin useimmille heistä kehittyi toleranssi. Parhaiten klobatsaami tehoaa myokloonisiin ja epätyypillisiin poissaolokohtauksiin. Klobatsaamihoidon vastetta ei voi arvioida seerumin lääkepitoisuuksia seuraamalla. Toisin kuin monien muiden epilepsialääkkeiden käytössä pitoisuusmääritysten hyöty rajoittuu lähinnä hoitomyöntyvyyden seuraamiseen.

    Ali H. Bardy Timo Seppälä Teija Salokorpi Pirjo Lillsunde Marja-Liisa Granström Pirkko Santavuori

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

  • Lääkitystä saavien diabeetikoiden hoitopaikkojen käytön jakauma Suomessa

    Diabeetikkojen hoitopaikkojen käytön jakaumaa ja lääkärissäkäyntien tiheyttä tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Vastanneista kävi terveyskeskuksissa 70 %, sairaaloiden poliklinikoissa 20 %, yksityislääkäreillä 8 % ja työpaikkaterveydenhuollossa 2 %. Aikuisiällä sairastuneista diabeetikoista 75 % kävi terveyskeskuksissa, kun taas nuoruusiän diabeetikoista vain 28 %. Selvimmin maan keskiarvosta poikkeaa hoitopaikkojen käytön jakauma Vaasan keskussairaalapiirissä, joka on jo kymmenkunta vuotta toiminut diabeteksen alueellisten hoidonjärjestelyjen kokeilualueena. Lääkärissäkäyntien tiheydessä ei vastaavaa eroa kuitenkaan ollut havaittavissa. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja sen tuloksellisuutta maassamme.

    Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

  • Maastohiihto- ja juoksuharjoittelun vaikutukset keski-ikäisten miesten kestävyyskuntoon ja veren rasvoihin

    Maastohiihto- ja juoksuharjoittelu parantavat verenkiertoelimistön suorituskykyä yhtä tehokkaasti. Keski-ikäisille tamperelaismiehille laadittu yhdeksän tai kymmenen viikon harjoitusohjelma lisäsi hiihtäjien maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 17 % ja juoksijoiden hapenkulutusta 13 %. Tutkimukseen valitut miehet eivät olleet aiemmin harrastaneet liikuntaa. Miehet harjoittelivat neljänkymmenen minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Seerumin lipoproteiini- ja insuliinipitoisuudet eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi.

    Pekka Oja Raija Laukkanen Katriina Kukkonen-Harjula Ilkka Vuori Matti Pasanen Seppo Niittymäki Tiina Solakivi

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.2.1992 ‐ 5/1992 ‐ Kommentteja

  • Yliherkkyysreaktiot leikkausten yhteydessä

    Yliherkkyysreaktiot leikkauksissa ovat harvinaisia. Silti ne on syytä selvittää, jotta potilas välttyisi tulevaisuudessa uusilta reaktioilta. Leikkaustoimenpiteiden yhteydessä potilaat voivat saada yliherkkyysreaktioita monista lääkeaineista, mutta myös mm. kumilateksi on leikkauksissa mahdollinen allergeeni. Suurin osa oireista ilmenee viiden minuutin sisällä lääkkeen antamisesta. Lääkereaktioista arviolta yli puolet on lihasrelaksanttien aiheuttamia. Vaikka paikallispuudutuksen aikana syntyneiden reaktioiden vuoksi potilaita on esimerkiksi TYKS:ssa tullut tutkimuksiin paljon enemmän kuin yleisanestesiassa ilmenneiden oireiden takia, syynä on vain harvoin yliherkkyys puudutteelle.

    Ken Malanin Kirsti Kalimo

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.2.1992 ‐ 6/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
HUS lisää etävastaanottoja

Apotin Maisa-sovellus on ensisijainen vaihtoehto etävastaanotolle.

Ajassa
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluihin henkilöstömitoituksen arviointitaulukko

Henkilöstön riittävyyttä ei kuitenkaan arvioida pelkästään taulukon tuottaman tiedon perusteella eikä tietoa tulkita kategorisesti.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Vaikea astma

Keuhkopodcastissa kysytään muun muassa mitä tehdä, kun astman tavanomaiset hoitokeinot eivät riitä?

Ajassa
Intian variantti leviää nopeasti Keski-Pohjanmaalla

Soite siirtyi pikavauhtia Euroopan parhaasta koronatilanteesta leviämisvaiheeseen.

Ajassa
Lääkäriopiskelijoiden motivaatio laski Helsingissä

Erityisesti laskua näkyi ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla.

Ajassa
Sote-alan työväkivaltaa on mahdollista hallita nykyistä paremmin

Suuri osa työpaikoilla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin.