• Sarveiskalvon kilpihaavauma - harvinainen vernaalisen keratokonjunktiviitin komplikaatio

    Allerginen konjunktiviitti on varsin tavallinen ongelma ja saadaan lähes aina hoidetuksi paikallisilla ja systeemisillä allergialääkkeillä. Jotkut allergisen konjunktiviitin muodot saattavat kuitenkin olla vaikeahoitoisia ja jopa näköä uhkaavia. Silmän etuosien tutkiminen biomikroskoopilla on aiheellinen etenkin nuorten potilaiden allergisten silmäoireiden pitkittyessä, jotta vaikeammat allergisen konjunktiviitin muodot kyetään ajoissa tunnistamaan.

    Tapio Ihanamäki, Heikki Seppä

    Tapaus­selostus ‐ 1.6.1998 ‐ 16/1998 ‐ Kommentteja

  • Verenkiertohäiriö säärihaavan syynä jää usein selvittämättä

    Yli 90 % kroonisista säärihaavoista on verisuoniperäisiä. Kirjoittajien mukaan säärihaavojen hoidossa tyydytään liian usein konservatiiviseen haavan hoitoon, vaikka verisuonikirurgin konsultaatio sekä kattava verisuoniselvitys hoidon varhaisessa vaiheessa auttaisivat pääsemään nopeasti oikeille jäljille taudin aiheuttajaa etsittäessä. Kun verenkiertohäiriö tunnistetaan ajoissa, voidaan välttää tämän tapausselostuksen kaltaiset hoidon viivästymiset, säästetään potilasta tarpeettomilta kärsimyksiltä ja säästetään yhteiskunnan varoja estettäessä näiden invalidisoivien haavojen hoidon pitkittyminen.

    Aarno Lehtola, Fausto Biancari, Sorjo Mätzke, Sirpa Asko-Seljavaara, Johan Edgren, Mauri Lepäntalo

    Tapaus­selostus ‐ 20.12.1997 ‐ 36/1997 ‐ Kommentteja

  • Iranilaisen miehen tapaus - kuvaus kidutuskokemusten hoidosta

    Traumaperäinen stressireaktio on normaali seuraus kidutuksesta. Iranilaista miestä oli pidetty vangittuna ja häntä oli kidutettu poliittisten mielipiteidensä vuoksi saahin ajan Iranissa. Miehen paettua maasta ja muutettua Ruotsiin asumaan ahdistusreaktion oireet alkoivat. Hän kärsi monista yleistyneistä ehdollisista reaktioista, jotka esiintyivät jokapäiväisissä tilanteissa. Oireina esiintyi jännittyneisyyttä, raajojen vapinaa, keskittymisvaikeuksia ja erilaisia pelkoja. Hän hakeutui terapiaan, jossa käytettiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvia sovelluksia, mm. itsehavainnointia, sovellettua rentoutusta ja altistusta ongelmatilanteille. Puolentoista kuukauden terapiajakson jälkeen mies pystyi hallitsemaan kaikki ongelmatilanteet ilman liiallisia reaktioita. Oheinen tapauskertomus julkaistaan 10 vuotta terapian jälkeen.

    Tero E. Timonen, Martti T. Tuomisto

    Tapaus­selostus ‐ 10.2.1997 ‐ 5/1997 ‐ Kommentteja

  • Optikusneuropatia amiodaronin käyttäjällä

    Amiodaronia käytetään vaikeiden rytmihäiriöiden hoidossa. Kirjallisuudesta löytyy selostukset 24:stä sen käyttöön liittyvästä optikusneuropatiatapauksesta. Tässä esitettävässä tapauksessa 56-vuotiaalle miespotilaalle kehittyi molemminpuolinen näköhermon pään turvotus ja myöhemmin optikusatrofia. Näöntarkkuuden huononeminen ja näkökenttäpuutokset johtivat pysyvään työkyvyttömyyteen. Amiodaronia käyttävien potilaiden silmämuutoksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

    Pirjo Aisala, Eila Mustonen

    Tapaus­selostus ‐ 1.2.1997 ‐ 4/1997 ‐ Kommentteja

  • Sydämen vajaatoimintaan liittyvä iskeeminen hepatiitti

    Vaikeaan sydämen vajaatoimintaan liittyy usein maksastaasin pohjalta kehittynyt maksan toimintahäiriö, joka ilmenee maksaentsyymiarvojen nousuna ja lievänä keltaisuutena. Iskeeminen hepatiitti on harvinaisempi, ja se on useimmiten yhteydessä tilapäiseen verenpaineen laskuun. Oireena on potilaan äkillinen keltaisuus, johon ei liity kipuja. Transaminaasiarvot suurenevat voimakkaasti, samoin seerumin bilirubiiniarvo ja, toisin kuin maksastaasissa, bilirubiini on pääasiassa konjugoitumatonta. Tila korjaantuu tavallisesti muutamassa päivässä.

    Mauno Härkönen

    Tapaus­selostus ‐ 10.12.1996 ‐ 35/1996 ‐ Kommentteja

  • Todetaanko nuorten ihmisten sarkoomat ajoissa?

    Joka päivä miltei kaksi nuorta ihmistä sairastuu syöpään Suomessa. Ikäryhmässä 16-35 vuotta todetaan noin 600 uutta syöpätapausta vuosittain. Koska syöpä on yleensä vanhempien ihmisten sairaus, ei pahanlaatuista tautia osata heti epäillä nuorella. Perusterveydenhuollossa ei tunnisteta syövän oireita nuorilla riittävän nopeasti ja kallisarvoista aikaa kuluu taudin päästessä leviämään muualle elimistöön. Jokainen yli senttimetrin kokoinen kasvava kyhmy on epäilyttävä syövän suhteen ja selvä aihe lisätutkimuksiin. Kirjoittajat haluavat tässä artikkelissa kiinnittää huomiota erityisesti nuorten ihmisten pehmytkudos- ja luusarkoomiin.

    Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Tuula Lehtinen, Juha Nevalainen

    Tapaus­selostus ‐ 20.11.1996 ‐ 33/1996 ‐ Kommentteja

  • Tahdistinpotilaat ja työpaikan sähkömagneettiset kentät

    Implantoitavien sydämentahdistimien ja defibrillaattorien yleistyessä joudutaan työterveyshuollossa yhä useammin arvioimaan työpaikan sähkömagneettisten kenttien mahdollisia vaikutuksia näiden laitteiden toimintaan. Artikkelissa esitellään tapausselostuksen avulla kardiologin, työterveyslääkärin ja työpaikan osuutta potilaan riskien arvioinnissa. Vakavien toimintahäiriöiden vaarat ovat harvinaisia, sen sijaan vähäiset toimintahäiriöt ovat mahdollisia monissa työpaikoissa. Eri osapuolten yhteistyöllä potilaan jatkaminen entisessä työssään saadaan usein mahdolliseksi.

    Panu Oksa, Rauno Pääkkönen, Seppo Sinervo, Pekka Mäkynen

    Tapaus­selostus ‐ 10.5.1996 ‐ 14/1996 ‐ Kommentteja

  • Subkliininen hypertyreoosi hoito-ongelmana

    Subkliinisessä hypertyreoosissa seerumin tyreotropiiniarvo on viitetason alapuolella ja muut kilpirauhasen toimintakokeiden tulokset viitealueella ylärajan tuntumassa. Tilan etiologia on sama kuin kliinisen hypertyreoosin, mutta syynä voi olla myös ylimitoitettu tyroksiinihoito. Ajan myötä kilpirauhasen lievä liikatoiminta altistaa eteisvärinän kehittymiselle, ja on myös viitteitä sen aiheuttamasta osteoporoosiriskistä varsinkin vaihdevuodet ohittaneille naisille. Subkliinisen hypertyreoosin hoidon tarvetta voi olla vaikea arvioida. Usein on tarkoituksenmukaisinta vain seurata tilannetta, mutta tietyissä tapauksissa tyreostaatti- tai radiojodihoito on hyvinkin aiheellinen.

    Matti Kivikko, Hannu Vanhanen, Timo Strandberg

    Tapaus­selostus ‐ 20.4.1996 ‐ 12/1996 ‐ Kommentteja

  • Välitön ohitusleikkauksen jälkeinen sydänlihasiskemia

    Artikkelissa kuvataan tapaus, jossa sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa käytetyn valtimosiirteen ahtauma aiheutti välittömän sydänlihaksen etuseinämän iskemian. Syyksi osoittautui harvinainen rinnan sisävaltimon päätehaaran tyvessä sijainnut ateroskleroottinen ahtauma, joka ei näkynyt ennen leikkausta tehdyssä angiografiassa eikä toimenpiteen aikana. Tilanteesta johtunutta sydänlihaksen malperfuusiosyndroomaa epäiltiin potilaan EKG:n perusteella. Uusintaleikkaus tehtiin kahden tunnin kuluttua, ahtaumakohta korjattiin ja potilas toipui hyvin.

    Pekka Rainio, Esa Salmela, Päivi Kaukoranta, Paavo Pääkkö, Keijo Peuhkurinen

    Tapaus­selostus ‐ 10.2.1996 ‐ 5/1996 ‐ Kommentteja

  • Itujen aiheuttama salmonellaepidemia

    Suomessa todettiin vuonna 1994 Salmonella Bovismorbificansin aiheuttama suolistoinfektioepidemia, jossa diagnosoitiin 210 tapausta. Välittäjänä olivat teollisesti idätetyt sinimailasen idut. Australiasta peräisin olleet idut oli tuotu maahan Ruotsin kautta, ja myös siellä todettiin laaja epidemia. Kyseessä oli jo kolmas itujen aiheuttama salmonellaepidemia Suomessa 1990-luvulla, mikä antaa aihetta tuotantotapojen ja tuotteiden muutoksiin. Kansainvälistyminen lisää vastaavien epidemioiden mahdollisuutta, ja se on otettava huomioon myös elintarvikevalvonnassa.

    Antti Pönkä, Matti Jahkola, Anja Siitonen, Olli Haikala, Aimo Kuhmonen, Pekka Pakkala

    Tapaus­selostus ‐ 10.7.1995 ‐ 20-21/1995 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronaviruksen testauskapasiteettia lisättävä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos perää lisää testauskapasiteettia ja miettii, miten helpottaa näytteenottoa.

Ajassa
Syfilistä saattoi olla Euroopassa jo ennen Kolumbusta

Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin 1400–1700-luvuilla eläneiden ihmisten luunäytteitä.

Ajassa
Korona vähensi lasten infektioita

Pandemian aiheuttamat rajoitukset vähensivät merkittävästi lasten hengitystieinfektioita ja korvatulehduksia.

Ajassa
Maskien "kiskurihinnoittelu" harmittaa

Kasvomaskien "kiskurihinnoittelu" harmittaa Lääkäriliiton toiminnanjohtajaa Kati Myllymäkeä.

Ajassa
Lääkinnällisten laitteiden verovapautus koronan vuoksi jatkuu

Päätös koskee esimerkiksi maahantuotuja hengityslaitteita ja testaussarjoja.

Ajassa
Maskisuositus on tärkeä lisä epidemian torjuntaan

Maskisuositus on tärkeä lisä keinovalikoimaan toisen korona-aallon lähestyessä, arvioi Lääkäriliitto.