• 20.5.1992 Sepelvaltimotaudin hoitosuositus 1992

    Valtakunnallisissa suunnitelmissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on sairaanhoitopiirit velvoitettu laatimaan piiriinsä sepelvaltimotaudin hoito-ohjeet. Suomen Kardiologinen Seura asetti työryhmän valmistelemaan hoitosuositusta sairaanhoitopiirien alueellisen koulutuksen tueksi. Hoitosuositus on nyt valmistunut ja julkaistaan tässä Suomen Lääkärilehden teemanumerossa.

    Mikko Katila

    Pääkirjoitus ‐ 20.5.1992 ‐ 15/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.5.1992 Sairaankuljetuksesta ensihoitoon

    Sairaankuljetusjärjestelmä kehittyi 1970-luvun alussa kansanterveyslain määrättyä sairaankuljetuksen järjestämisen terveyskeskusten tehtäväksi. Ambulanssien varustetasoa parannettiin, niiden määrää lisättiin, ja sairaankuljettajat opetettiin antamaan ensiapua hätätilanteissa.

    Matti Halinen

    Pääkirjoitus ‐ 20.5.1992 ‐ 15/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.5.1992 Ohitusleikkaukset - suomalainen iäisyysongelma?

    Sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi on tehty tarmokkaasti työtä. Väestön terveystottumukset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, ja etenkin työikäisten sairastuvuus ja kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt. Oireinen sepelvaltimotauti on silti yhä hyvin tavallinen suomalaisen sairaus. Se on välitön kuolinsyy joka kolmannessa kuolemantapauksessa. Sairaus esiintyy nykyään vanhemmilla ikäluokilla kuin ennen. Sairaaloissa hoidettavien sepelvaltimotautipotilaiden määrä ei kuitenkaan ole oleellisesti vähentynyt.

    Juhani Heikkilä

    Pääkirjoitus ‐ 20.5.1992 ‐ 15/1992 ‐ Kommentteja

  • 1.6.1992 Lääkärilehden 70 vuotta - tiedotteesta ammatilliseksi yleislehdeksi

    Suomen Lääkärilehti on ehtinyt 70 vuoden ikään. Merkkivuotta on juhlittu hiljakkoin. Vuosipäivinä on tapana miettiä, mitä matkan varrella on saatu aikaan ja minkälaisena tulevaisuus näyttäytyy. Lääkärilehden juhlavuotena ajatukset kohdentuvat kysymykseen, mitä lehti on merkinnyt maamme terveydenhuollolle ja lääkärikunnan kehitykselle.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 1.6.1992 ‐ 16/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.6.1992 Nuoren tutkijan sosiaaliturva

    Menestyksellinen tutkimusura edellyttää paitsi lahjakkuutta myös raakaa työntekoa ja määrätietoista kouluttautumista tutkijaksi. Ajat, jolloin suuria oivalluksia oli mahdollista tehdä ryhtymällä miettimään, miksi omena putosi puutarhassa makailevan tiedemiehen päähän eikä lentänyt esimerkiksi pilviin, ovat tieteenhistorian kaukaista menneisyyttä. Uusi tieto syntyy pienin askelin. Silloinkin kun tutkijan kohdalle osuu onni oivaltaa sinänsä suurta ja ratkaisevaa, on jo kuljettu pitkä pienten havaintojen tie, joka on saattanut vaatia monien, vain harvojen asiaan vihkiytyneiden tietoon jäävien tutkijoiden elämäntyön.

    Olli Simell Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 10.6.1992 ‐ 17/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.6.1992 Yhteiskuntamielipide savuttomaksi

    Tupakan terveyshaitat ovat kiistattomat. Tupakoinnin arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 6 000 suomalaisen kuoleman. Tupakoinnin lopettaminen vähentäisi suomalaisten ennenaikaista kuolevuutta ja sairastavuutta enemmän kuin mikään muu yksittäinen terveyspoliittinen toimenpide.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 20.6.1992 ‐ 18/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.7.1992 Kunnallinen pääsopimus hylättiin

    SAK:laisen kunta-alan ammattiliiton KTV:n irtisanottua kunnallisen pääsopimuksen kaksi vuotta sitten on työmarkkinaosapuolten välillä käyty neuvotteluja uuden pääsopimuksen aikaansaamiseksi. Neuvottelijoiden signeeraama ehdotus oli sopijaosapuolten arvioitavana toukokuun lopussa, ja se oli tarkoitus allekirjoittaa kesäkuun alussa. Sopimusta ei kuitenkaan syntynyt. AKAVA olisi voinut hyväksyä sopimuksen vain sillä ehdolla, että lääkäreitä ja myös teknistä sektoria koskevista omista sopimuksista olisi saatu takeet. Näitä takeita ei saatu. Myös KTV hylkäsi ehdotuksen.

    Markku Äärimaa

    Pääkirjoitus ‐ 10.7.1992 ‐ 19-20/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.7.1992 Laiteautomaation vaarat

    Saboratoriolaitteisiin on jo jonkin aikaa liittynyt tietokoneohjattuja analyysi- ja tulostusjärjestelmiä. Koulutettujen laboratoriohoitajien käytössä ja alan kemistien ja laboratoriolääkärien valvonnassa näistä ATK-järjestelmistä on saatu paljon apua ja tehonlisäystä.

    Arto Uusitalo

    Pääkirjoitus ‐ 10.7.1992 ‐ 19-20/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.7.1992 Lääkärilehden lukijoiden mielipiteet selvitetty

    Suomen Lääkärilehden lukijoiden mielipiteitä selvitettiin lukijatutkimuksella edellisen kerran 1986. Lehden koko muutettiin suuremmaksi vuonna 1990, samana vuonna lehden päätoimittaja vaihtui ja toimitustyötä tehostettiin yhden uuden toimittajan voimin.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 20.7.1992 ‐ 21/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.8.1992 Valtionosuusjärjestelmä muuttuu, miten käy potilaan?

    Valtionosuusjärjestelmä muuttuu olennaisesti ensi vuoden alusta. Asiaan liittyvät lait ja lakimuutokset hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa. Ensi vuoden alusta lähtien valtionosuudet tullaan suorittamaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon osalta suoraan peruskunnille laskennallisin perustein. Keskeisimmät valtionosuuden suuruuteen vaikuttavat tekijät ovat asukasluku ja ikärakenne. Myös kantokykyluokitus säilytetään osittain.

    Santero Kujala

    Pääkirjoitus ‐ 20.3.1992 ‐ 9/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärilehti Forum: Lihavuus on yhteiskunnallinen ongelma, mutta vastaanotolla lääkäri kohtaa yksilön

Pertti Mustajoki (oikealla) oli yksi Lääkärilehti Forumin puhujista tiistaina.

Ajassa
Pitkien sairauspäiväkausien tarkistamista tehostetaan työterveyshuollossa

Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.

Ajassa
Nyt on pakko kysyä: Mitä jos Suomeen iskee suuronnettomuus, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita?

Tiedossa olisi ongelmia, jos suur­onnettomuus vaatisi useampia teho­hoidon potilaspaikkoja.

Tieteessä
Vaikean atooppisen ekseeman nykyhoito

Hoidossa ei pidä tyytyä riittämättömään vasteeseen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Lasten astma

KeuhkoPodcastin tämänkertainen jakso jatkaa astman parissa, mutta nyt pureudutaan lasten ja nuorten astmaan.

Kommentti
Sirkutusta ja lomakkeita - tieto vaikuttavaksi ja hyötykäyttöön

Mitä enemmän tietoa saamme potilaasta, sitä paremmin pystymme hänen tarpeisiinsa vastaamaan, kirjoittaa Eija Kalso.