3460 osumaa

Klobatsaami lasten epilepsian hoidossa

Klobatsaamia voidaan käyttää lisälääkkeenä niille epilepsiapotilaille, joiden oireisiin ei tavanomaisilla lääkkeillä saada riittävää apua. Puolet vaikeaa epilepsiaa sairastavista lapsista hyötyi tutkimuksen mukaan aluksi klobatsaamista, mutta myöhemmin useimmille heistä kehittyi toleranssi. Parhaiten klobatsaami tehoaa myokloonisiin ja epätyypillisiin poissaolokohtauksiin. Klobatsaamihoidon vastetta ei voi arvioida seerumin lääkepitoisuuksia seuraamalla. Toisin kuin monien muiden epilepsialääkkeiden käytössä pitoisuusmääritysten hyöty rajoittuu lähinnä hoitomyöntyvyyden seuraamiseen.

Ali H. Bardy Timo Seppälä Teija Salokorpi Pirjo Lillsunde Marja-Liisa Granström Pirkko Santavuori

Lääkitystä saavien diabeetikoiden hoitopaikkojen käytön jakauma Suomessa

Diabeetikkojen hoitopaikkojen käytön jakaumaa ja lääkärissäkäyntien tiheyttä tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Vastanneista kävi terveyskeskuksissa 70 %, sairaaloiden poliklinikoissa 20 %, yksityislääkäreillä 8 % ja työpaikkaterveydenhuollossa 2 %. Aikuisiällä sairastuneista diabeetikoista 75 % kävi terveyskeskuksissa, kun taas nuoruusiän diabeetikoista vain 28 %. Selvimmin maan keskiarvosta poikkeaa hoitopaikkojen käytön jakauma Vaasan keskussairaalapiirissä, joka on jo kymmenkunta vuotta toiminut diabeteksen alueellisten hoidonjärjestelyjen kokeilualueena. Lääkärissäkäyntien tiheydessä ei vastaavaa eroa kuitenkaan ollut havaittavissa. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja sen tuloksellisuutta maassamme.

Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelun vaikutukset keski-ikäisten miesten kestävyyskuntoon ja veren rasvoihin

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelu parantavat verenkiertoelimistön suorituskykyä yhtä tehokkaasti. Keski-ikäisille tamperelaismiehille laadittu yhdeksän tai kymmenen viikon harjoitusohjelma lisäsi hiihtäjien maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 17 % ja juoksijoiden hapenkulutusta 13 %. Tutkimukseen valitut miehet eivät olleet aiemmin harrastaneet liikuntaa. Miehet harjoittelivat neljänkymmenen minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Seerumin lipoproteiini- ja insuliinipitoisuudet eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi.

Pekka Oja Raija Laukkanen Katriina Kukkonen-Harjula Ilkka Vuori Matti Pasanen Seppo Niittymäki Tiina Solakivi

Yliherkkyysreaktiot leikkausten yhteydessä

Yliherkkyysreaktiot leikkauksissa ovat harvinaisia. Silti ne on syytä selvittää, jotta potilas välttyisi tulevaisuudessa uusilta reaktioilta. Leikkaustoimenpiteiden yhteydessä potilaat voivat saada yliherkkyysreaktioita monista lääkeaineista, mutta myös mm. kumilateksi on leikkauksissa mahdollinen allergeeni. Suurin osa oireista ilmenee viiden minuutin sisällä lääkkeen antamisesta. Lääkereaktioista arviolta yli puolet on lihasrelaksanttien aiheuttamia. Vaikka paikallispuudutuksen aikana syntyneiden reaktioiden vuoksi potilaita on esimerkiksi TYKS:ssa tullut tutkimuksiin paljon enemmän kuin yleisanestesiassa ilmenneiden oireiden takia, syynä on vain harvoin yliherkkyys puudutteelle.

Ken Malanin Kirsti Kalimo

Tavanomainen röntgentutkimus perifeeristen artriittien diagnostiikassa

Perinteinen röntgentutkimus on säilyttänyt asemansa nivelsairauksien tärkeimpänä radiologisena tutkimusmenetelmänä huolimatta siitä, että uusia kuvantamismenetelmiä on tullut käyttöön. Muutosten luonteen ja levinneisyyden selvitys auttaa diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. Koska lopullinen diagnoosi on aina kliininen, takaa kliinikon ja radiologin saumaton yhteistyö hyvän lopputuloksen.

Leena Laasonen

Alaraaja-amputaatioiden ilmaantuvuus diabetespotilaiden joukossa ja muussa väestössä

Perifeerisen valtimotaudin aiheuttama amputaatiovaara kasvaa iän myötä, ja erityisen suuri se on diabeetikoilla. KYS-piirin 25 vuotta täyttäneessä väestössä diabetesta sairastavien miesten riski osoittautui 10,3-kertaa ja naisten 13,8-kertaa suuremmaksi kuin muun väestön. Varvasamputaatiot olivat yleisempiä diabeetikoilla kuin ei-diabeetikoilla. Seuranta-aikana diabeetikoille jouduttiin tekemään myös uusinta-amputaatioita enemmän kuin muille. Naisilla diabetes oli merkitsevä amputaation jälkeistä kokonaiskuolleisuutta selittävä tekijä.

Onni Siitonen Leo Niskanen Markku Laakso Jukka Siitonen Kalevi Pyörälä

Iholle applikoitava puudutevoide poliklinikkakäytössä

Prilokaiini-lidokaiinipuudutevoide on kehitetty poistamaan kipuaistimus iholta. Sitä käytetään pienten toimenpiteiden yhteydessä, kuten verinäytteen otossa. 13 terveyskeskuksen ja poliklinikan kokemusten perusteella voiteen käyttö onnistuu hyvin polikliinisessäkin työssä, vaikka tunnin applikaatioaika on varsin pitkä. Puudutevoiteen ja lumelääkkeen vaikutusta verrattiin verinäytteen ottoon liittyvän kivun poistamisessa 4-15-vuotiailta lapsilta, joista 74 sai puudutevoidetta ja 73 lumelääkettä. Puudutevoidetta saaneet potilaat arvioivat tuntemansa kivun merkitsevästi vähäisemmäksi kuin lumelääkettä saaneet. Hoitajien arviot lasten kivusta kertoivat saman.

Reijo Korpela Jouko Timosaari

Kokemuksia kriisipsykoterapiasta yleissairaalan osastoilla

Psykiatria on vakiinnuttanut paikkansa muiden erikoisalojen joukossa useimmissa yleissairaaloissamme. Lääkärin hoidossa olevan potilaan psykologisista reaktioista tiedetään nykyään jo varsin paljon, samoin psykiatrisen konsultaation tarpeesta ja sen merkityksestä. Potilaan joutuessa yleissairaalassa psykologiseen kriisiin häntä voidaan auttaa kriisiterapian avulla. Tämä hoitomuoto on vielä varsin uusi eikä sen indikaatioista ole yhtenäisiä kattavia suosituksia. Sen erityisenä tavoitteena on palauttaa ruumiin ja mielen välille toimiva yhteys ja näin saada potilas itse tukemaan paranemistapahtumaa yhteistyössä osaston työryhmän kanssa. Kriisiterapian avulla pyritään edistämään myös sopeutumista sairauden tuomiin uusiin tosiasioihin.

Kyösti Väänänen Heimo Viinamäki Johannes Lehtonen

Sympatomimeetit ja astma Asiantuntijasuositus

2-sympatomimeettien käyttö on lisääntynyt jatkuvasti Suomessa. Tuoreet tutkimukset ovat herättäneet keskustelua niiden asemasta astman hoidossa. Suomalaiset keuhkosairauksien asiantuntijat eivät pidä jyrkkiä toimenpiteitä tarpeellisina, mutta esittävät joitakin tarkistuksia sympatomimeettien käyttöperiaatteisiin.

Tari Haahtela Aarne Lahdensuo Kari Alanko Esko Huhti Pirkko Paakkari Hâkan Poppius Brita Stenius-Aarniala Eero Tala Erkki O. Terho

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030