• Tavanomainen röntgentutkimus perifeeristen artriittien diagnostiikassa

    Perinteinen röntgentutkimus on säilyttänyt asemansa nivelsairauksien tärkeimpänä radiologisena tutkimusmenetelmänä huolimatta siitä, että uusia kuvantamismenetelmiä on tullut käyttöön. Muutosten luonteen ja levinneisyyden selvitys auttaa diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. Koska lopullinen diagnoosi on aina kliininen, takaa kliinikon ja radiologin saumaton yhteistyö hyvän lopputuloksen.

    Leena Laasonen

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.2.1992 ‐ 6/1992 ‐ Kommentteja

  • Alaraaja-amputaatioiden ilmaantuvuus diabetespotilaiden joukossa ja muussa väestössä

    Perifeerisen valtimotaudin aiheuttama amputaatiovaara kasvaa iän myötä, ja erityisen suuri se on diabeetikoilla. KYS-piirin 25 vuotta täyttäneessä väestössä diabetesta sairastavien miesten riski osoittautui 10,3-kertaa ja naisten 13,8-kertaa suuremmaksi kuin muun väestön. Varvasamputaatiot olivat yleisempiä diabeetikoilla kuin ei-diabeetikoilla. Seuranta-aikana diabeetikoille jouduttiin tekemään myös uusinta-amputaatioita enemmän kuin muille. Naisilla diabetes oli merkitsevä amputaation jälkeistä kokonaiskuolleisuutta selittävä tekijä.

    Onni Siitonen Leo Niskanen Markku Laakso Jukka Siitonen Kalevi Pyörälä

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.2.1992 ‐ 6/1992 ‐ Kommentteja

  • Iholle applikoitava puudutevoide poliklinikkakäytössä

    Prilokaiini-lidokaiinipuudutevoide on kehitetty poistamaan kipuaistimus iholta. Sitä käytetään pienten toimenpiteiden yhteydessä, kuten verinäytteen otossa. 13 terveyskeskuksen ja poliklinikan kokemusten perusteella voiteen käyttö onnistuu hyvin polikliinisessäkin työssä, vaikka tunnin applikaatioaika on varsin pitkä. Puudutevoiteen ja lumelääkkeen vaikutusta verrattiin verinäytteen ottoon liittyvän kivun poistamisessa 4-15-vuotiailta lapsilta, joista 74 sai puudutevoidetta ja 73 lumelääkettä. Puudutevoidetta saaneet potilaat arvioivat tuntemansa kivun merkitsevästi vähäisemmäksi kuin lumelääkettä saaneet. Hoitajien arviot lasten kivusta kertoivat saman.

    Reijo Korpela Jouko Timosaari

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.2.1992 ‐ 6/1992 ‐ Kommentteja

  • Kokemuksia kriisipsykoterapiasta yleissairaalan osastoilla

    Psykiatria on vakiinnuttanut paikkansa muiden erikoisalojen joukossa useimmissa yleissairaaloissamme. Lääkärin hoidossa olevan potilaan psykologisista reaktioista tiedetään nykyään jo varsin paljon, samoin psykiatrisen konsultaation tarpeesta ja sen merkityksestä. Potilaan joutuessa yleissairaalassa psykologiseen kriisiin häntä voidaan auttaa kriisiterapian avulla. Tämä hoitomuoto on vielä varsin uusi eikä sen indikaatioista ole yhtenäisiä kattavia suosituksia. Sen erityisenä tavoitteena on palauttaa ruumiin ja mielen välille toimiva yhteys ja näin saada potilas itse tukemaan paranemistapahtumaa yhteistyössä osaston työryhmän kanssa. Kriisiterapian avulla pyritään edistämään myös sopeutumista sairauden tuomiin uusiin tosiasioihin.

    Kyösti Väänänen Heimo Viinamäki Johannes Lehtonen

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.2.1992 ‐ 6/1992 ‐ Kommentteja

  • Sympatomimeetit ja astma Asiantuntijasuositus

    2-sympatomimeettien käyttö on lisääntynyt jatkuvasti Suomessa. Tuoreet tutkimukset ovat herättäneet keskustelua niiden asemasta astman hoidossa. Suomalaiset keuhkosairauksien asiantuntijat eivät pidä jyrkkiä toimenpiteitä tarpeellisina, mutta esittävät joitakin tarkistuksia sympatomimeettien käyttöperiaatteisiin.

    Tari Haahtela Aarne Lahdensuo Kari Alanko Esko Huhti Pirkko Paakkari Hâkan Poppius Brita Stenius-Aarniala Eero Tala Erkki O. Terho

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.2.1992 ‐ 6/1992 ‐ Kommentteja

  • Spondylolisteesi

    Suomen väestöstä 6 %:lla on lannerangan nikamasiirtymä, istminen spondylolisteesi. Suurimmalle osalle tämä patologinen muutos ei aiheuta oireita eikä mitään hoitoa tarvita. Kasvuiässä spondylolisteesi on kuitenkin yleisin yksittäinen ristiselkäkivun syy. Sillä on merkittävä osuus yhtenä selkäkivun patogeneettisenä tekijänä myös aikuisväestössä.

    Dietrich Schlenzka

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.3.1992 ‐ 7/1992 ‐ Kommentteja

  • Kevyt-ORS - hypotoninen juoma lasten ripulin nestehoitoon

    Hypotoninen liuos, jonka Na+-pitoisuus on 60 mmol/l ja kokonaisosmolaliteetti vain 224 mmol/l, todettiin käytössä olevaa isotonista valmistetta paremmaksi pienten lasten ripulin nestehoidossa. Uutta Kevyt-ORS- juomaa saaneiden lasten ripulin kesto ja sairaalahoidon aika lyhenivät merkitsevästi. Liuosta on suhteellisen helppo valmistaa esimerkiksi sairaala-apteekissa. Ohje esitetään artikkelin taulukossa 2.

    Timo Vesikari Tarja Rautanen A. Sahib el-Radhi

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.3.1992 ‐ 7/1992 ‐ Kommentteja

  • Gammakuvaus luustometastasoinnin arvioinnissa

    Luuston gammakuvaus on ensisijainen tutkimus eri syöpäsairauksien luustometastaaseja etsittäessä ja seurattaessa. Sen merkittävimpiä etuja ovat hyvä sensitiivisyys ja mahdollisuus kuvata koko luusto yhdellä kertaa.

    Esko Vanninen Esa Ahonen Risto Johansson Esko Länsimies

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.3.1992 ‐ 7/1992 ‐ Kommentteja

  • Laserin käyttö urologiassa

    Laserlaitetta käytetään urologiassa yleisimmin pinnallisten rakkokasvainten hoidossa ja virtsatiekivien murskauksessa. Yleisimmin käytössä oleva Nd-YAG-laser soveltuu taipuisten kuitujen välityksellä hyvin endoskopiakäyttöön. Laserin käyttöaiheet urologiassa saattavat lisääntyä tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi monista laserhoidoista puuttuvat pitkäaikaisseurannan tulokset.

    Kimmo Taari Jaakko Salo

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.3.1992 ‐ 7/1992 ‐ Kommentteja

  • Magneettikuvauksen turvallisuus

    Vaikka kaikkiin magneettikuvauksessa käytettäviin magneettikenttiin liittyy myös biologisia vaikutuksia, ei menetelmä nykyisessä muodossaan ole terveydelle haitallinen. Suurin huolenaihe ovat kehonsisäiset tai ulkoiset ferromagneettiset esineet. Potilaan asianmukaisella ohjauksella ja haastattelulla ennen tutkimusta voidaan niistäkin aiheutuvat vaaratilanteet välttää.

    Pauli Vainio Kaarina Partanen Matti Puranen

    Katsaus­artikkeli ‐ 1.3.1992 ‐ 7/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nollatoleranssi häirinnälle

Moni häirinnän uhri pohti, oliko antanut vääriä viestejä.

Pääkirjoitus
Pieni mutta tärkeä tuuppaus

Lääkärin näkökulmasta olennaista on pureutua rokottamattomiin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Husiin tulevilta potilailta kysytään epidemiakaudella rokotuksista

Influenssa- ja koronarokotteista kysyminen ja tietojen kirjaaminen on osa Husin potilasturvallisuustyötä.

Kolumni
Toipiluuden tuolla puolen

Jokainen lukee taideteoksiin omia tarinoitaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Ajassa
WMA: Rikkaat valtiot eivät auta riittävästi köyhiä maita koronarokotuksissa

Maailman lääkäriliiton mukaan vaurauden maiden täytyisi tehdä enemmän kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

Tieteessä
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät

Raskaudenaikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi yleisimmistä sikiövaurioiden syistä.