• Abracadabra

    Latina on monelle abrakadabraa. Tämän kolumnimme tarkoitus on ollut raottaa käsittämättömyyden verhoa, mutta yllättäen paljastui, että tutulla lorulla on ollut Roomassa käyttöä lääkinnässä. Alkujaan loitsulla oli määrämuoto ja sillä hoidettiin muiden muassa kuumetauteja.

    Columna Latina ‐ 29.4.2011 ‐ 16-17/2011 ‐ Kommentteja

  • PHTHISIS

    Aulus Cornelius Celsuksen (25 eaa.-50 jaa.) 8-osainen De medicina oli ensimmäinen painettu lääketieteen käsikirja (Ranska 1493). Sen vaikutukset ulottuivat pitkälle uudelle ajalle. Kyseessä on osa Celsuksen suurempaa, inhimillisiä tieteitä ja taitoja käsittelevää teosta nimeltä Artes. Tässä käsiteltiin muiden muassa maanviljelyä, puhetaitoa, oikeustiedettä ja sotataitoa, mutta vain lääketiedettä käsittelevä osa on säilynyt.

    Columna Latina ‐ 25.3.2011 ‐ 12/2011 ‐ Kommentteja

  • Pathologia - fundamentum therapiae

    Aulus Cornelius Celsus otti 8-osaisen lääketieteen käsikirjansa toisen osan aiheeksi patologian heti lääketieteen historian jatkoksi eikä syyttä. Patologiasta (pathos, kärsimys, tuska, sairaus ja logos, sana, puhe, oppi, tieto) on jo ammoin todettu, että se on hoidon peruskallio, eikä totuus ole vuosituhansien saatossa muuttunut. Patologia eli tautioppi sen sijaan on mullistunut. Se selittää todellisuutta kulloisenkin todellisuuskäsityksen mukaan. Potilas potee suomeksi, mutta useimmissa eurooppalaisissa kielissä kärsii ja on kärsivällinen (patiens) kuin julkisen puolen vastaanotolle jonottava.

    Columna Latina ‐ 25.2.2011 ‐ 8/2011 ‐ Kommentteja

  • Celsus - lääketieteen Cicero

    Roomassa C (100) oli valttia: Cato, Caesar, Cicero ja Celsus, joka jäi oman aikansa jälkeen unohduksiin, mutta löydettiin uudelleen keskiajalla ja ansaitsee paikkansa lääketieteen historiassa. Aulus Cornelius Celsus eli ajanlaskumme vaihteessa 25 eaa. - ca. 50 aaj. Kirjailija/filosofi Celsus on tärkeä lenkki nykymedisiinalle, vaikkei hänellä todennäköisesti ollutkaan omaa praktiikkaa. Hän oli aikansa Aristoteles ja toimitti keräämänsä laajan aineiston perusteella laajan encyclopedian nimeltään Artes. Se käsittelee taitoja maanviljelyksestä, sotatieteistä, filosofiasta, retoriikasta ja laeista aina lääketieteeseen. Ainoa säilynyt on lääketiedettä 8 kirjan verran käsittelevä De Medicina: Lääketieteen historia, Yleinen patologia, Erityiset sairaudet, Ruumiinosat, Farmakologia (osat 5 ja 6), Kirurgia ja Ortopedia. Moderni jaottelu, mutta tärkeintä on, että kirjat ovat säilyttäneet meille tietoa antiikin ajalta.

    Columna Latina ‐ 28.1.2011 ‐ 4/2011 ‐ Kommentteja

  • Antiikin ohjeita joulun viettoon

    Salerno Napolin eteläpuolella oli antiikin aikana kylpyläkaupunki kuuluisine terveyslähteineen. 900-luvun alussa joukko lääketieteen opettajia muodosti siellä Civitas Hippocratican, lääkärien ammattikunnan. 1100-luvun aikana opettajien yliopistomaisen yhdistymisen johdosta syntyi varsinainen Salernon lääketieteellinen koulu, jonka piirissä maallikkolääkärit olivat enemmistönä.

    Columna Latina ‐ 17.12.2010 ‐ 50-52/2010 ‐ Kommentteja

  • De Galeno

    Klaudios Galenos, yksi antiikin kuuluisimmista lääkäreistä, syntyi nykyisen Turkin alueella Pergamonissa 1880 vuotta sitten. Kreikankielinen Pergamon kuului tuolloin mahtavaan Rooman valtakuntaan, jota hallitsi keisari Hadrianus.

    Columna Latina ‐ 3.12.2010 ‐ 48/2010 ‐ Kommentteja

  • Aristoteles
    Tieteiden isä, osa III

    Aristoteles oli intohimoisen tiedonhaluinen. Teoksessaan Eläinten osista hän sanoo, ettei halua jättää tutkimatta yhtäkään eläintä, oli se kuinka mitätön tahansa. Biologia olikin tiedemiehenä hänen pääalansa. Meribiologiasta hän teki täsmällisiä ja tarkkoja tutkimuksia. Charles Darwin totesi kahden jumalansa, Linnén and Cuvier´n olevan Aristoteleen rinnalla pelkkiä koulupoikia. Aristotelesta pidetään ensimmäisenä länsimaisena biologina, kasvi- ja eläintieteen perustajana. Hän ei ollut lääkäri, mutta otti kantaa ihmiseen biologisena ja psyykkisenä olentona.

    Columna Latina ‐ 29.10.2010 ‐ 43/2010 ‐ Kommentteja

  • Tieteiden isä Aristoteles, Antiikin moniosaaja, osa II

    Aristoteles asui Assoksessa kuningas Hermiaan vävypoikana kolme vuotta ja muutti sitten 40-vuotiaana läheiselle Lesboksen saarelle. Siellä Aristoteles teki paljon luonnontieteellistä havainnointia ja tutkimusta. Kolmasosa hänen säilyneestä tuotannostaan on näihin tutkimuksiin perustuvia biologian alan teoksia. Niissä Aristoteles pyrkii laajan aineiston pohjalta kokoamaan eläinlajeja koskevan systemaattisen luokittelujärjestelmän. Hänen tavoitteensa oli selvittää periaatteet, joilla elävät olennot jakautuvat lajeihin. Aristotelesta kutsutaan tieteiden isäksi sen vuoksi, että hän alkoi tutkia ja järjestellä tietoa tieteellisen systemaattisesti.

    Columna Latina ‐ 1.10.2010 ‐ 39/2010 ‐ Kommentteja

  • Tieteiden isä Aristoteles
    Antiikin moniosaaja, osa I

    Aristoteles syntyi vuonna 384 eaa. Pohjois-Kreikassa Stageiran kaupungissa, joka tuolloin oli syrjäinen siirtokunta. Aristoteleen vanhemmat olivat arvostettua lääkärisukua. Isä Nikomakhos oli Makedonian kuninkaan henkilääkäri, joka kuului maineikkaaseen parantajajumala Asklepioksen lääkärikiltaan. Tässä koulukunnassa taidot oli tapana siirtää isältä pojalle. Aristoteleen luonnontieteellinen katsomuskanta ja kiinnostus biologiaan ovat tätä perua, vaikka hänen vanhempansa kuolivatkin varhain. Hän oli varsin hyvin perehtynyt lääketieteeseen, mutta lääkäriä hänestä ei kuitenkaan tullut.

    Columna Latina ‐ 27.8.2010 ‐ 34/2010 ‐ Kommentteja

  • Indusvirran laakson lääketiede

    Aleksanteri Suuren retki itään pysähtyi Indusvirran rannoille luoden samalla kontaktin vanhaan kulttuuriin, jolla jo 4 000 vuotta eaa. oli ollut tiiviit yhteydet muun muassa Arabian niemimaalle.

    Columna Latina ‐ 18.6.2010 ‐ 24/2010 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.

Kommentti
Yhden naisen yritys

Vasta yrityksen perustettuani olen nähnyt, että polku on ollut koko ajan perässäni, kirjoittaa Marika Kandell.

Ajassa
Jopa joka viidennen työkyky heikentyy hellejaksoina

Työterveyslaitos tutkii kuumassa työskentelyn vaikutuksia muun muassa sairaalassa.