• 20.8.1992 Vuosi HYKS-neuvottelukunnan työtä

    Vuoden 1991 alusta voimaan tulleen HYKS-lain mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien, HYKS:n ja Helsingin yliopiston oli perustettava neuvottelukunta, jonka tehtävänä on sopia Uudenmaan läänin erikoissairaanhoidon toimintalinjoista. Sen tulee sovittaa yhteen alueen erikoissairaanhoito ja terveydenhuollon investoinnit sekä käsitellä erikoissairaanhoidon uusien voimavarojen jakamista ja olemassa olevien voimavarojen uudelleenjärjestelyjä Uudellamaalla. Lain säätämisen aikaan oli tuskin kenellekään selvää, mitä tämä työ tulisi käytännössä olemaan. Neuvottelukunnan työ käynnistyi toukokuussa 1991. Vuoden toiminta mahdollistaa jo työn tulosten ja merkityksen ainakin alustavan arvioinnin.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 20.8.1992 ‐ 24/1992 ‐ Kommentteja

  • 1.9.1992 Helsingin ambulanssilääkärikiista

    Viime kesänä tehtiin Helsingin ensihoitoyksikössä lääkärien työjärjestyksen muutos siten, että aikaisemmin yksinomaan ensihoitoyksikössä työtä tehneiden lääkärien edellytettiin suorittavan pääosan perustyöajastaan Marian sairaalan päivystyspoliklinikalla. Ensihoitoyksikössä tehdään loput perustyöajasta ja muu työ hoidetaan jatkossa päivystyksenä. Terveysviraston ja ambulanssilääkärien näkemysten yhteensovittaminen muutoksen toteuttamisesta ei onnistunut neuvottelemalla, mikä johti viiden lääkärin irtisanoutumiseen. Uudelleenjärjestely poiki lisäksi poikkeuksellisen laajan lehtikirjoittelun paitsi itse virkariidasta myös muutoksen vaikutuksesta Helsingin ensihoitoon. Päätöksestä tehtiin myös useita valituksia.

    Keijo Kokkola

    Pääkirjoitus ‐ 1.9.1992 ‐ 25/1992 ‐ Kommentteja

  • 1.9.1992 Lääkäriliiton eurointegraatio etenee

    Suomen Lääkäriliitto on yhä vahvemmin mukana lääkärien ja lääkäriliittojen yhteistyössä Euroopan alueella. Liitto on valittu ensimmäisenä EY:n ulkopuolisena maana mukaan Euroopan yleislääkärijärjestöön. Liitto on ollut monessa suhteessa edelläkävijä. Valmistautumistamme Euroopan integraatioon on pidetty esimerkillisenä jopa ulkoministeriön taholla. Lääkäriliitto on seurannut UEMO:n (Euroopan yleislääkärijärjestö), UEMS:n (Euroopan erikoislääkärijärjestö) sekä CP:n (Euroopan lääkäriliittojen pysyvä kokous) työskentelyä tarkkailijana 1980-luvun puolivälistä.

    Klas Winell

    Pääkirjoitus ‐ 1.9.1992 ‐ 25/1992 ‐ Kommentteja

  • 10.9.1992 Julkinen hallinto ja terveyspalvelujen priorisointi

    Terveydenhuollon menojen kasvu herätteli jo 1980-luvulla keskustelua julkisten resurssien riittävyydestä. Nykyinen talouslama on tuonut keskusteluun uutta, kieltämättä hyvin ahdistavaltakin tuntuvaa vauhtia. Lääkäri ei voi enää tehdä potilashoidon ratkaisuja yksinomaan lääketieteen ja yhden potilaan premisseistä lähtien: hoidosta päättäessään hän kantaa kustannusten vuoksi vastuuta myös niistä potilaista, jotka päätöksen vuoksi ehkä jäivät vaille hoitoa.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 10.9.1992 ‐ 26/1992 ‐ Kommentteja

  • 20.9.1992 Lääkärikohtaisesti räätälöity täydennyskoulutus

    Lääkärien täydennyskoulutuksen suunnittelu ja hankkiminenkin on jo utuisesta menneisyydestä lähtien ollut jokaisen lääkärin omilla harteilla. Useimmille täydennyskoulutus on käytännössä merkinnyt ammattilehtien enemmän tai vähemmän säännöllistä lukemista sekä silloin tällöin sattumanvaraisesti koulutustilaisuuksiin osallistumista. Järjestelmällisintä muotoa täydennyskokoulutuksessa ovat edustaneet työpaikkojen järjestämät meeting-sarjat, joiden aihevalintaan voidaan itse vaikuttaa. Koulutussairaaloissa tämä koulutus on ollut osa erikoislääkäritutkintoon tähtäävää jatkokoulutusta.

    Pentti Huovinen

    Pääkirjoitus ‐ 20.9.1992 ‐ 27/1992 ‐ Kommentteja

  • Tulossa TULES-vuosikymmen

    Tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULES) kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys sekä diagnostiikkaan ja hoitoihin liittyvät vaikeudet tekevät niistä tulevaisuuden lääketieteen painopistealueen ja luovat pohjan kannattavalle tutkimustyölle. TULES-diagnostiikassa ja -hoidoissa on epätarkkuutta patofysiologian puutteellisen tuntemuksen vuoksi. Vääriä ja tarpeettomia diagnostisia ja hoidollisia toimenpiteitä tehdään edelleen. Epätarkkuus aiheuttaa hoitomenetelmien heikkoa vaikuttavuutta ja ylimääräisiä, jopa turhia yhteiskunnallisia kustannuksia.

    Mats Grönblad

    Pääkirjoitus ‐ 10.10.1998 ‐ 29/1998 ‐ Kommentteja

  • Kuolevan potilaan oikeuksia kunnioitettava

    Kuolevan potilaan oikeuksien oikeudellinen tausta perustuu Suomen eduskunnan hyväksymiin lakeihin ja sopimuksiin, joista keskeisimpiä ovat Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, kansanterveystyötä ja erikoissairaanhoitoa koskevat lait sekä potilaan oikeuksia koskevat Maailman Lääkäriliiton kannanotot.

    Irma Pahlman, Eero Vuorinen

    Pääkirjoitus ‐ 20.10.1998 ‐ 30/1998 ‐ Kommentteja

  • Erikoissairaanhoidon uudelleenjärjestelyt Uudellamaalla

    Hallitus antoi lokakuun alussa eduskunnalle kesän aikana pikavauhtia ns. Puerto-työryhmässä valmistellut erikoissairaanhoitolain muutosehdotukset ja esityksen Helsingin yliopistollista keskussairaalaa koskevan lain kumoamisesta. Puerto-työryhmän ehdotukset kävivät syksyn alussa niin kunnissa kuin ammattijärjestöissäkin pikalausuntokierroksella. Tuon lausuntokierroksen perusteella ei työryhmän ehdotuksiin liiemmin muutoksia tehty. Ainoana sellaisena voidaan mainita erikoissairaanhoitolain 35. pykälään kirjattu uusi asia, jolla taataan potilaan oikeus saada omalla äidinkielellään hoitoa oman sairaanhoitopiirinsä laitoksesta, riippumatta asuinpaikastaan. Muutoin eduskunnalle annetut ehdotukset vastaavat lähes pilkuntarkasti Puerto-ryhmän esityksiä.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 1.11.1998 ‐ 31/1998 ‐ Kommentteja

  • Avoimuus luo pohjan jatkuvuudelle

    Suomessa on rakennettu terveydenhuollon tietojärjestelmiä kuusikymmenluvulta lähtien. Järjestelmien kehittäminen on kuitenkin hyvin nykivää. Asiakas on tavallaan naimisissa järjestelmätoimittajan kanssa. Kun järjestelmää halutaan kehittää edelleen on edessä avioero ja luottaminen uuden partnerin lupauksiin.

    Erkki Karjalainen

    Pääkirjoitus ‐ 10.11.1998 ‐ 32/1998 ‐ Kommentteja

  • Päiväkirurgia - vieläkin liian vähän käytetty mahdollisuus

    Suomen Kuntaliiton päiväkirurgiaa pohtinut työryhmä on julkistanut hiljan muistionsa ja ehdottaa, että päiväkirurgian määrä kaksinkertaistettaisiin viiden seuraavan vuoden aikana. Edellisestä laaja-alaisesta päiväkirurgian arviosta onkin kulunut aikaa jo lähes vuosikymmen. Vuonna 1990 silloinen Lääkintöhallituksen työryhmä linjasi päiväkirurgian tulevaisuutta tilanteessa, jossa koko toiminta otti vasta ensimmäisiä askeleitaan suomalaisessa sairaanhoidossa. Uuden arvion teko oli mitä aiheellisinta, onhan päiväkirurgia laajentunut tällä vuosikymmenellä hyvin nopeasti. Työryhmän pääehdotus lienee kuitenkin asiantuntijoillekin pienoinen yllätys. Tässä kannanotossa päiväkirurgista toimintaa pidetään laajentuvana ja entistä suurempia potilasryhmiä koskevana tapana järjestää hoito. Päiväkirurgian käyttömahdollisuuksienhan on jo joissain puheenvuoroissa ehditty arvioida olevan loppumassa.

    Taito Pekkarinen

    Pääkirjoitus ‐ 1.12.1998 ‐ 34/1998 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.