996 osumaa

Vakavaa masennusta edeltäneet elämänmuutokset

Vakavan masennuksen puhkeamista edeltää lähes aina jokin menetys, vastoinkäyminen tai psyykkisesti rasittava elämänmuutos. Kansaneläkelaitoksen tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että työelämään ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvät vaikeudet olivat kaikkein yleisimpiä masennusta edeltäneitä stressitekijöitä. Masennuksen ennakko-oireiden tunnistaminen ja hoito voivat ehkäistä oireiden muuttumista sairaudeksi ja työkyvyttömyydeksi. Masennuksen kliinisestä kuvasta ei voi päätellä onko kyse sisä- vai ulkosyntyisestä depressiosta.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Vahva identiteetti auttaa selviytymään lapsuudessa saadun aivovamman seurauksista

Ennen kouluikää vaikean aivovamman saaneiden lasten myöhempää selviytymistä on perinteisesti pidetty hyvänä. Normaali koulumenestys tai älyllinen kapasiteetti eivät kuitenkaan takaa selviytymistä työelämässä. Aikuisikään saakka ulottuneessa seurantatutkimuksessa runsas puolet 39:stä tutkitusta menestyi normaalikoulussa, mutta vain vajaa neljäsosa heistä kykeni kokopäivätyöhön. Aikuisiän selviytymisen tärkeä indikaattori oli hyvin kehittynyt identiteetti eli yksilön minäkuvan eri osa-alueiden muodostama kokonaisuus ja sen yhteensopivuus todellisuuden kanssa. Käytännössä tulos korostaa lapsen kuntoutus- ja koulutussuunnittelun realistisuuden tärkeyttä, toisin sanoen tavoitteiden ja lapsen todellisten edellytysten pitää vastata toisiaan.

Taina Nybo, Aulikki Kananoja, Anni Pentinmäki, Leo Jarho, Marjaleena Koskiniemi

Kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavien vanhusten lääkkeiden käyttö

Vanhukset käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä, mikä johtuu pääosin iän myötä tulleista sairauksista ja oireista. Lisäksi lääkäripalvelujen määrällinen kasvu, tarkempi diagnostiikka sekä uusien lääkkeiden tulo markkinoille ovat saattaneet lisätä lääkkeiden käyttöä. Kotihoitopotilaiden lääkkeiden käytöstä ei ole ollut riittävästi tietoa, vaikka vanhusten lääkkeiden käyttöä on muuten tutkittu paljon sekä Suomessa että ulkomailla. Riihimäen ja Lopen 65 vuotta täyttäneiden kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaiden lääkkeiden käyttöä selvittäneen tutkimuksen mukaan melkein 90 % kotihoitopotilaista käytti jotakin lääkettä, ja viidesosa potilaista käytti vähintään viittä lääkettä. Vanhukset käyttivät eniten sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä.

Raija Lithovius, Marja Sihvonen, Pertti Kekki

Kaihileikkausjonossa olevien potilaiden näöntarkkuuden muutos

Kaihileikkauksen keskimääräinen jonotusaika on Vaasan keskussairaalassa yli vuoden pituinen. Tänä aikana yli neljäsosalla potilaista leikattavan silmän näöntarkkuus heikkeni huomattavasti. Toisaalta noin puolella potilaista ei tapahtunut merkittävää näöntarkkuuden muutosta. Paremman silmän muutokset olivat samansuuntaiset, mutta pienemmät. Suurin osa potilaista on iäkkäitä, joten yli vuoden pituinen jonotusaika on merkittävä osa heidän jäljellä olevasta eliniästään. He myös menettävät kaihileikkauksen tuoman näönparannuksen mahdollisuuden jonotusaikana.

Jaakko Leinonen, Leila Laatikainen

Nuorten kokema avuntarve ja hoitoon hakeutuminen masentuneisuuden vuoksi

Nuoruusiän masennuksen tunnistaminen ja vaikeusasteen määrittäminen on hankala tehtävä. Tamperelaisilta peruskoulun 8- ja 9-luokkalaisilta kysyttäessä yli 15 % ilmoitti potevansa jonkinasteista masennusta. Vakavasta masennuksesta kärsivistä vajaa puolet koki tarvitsevansa apua. Suurin osa masentuneista nuorista ei tunnista avun tarvetta eikä hae apua terveydenhuollosta. Kouluterveydenhuollossa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota nuorten masentuneisuuden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon hakeutumisen tukemiseen. Selvitys tehtiin Kouluterveys 1997 -tutkimuksen kyselyaineistosta.

Outi Lukkari, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden muutokset FINRISKI-tutkimuksessa 1972-1997

FINRISKI-tutkimuksessa on seurattu väestön sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yleisyyttä viiden vuoden välein tehdyillä väestötutkimuksilla. Tuorein kartoitus tehtiin keväällä 1997. Seerumin kolesterolipitoisuus on edelleen pienentynyt ja systolisen verenpaineen taso laskenut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana, mutta diastolisen verenpaineen lasku on pysähtynyt. Ylipainoisten osuus väestöstä on edelleen lisääntynyt. Miesten tupakointi on vähentynyt, koska nuoremmista ikäluokista harvempi on aloittanut tupakoinnin kuin vanhemmista. Tupakoinnin lopettaminen ei sen sijaan ole miehillä oleellisesti lisääntynyt. Naisten tupakointi on kääntynyt laskuun. Tämä johtuu tupakoinnin lopettaneiden osuuden kasvusta. Naisten tupakoinnin aloittaminen on edelleen lisääntynyt.

Erkki Vartiainen, Pekka Jousilahti, Georg Alfthan, Jouko Sundvall, Pirjo Pietinen, Pekka Puska

Sepelvaltimotaudin ehkäisyn onnistuminen Suomessa

Sepelvaltimotaudin ehkäisyn väestöstrategian tavoitteena on tärkeimpien riskitekijöiden vaikutuksen heikentäminen koko väestössä. Tähän on Suomessa pyritty jo 25 vuoden ajan. Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien väestöstä tehtyjä mittauksia tarkastelemalla arvioitiin strategian onnistumista. Naisten tupakointia lukuun ottamatta riskitekijöiden vaikutusta on saatu menestyksellisesti vähennetyksi, ja tämä näyttää selittävän suuren osan sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla kuolleisuus on vähentynyt voimakkaammin kuin riskitekijöiden perusteella voitaisiin ennustaa, joten ilmeisesti kehitykseen ovat vaikuttaneet myös uudet hoitokeinot tai muut tekijät.

Erkki Vartiainen, Pekka Puska, Pekka Jousilahti, Jussi Huttunen

Sepelvaltimotaudin sekundaariprevention toteutuminen KYS:ssa hoidetuilla potilailla EUROASPIRE-tutkimuksen tuloksia

Vuonna 1994 julkaistussa eurooppalaisessa suosituksessa sekundaaripreventio nostettiin ehkäisytoimien tehostamisen ensisijaisuus-järjestyksessä ykkössijalle. EUROASPIRE-tutkimus kartoitti sekundaariprevention toteutumista yhdeksässä Euroopan maassa vuosina 1995-96. Suomessa tutkimus tehtiin KYS:n välittömällä vastuualueella. Sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä, toimenpiteitä niiden vähentämiseksi sekä lääkehoitoa selvitettiin ohitusleikkauksella hoidettujen, pallolaajennuksella hoidettujen, sydäninfarktin sairastaneiden ja muun äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen takia sairaalassa hoidettujen potilaiden sairauskertomuksista, haastattelemalla potilaat ja mittaamalla vaaratekijät. Suomessa selvitettiin myös suositellun ruokavalion toteutuminen vähintään kuuden kuukauden kuluttua sairaalahoitoon johtaneesta tapahtumasta. Tutkimus osoitti, että sepelvaltimotaudin sekundaaripreventioon tähtäävässä hoitokäytännössä on runsaasti parantamisen varaa, sekä vaaratekijöiden tason vähentämisessä että profylaktisessa lääkehoidossa.

Heli Koukkunen, Ari Kemppainen, Seppo Lehto, Arja Erkkilä, Essi Sarkkinen, Matti Uusitupa, Kalevi Pyörälä

Sisäilman allergeenien määrä pääkaupunkiseudulla

Sisäilmassa esiintyy homeiden lisäksi muitakin altisteita. Osa sisäilman allergeeneista on lähtöisin eläimistä ja kasveista. Tavallisimmat eläinallergeenit ovat kissasta ja koirasta peräisin olevat valkuaisaineet, joita löytyy lähes jokaisesta kodista. Allergeenipitoisuudet lemmikkieläinperheissä ovat vähintään satakertaiset verrattuna perheisiin, joissa lemmikkejä ei ole. Eläimen omistajan vieraillessa voi pitoisuus suurentua noin kymmenkertaiseksi, koska allergeenit kulkeutuvat vaatteissa ja hiuksissa. Kasveista tärkeimmät allergeenilähteet ovat puiden, heinien ja pujon siitepölyt, mutta niiden merkitys sisäilma-allergeeneina on epäselvä. Sitä vastoin eräät viherkasvit, kuten limoviikuna, ovat osoittautuneet tärkeiksi sisäilma-allergeeneiksi.

Soili Mäkinen-Kiljunen, Marjatta Malmberg, Tari Haahtela

Miten nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet 20 vuoden kuluessa?

Nuorten terveystapatutkimuksen yhteydessä on tutkittu 12-18-vuotiaiden nuorten ruokatottumuksia koko maan kattavilla postikyselyillä joka toinen vuosi 1977-97. Rasvaisen maidon ja voin käyttö väheni 1990-luvulla lähes yhtä nopeasti kuin 1980-luvulla. Perinteisten täysmaidon ja voin käyttäjät ovat jääneet pieniksi marginaaliryhmiksi. Kahvin juonti väheni selkeästi 1980-luvulla ja pysyi 1990-luvulla ennallaan. Makeiden leivonnaisten ja sokerin käyttö kahvin ja teen kanssa väheni koko 20 vuoden jaksolla. Erityisruokavalioiden, etenkin kasvisruokavalioiden, suosio lisääntyi 1990-luvulla nopeasti. Kuitenkin vihannesten ja kasvisten sekä hedelmien ja marjojen käyttö oli 1990-luvulla vähäistä. Tytöt ilmoittavat noudattavansa erityisruokavaliota yleisemmin kuin pojat.

Andres Vikat, Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Marjaana Lahti-Koski, Terttu Peltola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030