• Sydämen vajaatoiminnan hoito tänään

    Sydämen vajaatoimintaa diagnosoitaessa ja hoitoa suunniteltaessa on lähtökohtana oltava vajaatoiminnan aiheuttanut perussairaus ja potilaan kliininen tila. Vajaatoiminnan astetta ei kuitenkaan voi aina riittävän tarkasti määritellä kliinisten seikkojen perusteella. Varsinkin ACE-estäjähoitoa harkittaessa on yleensä syytä mitata ejektiofraktio kaikututkimuksen tai isotooppiventrikulografian avulla. Tuoreimpien tutkimusten mukaan ACE-estäjien tuoma hyöty näyttää keskittyvän potilaisiin, joiden ejektiofraktio on alle 30 %. Lääkkeiden valinnan on oltava paljolti yksilöllinen. Digoksiini ja diureetit ovat varsin hyvä perusvalinta lääkehoitoa käynnistettäessä. Taustalla olevaan sairauteen ja komplisoiviin tekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon, puuttuminen ovat tärkeä osa hoitoa.

    Markku S. Nieminen Juhani Partanen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.3.1992 ‐ 8/1992 ‐ Kommentteja

  • Rinnan rekonstruktio mikrovaskulaarisella alavatsakielekkeellä

    Rinnan rekonstruointiin syövän hoidon jälkeen on aiemmin käytetty silikoniproteesia, kudoslaajentimia ja erilaisia iho- tai iho-lihaskielekkeitä. Mikrovaskulaariset kudossiirtomenetelmät ovat huomattavasti kehittymässä. Suomessakin on viime aikoina tehty yhä enemmän rinnankorjauksia vapaalla mikrovaskulaarisella kudossiirrännäisellä. Useille naisille tällä menetelmällä saadaan esteettisesti paras korjaustulos.

    Timo Waris Outi Kaarela Timo Raatikainen Jyri Hukki Erkki Tarpila Harri Teerikangas

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.3.1992 ‐ 8/1992 ‐ Kommentteja

  • Äkillisen välikorvantulehduksen hoitokäytäntö vaihtelee huomattavasti

    Lasten äkillisen välikorvantulehduksen hoitokäytäntö vaihtelee yhä suuresti, vaikka hoidosta on annettu yhtenäinen suositus. Oulun yliopistollisen keskussairaalan vastuualueella tehty tutkimus osoitti, että yleislääkärit valitsivat antibioottihoidoksi useimmiten penisilliinin tai sulfa-trimetopriimin, kun taas yksityiset lastenlääkärit suosivat amoksisilliini-ampisilliiniryhmän valmisteita ja korvalääkärit sulfa-trimetopriimia. Tärykalvopistoja tehtiin varsin usein: keskimäärin kahta viidestä korvatulehduksesta hoidettiin jossain vaiheessa tärykalvopistolla, joskin käytäntö tässäkin selvästi vaihteli eri hoitopaikoissa.

    Olli Pekka Alho Matti Koivu Martti Sorri Antti Palva

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.3.1992 ‐ 8/1992 ‐ Kommentteja

  • Tukisidosten käyttö urheilussa

    Tukisidoksilla on suuri merkitys urheiluvammojen ehkäisyssä, hoidossa ja urheilijaa kuntoutettaessa. Jotta tukisidoksista olisi mahdollisimman paljon hyötyä, ne on sovitettava huolella. Tukisidoksia käytetään niiden mekaanisen, puristavan tai lämmittävän vaikutuksen mutta myös psyykkisen vaikutuksen vuoksi. Asiantuntevuutta tarvitaan erityisesti polvitukien valinnassa.

    Kyösti Latvala

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.3.1992 ‐ 8/1992 ‐ Kommentteja

  • Suomalaisten vankien terveystutkimus I Vankien ruumiilliset sairaudet

    Vankien terveydestä ja sairauksista on koko maailmassa varsin vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa. Suomalaisten vankien terveystutkimuksessa selvitettiin maamme vankien terveydentila. Vaikka vangeista suurin osa on nuoria, heillä on runsaasti somaattisia sairauksia, paljolti elämäntapaan liittyviä. Yleisiä ovat myös erilaiset tapaturmat. Psyykkisiä ongelmia vangeilla on selvästi yleisemmin kuin väestöllä yleensä, tavallisimpina alkoholismi ja persoonallisuushäiriöt. Vankien terveystutkimuksen tärkeimmät tulokset esitellään Lääkärilehdessä kolmiosaisessa artikkelisarjassa.

    Matti Joukamaa

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.3.1992 ‐ 8/1992 ‐ Kommentteja

  • Rytmihäiriöiden kirurginen hoito

    Rytmihäiriöiden syntymekanismin ymmärtäminen ja anatominen paikantaminen ovat mahdollistaneet toimenpiteiden kohdistamisen suoraan rytmihäiriön sähköanatomiseen rakenteeseen sydämessä. Pitkän kehitysvaiheen jälkeen rytmihäiriöiden invasiiviset hoitomuodot - katetriablaatiot ja leikkaukset - ovat viime vuosina yleistyneet eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Kirurgisen hoidon vakiintunein aihe on tilanne, jossa lääkehoito tai katetriablaatio ei onnistu tai sovellu mutta rytmihäiriö on luonteeltaan hengenvaarallinen tai hankala. Rytmihäiriön kirurgista hoitoa on harkittava myös, jos sydänleikkaus on jo jostakin muusta syystä välttämätön.

    Antero A.J. Järvinen Lauri Toivonen

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.3.1992 ‐ 9/1992 ‐ Kommentteja

  • Kannattaako vanhusten hyperlipidemioita hoitaa?

    Seerumin lipiditasot muuttuvat iän myötä siten, että kokonaiskolesterolipitoisuus on suurin 60-70-vuotiailla. Suuret seerumin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet sekä pieni HDL-kolesterolipitoisuus ovat sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä vielä 60-80-vuotiailla, ja niiden määritykset vanhuksiltakin ovat perusteltuja. Hoitoa harkittaessa tulee tarkkaan arvioida potilaan yleinen terveydentila ja ennuste ja hoidon edut ja haitat. Erityisesti hyväkuntoisen naisvanhuksen hyperkolesterolemian hoito voi olla aiheellinen. Ensisijainen hoito on ruokavalio, mutta jos se ei tuo tulosta, aloitetaan lääkehoito niille potilaille, jotka todennäköisesti siitä hyötyvät.

    Aapo Lehtonen

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.3.1992 ‐ 9/1992 ‐ Kommentteja

  • Psykosomatiikan näkökulma multippeliskleroosiin

    Multippeliskleroosilla on monenlaisia oireita ja niistä tiedetään tutkimusten perusteella paljon yksityiskohtia, mutta taudin perussyy on ratkaisematta. Elämänkriisien yhteys multippeliskleroosin puhkeamiseen ja pahenemiseen on huomattu monissa selvityksissä, vaikkei ilmiön merkityksestä olekaan selvää kuvaa. Perinteisen lääketieteellisen ajattelun sijasta ihmisen elämäntodellisuuteen perustuva sairauskäsitys tuo kuitenkin uusia näköaloja myös MS-potilaiden tutkimukseen ja hoitoon.

    Juhani Rekola

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.3.1992 ‐ 9/1992 ‐ Kommentteja

  • Arkielämän näkökulma ympäristöhaittojen terveysvaikutuksiin

    Asiantuntijoiden arviot ympäristöriskeistä ovat tärkeitä kansanterveydellisten päätösten teossa ja valistuksen suunnittelussa. Niitä on kuitenkin vaikea hyödyntää yksilötason terveydenhuollossa. Ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvien riskiarvioiden ja riskien kokemisen selvittäminen täydentää suurten kvantitatiivisten tutkimusten luomaa kuvaa ja antaa tietoa ympäristöuhkien vaikutuksista terveyskäyttäytymiseen ja sairastuvuuteenkin. Artikkelissa esitellään kognitiivisten mallien ja asiakkaan näkökulman nimellä tunnettujen lähestymistapojen keskeisiä ajatuksia ja liitetään nämä terveyspalvelujen käytön problematiikkaan.

    Petri Raivola Hasse Karlsson Matti Kamppinen

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.3.1992 ‐ 9/1992 ‐ Kommentteja

  • Suomalaisten vankien terveystutkimus II Vankien psyykkinen sairastavuus

    Suomalaisten vankien terveystutkimuksessa ilmeni, että vangeilla on psyykkisiä häiriöitä selvästi yleisemmin kuin koko väestössä. Yleisimpiä häiriöitä ovat alkoholismi ja persoonallisuushäiriöt. Vangit olivat myös käyttäneet psykiatrisia hoitopalveluja enemmän kuin suomalainen aikuisväestö keskimäärin. Ilahduttavana voidaan pitää suomalaisten vankien huumeiden käytön vähäistä määrää kansainvälisessä vertailussa.

    Matti Joukamaa

    Katsaus­artikkeli ‐ 20.3.1992 ‐ 9/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nollatoleranssi häirinnälle

Moni häirinnän uhri pohti, oliko antanut vääriä viestejä.

Pääkirjoitus
Pieni mutta tärkeä tuuppaus

Lääkärin näkökulmasta olennaista on pureutua rokottamattomiin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Husiin tulevilta potilailta kysytään epidemiakaudella rokotuksista

Influenssa- ja koronarokotteista kysyminen ja tietojen kirjaaminen on osa Husin potilasturvallisuustyötä.

Kolumni
Toipiluuden tuolla puolen

Jokainen lukee taideteoksiin omia tarinoitaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Ajassa
WMA: Rikkaat valtiot eivät auta riittävästi köyhiä maita koronarokotuksissa

Maailman lääkäriliiton mukaan vaurauden maiden täytyisi tehdä enemmän kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

Tieteessä
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät

Raskaudenaikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi yleisimmistä sikiövaurioiden syistä.