• Mesopotamian medisiinaa

    Kansaa kohahduttanut akillesjänteen paikkaus Turussa assosioituu Sumerin savitauluissa ikuistettuun kirjeenvaihtoon 1250-luvulta eaa. Heettien Suurkuningas Hattushili II vastasi Babylonian kuninkaalle Kadashman-Enlil II :lle, ettei hän ole pakottanut kahta Kadashmanilta pyytämäänsä lääketieteen huippuasiantuntijaa jäämään luokseen, vaan nämä olivat rikastuttuaan ja avioiduttuaan kuningassukuun jääneet vapaaehtoisesti maahan.

    Columna Latina ‐ 28.5.2010 ‐ 21/2010 ‐ Kommentteja

  • Nil novi sub sole

    Egyptiä pidetään lääketieteen alkulähteenä. Edwin Smithin, Ebersin ja Kahunin papyruksista on epätäydellisinäkin kyetty piirtämään kuvaa lääketieteestä 5000 vuoden takaa. Historiallisia dokumentteja on myös siitä, että egyptiläisiä lääkäreitä pyydettiin apuun naapurivaltoihin, muun muassa hoitamaan suurkuningas Dareioksen silmäsairautta. Homeros puolestaan ylistää Egyptin lääkäreiden taitoa runoissaan. Kreikan lääketieteen suurmies Galenos opiskeli Egyptissä pitkähkön jakson. "Galeeniset" valmisteet saattoivat olla siellä omaksuttuja.

    Columna Latina ‐ 30.4.2010 ‐ 17/2010 ‐ Kommentteja

  • Ab urbe condita

    Roomalaiset aloittivat ajanlaskunsa vuodesta 753 eaa. sudenpentujen Romuluksen ja Remuksen perustaessa Rooman kaupungin - siis ab urbe condita¯, a.u.c., (kaupungin perustamisesta). Arkeologit ovat tosin löytäneet merkkejä asutuksesta jo toiselta vuosituhannelta eaa. Savikylästä kehittyi muutamassa vuosisadassa kolmella mantereella valtaa pitänyt tuolloisen maailman globaali mahti.

    Columna Latina ‐ 26.3.2010 ‐ 12/2010 ‐ Kommentteja

  • Asklepioksen sauva

    Asklepioksen käärmesauvan kuvaan törmäämme päivittäin, mutta esimerkiksi myös varkaiden ja kauppiaiden jumala Hermes (lat. Mercurius) pitää kuvissa usein kädessään caduceus-sauvaa, jota kiertää kaksi käärmettä. Asklepioksen sauvaa kiertää yksi käärme. Asklepioksen sauvan alkuperä oli epäselvä jo antiikin oppineille. On mahdollista, että käärmesauva oli alun perin astrologinen tunnus ja liitettiin vasta myöhemmin parantamisen ja lääkitsemisen jumalaan.

    Columna Latina ‐ 19.2.2010 ‐ 7/2010 ‐ Kommentteja

  • Parantaja Asklepios

    Nimi Asklepios vie meidät Kreikan rikkaaseen mytologiaan. Vuorossa on parantamisen jumalana >palvottu hahmo, latinalaisessa muodossaan Aesculapius. Nimen alkuperä on hämärän peitossa. Vaikka akkadian azugallatu (suuri parantaja) muistuttaa äänteellisesti Asklepiosta ja merkitys sopii asiayhteyteen, eivät tutkijat ole yksimielisiä teoriasta. Homeros puolestaan kertoo Asklepioksen osallistuneen poikineen Troijan sotaan taitavana parantajana. Tästä nähdään, että hyvästä lääkäristä voi tulla palvottu jumala.

    Columna Latina ‐ 29.1.2010 ‐ 4/2010 ‐ Kommentteja

  • Marcus Gavius Apicius, roomalainen mässäilijä

    Terveyskasvattajille on tuttua, että ruokailutottumusten muuttamiseen vaaditaan sukupolven vaihdos. Yksilöt pitäytyvät sinnikkäästi pinttyneissä tavoissaan. Tapamme versovat kulttuurin kompostista, joten on mielenkiintoista tutustua otsikkohenkilöömme ja roomalaiseen keittiöön.

    Columna Latina ‐ 15.1.2010 ‐ 1-2/2010 ‐ Kommentteja

  • Catilina - historian uhri

    Lucius Sergius Catilina syntyi Rooman valtakunnan kiihkeimpään murroskauteen vuonna 108 eaa. Vanhan tasavallan korruptoitunut hallinto veti viimeisiä henkäyksiään, eliitti oli ottanut vallan käsiinsä senaatissa ja tuleva keisarikunta oli oraalla, valtiontalous kuralla ja köyhä kansa veloissa. Tuntuuko tutulta?

    Columna Latina ‐ 27.11.2009 ‐ 48/2009 ‐ Kommentteja

  • De pecunia Romana

    Kristuksen syntymän aikoihin työmiehen päiväpalkka oli yksi hopeadenaari. Lääkärin palkasta työryhmä ei valitettavasti löytänyt tietoa.

    Columna Latina ‐ 13.11.2009 ‐ 46/2009 ‐ Kommentteja

  • O tempora, o mores!

    Marcus Tullius Cicero (106 eaa. - 43 eaa.), roomalainen poliitikko, filosofi, lakimies ja kirjailija, oli puhujana vertaansa vailla. Hänen teoksiaan on säilynyt poikkeuksellisen paljon ja puheitakin 58.

    Columna Latina ‐ 2.10.2009 ‐ 40/2009 ‐ Kommentteja

  • Mensis sextilis eli Augustus

    Mensis Sextilis oli roomalaisen kalenterin kuudes kuukausi ennen keisari Augustusta. Kalenteriuudistaja Gaius Julius Caesar oli antanut nimensä syntymäkuukaudelleen heinäkuulle (Iulius), ja kun Augustus oli vakiinnuttanut valtansa, antoi keisaria mielistelevä senaatti vuonna 8 eaa. kuudennelle kuukaudelle uuden nimen Augustus sen kunniaksi, että Augustus, jumalaksi korotetun Caesarin (otto)poika, oli ensi kerran kohonnut konsuliksi heinäkuussa. Päätökseen vaikutti sekin, että elokuussa 31 eaa. hänen laivastonsa oli voittanut Antoniuksen ja Kleopatran laivaston Aleksandriassa.

    Columna Latina ‐ 28.8.2009 ‐ 35/2009 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL on avannut Kiinan koronavirusepidemiaseurannan

Sivustolle päivitetään ajankohtaista tietoa epidemian kehittymisestä.

Tieteessä
Syövän immunologiseen hoitoon löytyi uusia mahdollisuuksia

Tutkijat löysivät keinoja CAR-T-soluhoidon kehittämiseen lääkeseulonnasta ja geenisaksista.

Ajassa
Kiinan keuhkokuumetapaukset eivät aiheuta huolta Suomessa

Suoran lentoliikenteen puute Kiinan Wuhaniin vaikuttaa riskiarvioon, sanoo THL:n johtava asiantuntija.

Ajassa
Päijät-Häme alkaa valmistella sote-yhteisyritystä

Yhtymäkokous tekee toimintamallin päätöksen käyttöönotosta alkukesästä.

Ajassa
Nyt myös Seinäjoen terveyskeskus ottaa käyttöön tiimimallin

Tiimimalleja on otettu käyttöön eri puolilla Suomea.

Tieteessä
Uusi sydämen vajaatoiminnalle altistava geenivirhe löytyi

Geenivirhe vaikuttaa muun muassa sydänlihassolujen elinkykyyn ja muihin sydänsoluille ominaisiin toimintoihin.