Voisiko lapsi tai nuori itse vaikuttaa terveyden edistämisensä toteuttamiseen?

Valtiovalta valmistelee parhaillaan kehittämistoimia lakisääteisiin terveystarkastuksiin. Toiminnan vaikuttavuus, tieteellinen tutkimusnäyttö ja kustannustehokkuus vaatimukset toimivat työtä ohjaavina ajureina.

Kuopiolainen terveydenhoitaja Kirsi Santala ideoi ja toteutti jo vuosikymmen sitten palkitsemisen arvoisen ketterän kokeilun. Siinä opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastukseen tulijat saivat itse määrittää esitietokyselyn viimeisenä kohtana tarkastukselleen tarvitsemansa keston.

Sen sijaan, että jokaiselle olisi varattu kaavamaisesti ammattilaisen aikaa tunti, riitti valtaosalle selvästi lyhyempi aika, jolloin vaikkapa heikosta itsetunnosta tai mielialan mataluudesta kärsivälle oli mahdollista allokoida aikaa reilummin.

Mielestäni toimintatapa osoittaa rohkeaa innovatiivisuutta ja asiakaslähtöistä segmentoivaa palvelukulttuuria ottaen huomioon niukkenevat voimavarat.

Lasten ja nuorten lakisääteisten määräaikaistarkastusten sisällöissä on paljon sellaista, mitä voitaisiin toteuttaa vuosittaisten yksilötapaamisten sijaan toisin.

Siinä missä perinteisesti rutiinitarkastukselle on varattu tunti per asiakas, voitaisiin tuota aikaa varsin hyvin leikata esim. varttitunnilla keräämällä jokaiselta osa ajasta ikään kuin vakuutusmaksuna. Näin keskivertoa enemmän tukea ja seurantaa tarvitseville potilaille riittäisi annettavaksi heidän tarvitsemansa aika.

Paranisikohan väestötason terveys ja työntekijöiden työtyytyväisyyskin näin toimien?

Esimerkiksi unesta, nukkumaanmenoajoista, hampaiden hoidosta tai jaksamista edistävistä toimista voidaan keskustella terveystiedon oppitunneilla. Ei ainoastaan opettajan johdolla vaan moniammatillisesti ryhmissä koulun aikuisten – joihin terkkari, lääkäri, kuraattori ja psykologikin kuuluvat – ohjaamina.

Järjestöillä ja terveys- sekä sosiaalialan oppilaitoksilla on kokemusta sekä hyviä ideoita järjestää erinäisistä aiheista, vaikkapa teemapäiviä, osallistaen nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat, jotka tuntevat paikalliset olosuhteet.

Uusia toimintamalleja suunniteltaessa emme saa unohtaa digitalisaation ja somen tarjoamia mahdollisuuksia. On siis mentävä sinne, missä palveluiden käyttäjät liikkuvat. Snapchat-terkkari, reelsit, Tiktok-storyt ja Youtube-videot tulee valjastaa nykyistä tehokkaammin massaterveyden edistämisen käyttöön.

Lastenlääkäriyhdistystäkin kannattaa kuulla toimintaa uudistettaessa: innovatiivisesti toteutettujen, netistä 24/7 löytyvien tietotaitotasoltaan luotettavien Koululääkäri kertoo ja vastaa -podcastvideoiden klikkausmäärät ovat valtavia.