Digiklinikan isot haasteet

Sähköisistä palveluista etsitään säästöjä hyvinvointialueiden haastavaan tilanteeseen, koska rahoitusta saadaan tulevina vuosina aiempaa vähemmän, vaikka tarve olisi päinvastainen väestön vanhetessa.

On surullista, ettei säästöpaineessa nähdä kestävämpää ratkaisua hoidon jatkuvuudesta, mikä toisi pidemmällä ajalla merkittävää säästöä ja huomattavaa terveyshyötyä.

Sen sijaan, että hyvinvointialueille perustettaisiin pitkään odotettuja uusia terveyskeskuslääkärin virkoja, perustetaan etäterveysasemia ja digiklinikoita, joissa työskentelevät vaihtuvat etälääkärit. Toimintaa suunnitellaan hoidettavaksi jopa kokonaan ulkoistettuna.

Lääkäreitä ja lääketieteen opiskelijoita rekrytoidaan digiklinikoille melkoisilla palkoilla.

Ilmoituksia lukiessa nousee mieleen monia kysymyksiä ja huolenaiheita. Miten hyvinvointialueiden rajallinen budjetti riittää kalliiseen ostopalveluun, kun kuntiin ei ole enää mahdollista lähettää lisälaskuja aiempaan tapaan?

Työ terveysasemilla muuttuu aiempaa raskaammaksi, kun kevyempi etätyö ulkoistetaan.

Löytyykö vakituisiin virkoihin enää hakijoita tai edes pitkäaikaisia sijaisia?

Onko perusterveydenhuollon vahvistuminen taas askeleen kauempana?

Potilasturvallisuus huolestuttaa myös.

Ottavatko lääkärit etävastaanotoilla valtavia riskejä heille tuntemattomien potilaiden kanssa?

Saavatko etätyöhön rekrytoitavat opiskelijat ja vastavalmistuneet lääkärit riittävästi kokeneemman lääkärin senioritukea?

Etävastaanoton suuri haaste on pystyä tekemään oikea diagnoosi ja päätelmät hoidon kiireellisyydestä ilman potilaan kohtaamista ja mahdollisuutta kliiniseen tutkimiseen.

Lisäksi tulee pystyä välittämään potilaalle riittävän ymmärrettävästi lääketieteellistä tietoa hänen tilanteestaan. Mitä kaikkea oireiden takana voi olla ja milloin tulee hakeutua vastaanotolle arvioon?

Kolmantena haasteena on varmistaa, että potilas ja lääkäri ymmärtävät toisensa oikein. Digipalveluita tarvitaan, mutta vain soveltuvasti ja järkevästi toteutettuna.

Etävastaanottoa koskevat samat terveydenhuollon lait, asetukset ja hoitosuositukset sekä lääkärin etiikka kuin lääkärin ammattia muutenkin harjoitettaessa. Lääkäri ottaa aina potilaasta ammatillisen vastuun. Lääkäriliiton etälääketieteen suositus on päivitetty 12.5.2022 (1). Lisäksi tietoa löytyy ”Lääkärin etiikka”- kirjan etälääketiede kappaleesta (2).

Maailman lääkäriliiton mukaan etälääketiedettä ei tule käyttää pelkästään ajatuksella hillitä kustannuksia (2).

Etälääketiede ei saa olla toiminnan tavoite vaan yksi työväline. Etälääketieteen mahdollisuudet, mutta etenkin rajoitteet ja riskit tulee tiedostaa. Etävastaanottotoiminta edellyttää riittävää osaamista ja valmistumisen jälkeistä työkokemusta. Potilaasta tulee olla riittävästi tietoa, jotta lääketieteellinen arvio on mahdollinen.

Etävastaanotto on erinomainen ja tehokas työväline tutun potilaan kanssa. Digiklinikat kannattaa suunnitella hyvinvointialueilla niiden omana toimintana ja mahdollisuuksien mukaan hoidon jatkuvuus huomioituna, etenkin mikäli halutaan välttää tarpeettomia tutkimuksia, lähetteitä ja saada hyvinvointialueille varattu raha riittämään.