Jäsen Suom Lääkäril 2025;80:e44756, www.laakarilehti.fi/e44756

”Haluan olla tyhmä kandi hieman pidempään”

Kuudennen vuosikurssin opiskelijoista joka viides ilmoitti pitäneensä välivuoden.

Sari Kosonen

Lääkäriliitto selvitti osana opiskelijatutkimusta medisiinarien näkemyksiä välivuoden pitämisestä.

Kuudennen vuosikurssin opiskelijoista joka viides ja kaikista vastaajista seitsemän prosenttia ilmoitti jo pitäneensä välivuoden. Kaksitoista prosenttia kertoi aikovansa pitää sellaisen.

Lääketieteen opiskelijoiden läpäisyajat tutkinnon suorittamisessa ovat kuitenkin olleet korkeita. Välivuosien pitäminen näkyy läpäisyajoissa, mutta seitsemän vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta valmistuneita on viimeisimpien tietojen mukaan jo lähes 90 prosenttia ja kahdeksan vuoden kuluttua miltei 95 prosenttia.

Viimeisimmässä opiskelijatutkimuksessa 2024 syitä välivuoden pitämiselle tiedusteltiin avoimella kysymyksellä.

– Avoimien vastausten kattavampi analyysi on vielä kesken, mutta esille nousevia välivuoden syitä ovat esimerkiksi opintojen seurauksena tullut kuormitus ja uupumus, halu työskennellä kandina ennen valmistumista ja taloudelliset syyt, kertoo Lääkäriliiton tutkija Anna Sirviö .

Muita syitä olivat muun muassa halu suorittaa opiskelijavaihto tai panostaa vapaa-aikaan ja matkusteluun ennen työelämään siirtymistä. Poissaoloille esiintyi myös lakisääteisiä syitä, kuten perhevapaat tai asevelvollisuus.

Aikaa ammatille, aikaa itselle

Opiskelijatutkimuksen tuloksista ilmeni, että lääketieteen opiskelijat toivovat opintoihin enemmän käytännön harjoittelua.

– Eniten kuormitusta aiheuttanut tekijä oli huoli oman lääketieteelliseen osaamisen karttumisesta. Tämä heijastuu myös avovastauksissa välivuoden pitämisen syistä, Sirviö kertoo.

”Tässä vaiheessa koen tarvitsevani enemmän kliinisten taitojen karttumista ennen työelämään siirtymistä kuin aikataulun mukaiseen valmistumiseen mennessä ehtii karttua.”

”Valmista lääkäristä ei tule koskaan, mutta haluaisin, että olisin vähemmän pelokas työelämän suhteen siinä vaiheessa, kun yhteiskunnan silmissä olen valmis lääkäri. Koen olevani sen itselleni, tuleville kollegoilleni ja etenkin potilailleni velkaa.”

”Yliopisto mahdollistaa tässä vaiheessa sen minkä pystyy, mutta riittäviä kliinisiä taitoja se ei minulla tarkoita ja oppia on haettava vielä muualta.”

Toisaalta välivuotta pidettiin myös siksi, että haluttiin aikaa itselle.

”Ajattelen välivuotta vuotena itselleni, en ammatilleni.”

”Haluan nauttia opiskeluajoista ja olla tyhmä kandi hieman pidempään.”

Lue lisää: Mikä kuormittaa medisiinareita eniten?

Kirjoittaja

Sari Kosonen


Faktat

Montako välivuotta voi pitää?

Vuonna 2015 tuli voimaan muutos, jonka myötä välivuosia on mahdollista pitää omalla ilmoituksella, eli muusta kuin lakisääteistä syystä, vain kaksi lukukautta (yksi lukuvuosi) aiemman neljän lukukauden (kaksi lukuvuotta) sijaan. Lakisääteisestä syystä pidettävien poissaololukukausien määrä ei ole rajoitettu.

Lisäksi vuonna 2005 yliopistolakiin tuli voimaan asetus, jolla tutkintojen suorittamisaikoja rajattiin. Tavoitteellinen suorittamisaika lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa on kolme lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja kuusi vuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.

Lähde: Finlex

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030