Jopa puolet lääkäreistä kouluttaa tai ohjaa
Tehtäviin ei ole varattu riittävästi aikaa, ja moni ei saa niistä korvauksia lainkaan.
Osana Lääkäriliiton työmarkkinatutkimusta selvitettiin ensimmäistä kertaa koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivien lääkärien asemaa.
– Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, kuinka moni lääkäreistä kouluttaa tai ohjaa, missä rooleissa ja mitä tehtäviä heillä on, kertoo Lääkäriliiton tutkija Peppiina Saastamoinen.
Vastanneista lääkäreistä yli puolet (51 %) oli kouluttanut tai ohjannut joko erikoistuvia lääkäreitä, YEK-vaiheen lääkäreitä, lisäkoulutusohjelmaa suorittavia erikoislääkäreitä, EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia lääkäreitä tai lääketieteen opiskelijoita tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana.
Kouluttavista tai ohjaavista lääkäreistä valtaosa on erikoistuneita, mutta mukana on myös jonkin verran erikoistumassa olevia lääkäreitä ja pieni määrä erikoistumattomia.
Kouluttajarooleja on monenlaisia. Eniten toimitaan lähikouluttajina sairaaloissa tai erikoislääkärikouluttajina terveyskeskuksissa (61 % vastaajista). Seuraaviksi yleisimmät roolit ovat mentori tai tuutori (21 %) ja koulutuspaikan vastuuhenkilö (17 %).
Tyypillisintä oli, että vastaaja toimi vain yhdessä roolissa (64 %), mutta neljännes vastaajista toimi kahdessa roolissa, ja joka kahdeksannella oli kolme tai useampia rooleja.
Tehtäviä on monenlaisia, aikaa vähän
Koulutus- ja ohjaustehtävistä yleisin oli potilastapausten tai tutkimustulosten läpikäynti tai diagnostisten tutkimusten suoritus yhdessä koulutettavan kanssa (65 %).
Seuraavaksi yleisimpiä tehtäviä olivat palautteen antaminen tai läpikäyminen (54 %), henkilökohtaiset ohjauspalaverit (49 %), ryhmäkoulutusten tai meetingien pitäminen (44 %) sekä yhdessä tehdyt toimenpiteet tai leikkaukset (40 %).
Yleistä oli, että koulutus- tai ohjaustehtäviä oli useita erilaisia. Yli 80 prosenttia ilmoitti kaksi tai useamman koulutus- tai ohjaustehtävän.
Vain noin 20 prosenttia kouluttajalääkäreistä koki, että työaikaa oli varattu koulutustehtäviin riittävästi. Toimipaikkojen välillä on eroja. Sairaaloissa aikaa on varattu harvemmin kuin muissa toimipaikoissa. Erikoisaloista työterveyshuollossa aikaa oli varattu useimmin.
– Se, ettei koulutustehtäviin ole varattu riittävästi aikaa, on ongelma myös koulutettavien kannalta. Hyvä ja laadukas koulutus on vaarassa, Saastamoinen toteaa.
Koulutustehtävät huomioidaan harvoin palkassa
Noin kolmannes tutkimukseen vastanneista kouluttajalääkäreistä ilmoitti, että koulutus- tai ohjaustehtävät on huomioitu palkassa. Toimipaikkojen välillä oli eroja myös tässä. Sairaaloissa koulutus oli huomioitu palkoissa muita toimipaikkoja harvemmin.
Erikoisaloista tilanne oli parhain työterveyshuollossa.
– Avovastauksista ilmenee, että korvausten määrä ja tapa vaihtelevat laidasta laitaan: on kuukausittaisia korvauksia, korvauksia per ohjattavien määrä, prosenttimääräisiä korvauksia ja könttäkorvauksia. Eroja on myös toimipaikkojen välillä, esimerkiksi eri terveyskeskuksissa maksetaan korvauksia eri tavalla, Saastamoinen kertoo.
Työmarkkinatutkimuksen toteutti Taloustutkimus Lääkäriliiton toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomessa asuvat alle 70-vuotiaat laillistetut lääkärit, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Tiedonkeruu toteutettiin sähköpostikyselynä 1.12.2022−15.1.2023.
